"suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun mm:jia ei haluta palkata työhön"

Vierailija kirjoitti:

Monet "ei suomea puhuvat" rupeavat vaatimaan sitä englannin kieltä kahvitaukoja myöten, ettei tule syrjityksi ja siinä menee se sellainen työpaikkavitsailu ja muu ihan pilalle.

Lisäksi meilläkin on useita jotka eivät kovin sujuvasti osaa englantia, että sitten he jäävät keskusteluissa ulkopuolelle.

Itsekin koen, että asioiden puhuminen englanniksi on jotenkin sellaista "työtä", eikä letkeää kahvipöytäkeskustelua.

Aika erikoista että ihmiset vaativat kaiken keskustelun tapahtuvan enkuksi. Monessa kansainvälisessä organisaatiossa olen ollut, enkä vielä ole tähän törmännyt. Tosin harvoin meillä ollaan työpaikalla kahvipöydässä porukalla.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä artikkeli. On ihan totta että sääli haaskata korkeakoulutettuja ihmisiä perusduuneihin ja asiaa voitaisiin parantaa lisäämällä suomen kielen koulutusta koulutusohjelmissa. Uskoisin että siitä hyötyisivät kaikki.

Työllistetään ensin suomalaiset korkeakoulutetut koulutustaan vastaaviin töihin.

Unohditko ilmiön nimeltä akateeminen työttömyys?

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmaan työtehtävästä. Meillä firman kielenä enkku joten suuri osa dokumenteista ja keskusteluista on joka tapauksessa englanniksi, joten en nyt koe että suomenkielen osaaminen olisi olennainen taito meidän kannalta, eikä sitä kyllä meillä odotetakaan. Osa tekijöistä siis opettelee suomea ja on pyytänytkin meitä puhumaan nimenomaan suomea heille jotta oppivat paremmin.

Sitten on taas vaikka hoiva-ala jossa kielitaito on tärkeä kun asiakkailla ei välttämättä ole englanninkielen taitoa ja asioiden ymmärtäminen puolin ja toisin on tärkeää.

Niin siis ongelmahan on sen suomen kielen osaamattomuuden takia myös se, että he ei osaa sitä englantiakaan. Varsinkin itäblokin maista tulevat ovat todella surkeita myös englannissa. Voi siis olla tilanne, jossa ei edes numeroita saa lueteltua heille suomeksi, eikä englanniksi. Sillä huteralla lyhyellä venäjällä sitten. Ja vastassa vielä tyyppi, jonka omassa kulttuurissa lääkäri on jumalankin yläpuolella ja siten kaikki vastuu on potilaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet "ei suomea puhuvat" rupeavat vaatimaan sitä englannin kieltä kahvitaukoja myöten, ettei tule syrjityksi ja siinä menee se sellainen työpaikkavitsailu ja muu ihan pilalle.

Lisäksi meilläkin on useita jotka eivät kovin sujuvasti osaa englantia, että sitten he jäävät keskusteluissa ulkopuolelle.

Itsekin koen, että asioiden puhuminen englanniksi on jotenkin sellaista "työtä", eikä letkeää kahvipöytäkeskustelua.

Kannattaisi ottaa tuo ennemminkin mahdollisuutena petrata omaa kielitaitoa. Jos se oma kielitaito on sellainen että sen vieraan kielen puhumien on kovin rasittavaa niin kyllä silloin harjoittelu on ihan paikallaankin. Se kielitaito on nimittäin silloin kovaa vauhtia rapistumassa.

 

Ihmeellistä saivartelua. Englanti on meille vieras kieli ja aika harvalla on loppupelissä niin hyvä taito siinä, että pystyy kommunikoimaan sillä yhtä sujuvasti ja luontevasti kuin omalla äidinkielellään. Etenkin väsyneenä, stressaantuneena tms. on tosi "raskasta" joutua hakemaan oikeita ilmaisuja ja sanoja. Ja kun täällä opiskelijakaupungissa kuulee nuorison puhuvan englantia niin 8/10 tyypistä vääntää enemmän tai vähemmän mongertavaa rallienkkua. Mutta hienoa tietysti jos sinä itse olet suorastaan natiivitasolla siinä mitä tulee puhumiseen ja luetun/kuullun ymmärtämiseen. 

Jos suomalainen valkonassu muuttaisi Afrikkaan niin tuskinpa hän saisi töitä muualta kuin siivoojana, jos ei puhuisi kuin auttavaa englantia eikä sanaakaan maan valtakieltä. Niin se vain menee kaikkialla että asuinmaan kieli on opeteltava, mikäli haluaa pärjätä siellä uutta elämää rakentamassa. Ei tämä ole pelkästään suomalainen ilmiö tai vaatimus vaikka uutisjutussa haastateltu nainen tuntuu vähän kuin ajattelevan. 

Tässähän oli juuri juttu, kun joku 20(?) vuotta Suomessa asunut ihmetteli, kun ei saa töitä, koska ei osaa suomea. Oli ollut yliopistokuplassa siihen asti.

Vierailija kirjoitti:

"Muualta tulevia opiskelijoita houkutellaan Suomeen mainoslauseilla, joissa kerrotaan opiskelun onnistuvan englanniksi.

