"suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun mm:jia ei haluta palkata työhön"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.

Onhan se selvää, että yksinkertaisessa suorittavassa työssä riittää, että tekee sen työn. Ei tarvitse rupatella. 

Noissa kaikissa ammateissa on kyllä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Hoitoalalla erityisen paljon.

Vierailija kirjoitti:

Myös korkeakoulutetut osaajat jotka suomessa pääsee ehkä just ja just siivoojiksi saattaa pakata kamppeensa ja muuttaa töihin esim Tanskaan, joka on valovuosia Suomea edellä kv rekrytoinneissa

Ja mikä ongelma tämä on? Hyvä vaan, että häipyvät viemästä suomalaisia työpaikkoja.

Ulkomaalainen joka etsii töitä tutustuu yleensä mahdollisiin kohdemaihin etukäteen. Jos vaihtoehtoina on maita joissa ulkomaalaisiin suhtaudutaan hyvin, palkkaus on kohdillaan, ilmasto on miellyttävä ja kustannustaso on siedettävä niin sinne hakeudutaan. Suomi ei ole kauhean houkutteleva maa oikeastaan yhdenkään kriteerin mukaan. Näin suomalaisen näkökulmasta taas monikin maa on houkutteleva vaihtoehto verrattuna kotimaahan ja se näkyykin nuorten halukkuutena lähteä maasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkäriksi kyllä pääsee, vaikkei ymmärtäisi sanaakaan suomea.

Tämähän ei ole totta. Ulkomailla koulutuksen saaneiden lääkärien laillistusprosessi on Suomessa pitkä ja hidas. Varsinkin jos ei puhu suomea valmiiksi kuten inkeriläis- ja virolaistausyaiset.

Tervetuloa vaan kuule todelliseen maailmaan. Se testi joka heidän pitää läpäistä on B2-tasoa eli ei todellakaan vaadi minkäänlaista kielitaitoa.

Tämä vastaa lukion B-kielen osaamistasoa, joten ei ole vaatimuksena helppo.

Suurin osa ulkomaalaisista lääkäreistä suoriutuu hyvin.

https://www.tuni.fi/alustalehti/2023/04/24/mita-on-laakarin-riittava-ki…

 

Ei todellakaan vastaa.

Olen ollut kahdesti venäläisen lääkärin vastaanotolla, jolla minun aikoja sitten ruostunut lyhyt venäjäni oli laajempi kuin heidän suomensa, sain juuri lääkärintodistuksen jo nka oli laatinut romanialainen ja hän kirjoitti siinä että minulla on ylevämpi korkeakoulututkinto, kroatialainen hammaslääkäri oli niin ummikko, että jouduin tulkkaamaan tupot suussa hänen puheensa hammashoitajalle.

Lukiolainen kävi hammastarkastuksessa ja soitti minulle sieltä, että ei ymmärrä sanaakaan mitä hammaslääkäri puhuu. Kesken kokouksen tulkkasin heidät toisilleen ja kännsin Kannassa olevan tekstin, jota hammaslääkäri ei ymmärtänyt.

Ai noastaan kuopukseni kiinalainen hammaslääkäri on oikeasti osannut kunnolla suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.

Onhan se selvää, että yksinkertaisessa suorittavassa työssä riittää, että tekee sen työn. Ei tarvitse rupatella. 

Noissa kaikissa ammateissa on kyllä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Hoitoalalla erityisen paljon.

Yleensä hoitoalalla ja aspana  toimivat oppivatkin suomea nopeasti koska käyttävät sitä koko ajan. Enemmänkin ongelmana on se koulutetumpi väki, joka kuvittelee ettei tarvitse vaivautua opettelemaan suomea.

Riippuu varmaan työtehtävästä. Meillä firman kielenä enkku joten suuri osa dokumenteista ja keskusteluista on joka tapauksessa englanniksi, joten en nyt koe että suomenkielen osaaminen olisi olennainen taito meidän kannalta, eikä sitä kyllä meillä odotetakaan. Osa tekijöistä siis opettelee suomea ja on pyytänytkin meitä puhumaan nimenomaan suomea heille jotta oppivat paremmin.

Sitten on taas vaikka hoiva-ala jossa kielitaito on tärkeä kun asiakkailla ei välttämättä ole englanninkielen taitoa ja asioiden ymmärtäminen puolin ja toisin on tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.

Edellämainituilla aloilla työvoimapula johtuu siitä että palkalla ei tule suomessa toimeen. Meillä om työttömiä suomalaisiakin paljon, mutta töistä pitäisi saada sellanen palkka ettei tarvitse tukia lisäksi.

En puhunutkaan siitä miksi niillä on työvoimapula vaan siitä että äkkiä se heikompikin kielitaito ei olekaan enää ongelma kun työntekijöistä on pulaa. Eli se on ainakin osittain keksitty ongelma.

 

Kyllä se on ongelma, mutta kielitaidosta voidaan tinkiä jos se toinen vaihtoehto on että työt jää tekemättä kun niistä ei makseta tarpeeksi.

Töissä on paljon puhuttu tästä. Omalla alalla tilanne on se, että kaikki järjestelmät ovat suomenkielisiä. Ne eivät suoraan neuvo käyttäjää tai ole loogisia, vaan sulla pitää YMMÄRTÄÄ mitä laitat mihinkin. Toinen haaste on se, että asiakkaat ovat enimmäkseen suomenkielisiä, kun on kyse julkisista palveluista niin apua ja neuvontaa on pystyttävä antamaan suomeksi.