Ja niin se onnistuukin. Euroopan maista Suomessa on tarjolla toiseksi eniten englanninkielisiä koulutusohjelmia.

Tämä antaa muualta tuleville opiskelijoille viestin, että Suomi on hyvin kansainvälinen maa, jossa muualta tulevat opiskelijat otetaan avoimesti vastaan.

Kukaan ei vain muista kertoa tänne hakeville, että vaikka opiskelu onnistuu englanniksi, työpaikkoihin vaaditaan yleensä suomen kielen taitoa."

No eikö sen pitäisi olla itsestään selvää, että pärjätäkseen hyvin vieraassa maassa pitää osata maan omaa kieltäkin? Eihän Suomi ole Englanti vaan Suomi. Me puhumme täällä suomea.

Myös monia suomalaisia syrjitään puutteellisen kieli taidon tai matematiikan osaamisen vuoksi. Rumuudesta ja haisemisesta nyt puhumattakaan.

Meillä isossa insinööritoimistossa on useampia pelkkää englantia puhuvia ja virallisena työkielenäkin on englanti. Toki jos tiimissä on vain suomalaisia niin ihan suomeksi puhutaan. Englantia puhuvan seurassa kaikki puhuvat englanniksi. Ei ole kyllä mikään ongelma ollut kenellekään missään vaiheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä artikkeli. On ihan totta että sääli haaskata korkeakoulutettuja ihmisiä perusduuneihin ja asiaa voitaisiin parantaa lisäämällä suomen kielen koulutusta koulutusohjelmissa. Uskoisin että siitä hyötyisivät kaikki.

Työllistetään ensin suomalaiset korkeakoulutetut koulutustaan vastaaviin töihin.

Unohditko ilmiön nimeltä akateeminen työttömyys?

Ne olis jo töissä, jos ne osaisi jotain!

Monen suomenkielisen valmistuminen viivästyy pakkoruotsin kurssin vuoksi, vaikka ruotsin kieltä ei tarvita missään muualla opinnoissa eikä työelämässä.

Milloin tähän puututaan?

Sotealalla kielimuuri on jo turvallisuusongelma.

Vierailija kirjoitti:

Näitä englanniksi tutkintonsa opiskelevia afrikkalaistaustaisia on ollut meillä jo parikymmentä vuotta. Eikö heille muka ole kertynyt tässä ajassa kulttuuritietämystä, jota voi sitten jakaa maanmiesten ja -naisten kanssa omissa verkostoissaan. Korkeakoulukelpoisen hakijan luulisi osaavan googlata asioita ihan itsenäisestikin ja ottaa selvää ennalta, että millaiseen maahan on lähdössä. Suomessa on kaksi virallista kieltä joihin englanti ei kuulu, eikö ole aika itsestään selvää että on hallittava sujuva suomen kielen taito jos haluaa jäädä tänne töihin. Yliopistomaailma ja todellinen maailma sen ulkopuolella kun eivät ole synonyymejä keskenään. 

Opiskelin englanninkielisen koulutusohjelman mm Afrikkalaistaustaisten opiskelijoiden kanssa ja sanoisin, että kielitaidon (suomen tai englannin) puute ei ole ainoa ylitettävä este, jotta osaisin ajatella heidän työllistyvän koulutusta vastaaviin tehtäviin Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jotenkin kieroutunutta, että "kansainvälisyys" tarkoittaa englannin kieltä ja siihen liittyvää monokulttuuria. Ei todellakaan tarkoita. Kansainvälisyys on sitä, että voi mennä eri maihin ja puhua sitä kieltä mitä siellä puhutaan!

Niin. Ja englannin kielen mukana omaksutaan ajattelua ja käytäntöjä englanninkielisistä maista, varsinkin USAsta. Woketus on siitä hyvä esimerkki. Siis varoittava esimerkki, kun aletaan hahmottaa ja jäsentää omaa kulttuuria jenkkimallin mukaisesti. Sitten nähdään ongelmia kaikkialla, Afrikan tähden pelaamisessa ja tiernapoikanäytelmässäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.

Onhan se selvää, että yksinkertaisessa suorittavassa työssä riittää, että tekee sen työn. Ei tarvitse rupatella. 

Noissa kaikissa ammateissa on kyllä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Hoitoalalla erityisen paljon.

Ja näiden asioiden ja hoidon dokumentointi.

Vierailija kirjoitti:

"Maassa maan tavalla ja kielellä, ihan tavallista. "

No tuolla asenteella viimeinen sammuttaa valot vuonna 2050 kun on sitä ennen ollut viikon samoissa vaipoissaan vanhainkodin sängyssä.

Tällainen asenne tulee meille kaikille kalliiksi. Meihin jokaiseen satsataan iso määrä rahaa koulussa että osaisimme edes auttavasti englantia. Mutta kun sitä taitoa pitäisi jonkun kanssa käyttää vaikka työelämässä niin se onkin sitten ihan mahdotonta eikä sellaista voi kuulemma olettaa ollenkaan.

Suomenkieli on opittavissa oleva asia.