Töissä on niitäkin tehtäviä, joihin voisi ottaa englanninkieltä puhuvia, mutta kenelläkään ei ole aikaa heitä opastaa enkuksi asioihin, koska pitäisi ensin itse opetella alan enkku, jota ei ole tähän asti tarvinnut työssään.

Muutamia käytännön asioita mainitakseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös korkeakoulutetut osaajat jotka suomessa pääsee ehkä just ja just siivoojiksi saattaa pakata kamppeensa ja muuttaa töihin esim Tanskaan, joka on valovuosia Suomea edellä kv rekrytoinneissa

Ja mikä ongelma tämä on? Hyvä vaan, että häipyvät viemästä suomalaisia työpaikkoja.

Työllisyys ei ole nollasummapeli. Ei ihme että persujen linja on mikä on kun taloudellinen osaaminen on tätä luokkaa.

Työllistyminen ruokkii työllistymistä. Kun työnantajat saavat työvoimaa, niiden bisnes kasvaa joka taas lisää kysyntää erilaisille tuotteille ja se taas luo lisää työpaikkoja. Jos taas työvoimaa ei ole saatavissa, talous supistuu ja työpaikat vähenevät ihan kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan esim. toimistosihteerin tarvitse osata suomea. Jos osaa skannata jne ja englantia, pärjää mainiosti. 

Niinhän sitä luulisi. Toimistosihteerin pitää kuitenkin vastata puhelimeen, johon Suomessa soittavat pääasiassa suomalaiset ja suomea puhuvat asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Kaikki tavarantoimittajat ja palvelutarjoajat eivät ole halukkaita asioimaan englanniksi. Sopimukset ja viralliset dokumentit tehdään Suomessa suomeksi, ja niitä pitäisi osata tulkita edes alkeellisesti.

Jos tuollaiseen tehtävään palkataan suomea osaamaton, niin vähitellen edellä mainittuja tehtäviä aletaan delegoida kantasuomalaisille työkavereille. Sitten voikin alkaa miettiä, että mistä sitä palkkaa maksetaan, kun ei pysty tekemään töitään kunnolla.

Nimimerkillä: "on kokemusta"

"Kyllä se on ongelma, mutta kielitaidosta voidaan tinkiä jos se toinen vaihtoehto on että työt jää tekemättä kun niistä ei makseta tarpeeksi."

Niin eli se kielitaito ei olekaan niin iso ongelma. Jos ne työt tulevat tehtyä heikommallakin kielitaidolla niin silloin se on riittävä.

Maassa maan tavalla ja kielellä, ihan tavallista. En minäkään muuta johonkin saudimaahan ja älä huutaa r asismia ja s ovinismia kun en tule ymmärretyksi suomella eikä minua kunnioiteta jos en peitä hiuksiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan esim. toimistosihteerin tarvitse osata suomea. Jos osaa skannata jne ja englantia, pärjää mainiosti. 

Niinhän sitä luulisi. Toimistosihteerin pitää kuitenkin vastata puhelimeen, johon Suomessa soittavat pääasiassa suomalaiset ja suomea puhuvat asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Kaikki tavarantoimittajat ja palvelutarjoajat eivät ole halukkaita asioimaan englanniksi. Sopimukset ja viralliset dokumentit tehdään Suomessa suomeksi, ja niitä pitäisi osata tulkita edes alkeellisesti.

Jos tuollaiseen tehtävään palkataan suomea osaamaton, niin vähitellen edellä mainittuja tehtäviä aletaan delegoida kantasuomalaisille työkavereille. Sitten voikin alkaa miettiä, että mistä sitä palkkaa maksetaan, kun ei pysty tekemään töitään kunnolla.

Nimimerkillä: "on kokemusta"

Eli oikeasti ongelma on suomalaisten huono englannin taito. Meillä päntätään englantia vuosikausia koulussa mutta aika iso osa kansasta ei sen jälkeenkään pysty hoitamaan yksinkertaisiakaan työasioita englanniksi. 

Niissä muissa maissa, mm. Ruotsi, Tanska ja Alankomaat, joissa kansan kielitaito on paljon meitä parempi, muualta tuleetkin työllistyvät paljon paremmin koska kynnys palkata heitä on alempi. Meillä on aina töissä se Mirkku ja Markku jotka eivät periaatteessa englantia puhu. Ja jostain syystä tämä tällainen kielitaidottomuus on ihan hyväksyttyä työelämässä.

Monet "ei suomea puhuvat" rupeavat vaatimaan sitä englannin kieltä kahvitaukoja myöten, ettei tule syrjityksi ja siinä menee se sellainen työpaikkavitsailu ja muu ihan pilalle.

Lisäksi meilläkin on useita jotka eivät kovin sujuvasti osaa englantia, että sitten he jäävät keskusteluissa ulkopuolelle.

Itsekin koen, että asioiden puhuminen englanniksi on jotenkin sellaista "työtä", eikä letkeää kahvipöytäkeskustelua.

Hyvä artikkeli. On ihan totta että sääli haaskata korkeakoulutettuja ihmisiä perusduuneihin ja asiaa voitaisiin parantaa lisäämällä suomen kielen koulutusta koulutusohjelmissa. Uskoisin että siitä hyötyisivät kaikki.

Onhan nuita kieltä taitamattomia töissä.

Oulun Sokos Herkussa esim. ei osaa enkkua, ei suomea, puhelimen kanssa kommunikoidaan. Hänen työ on kokata, allergeenit on merkattu, hyvin onnistuu.

Ne joita ei töihin oteta muista syistä, väittävät tuota syyksi. 

Tietenään ihan mihin vain ei voi ottaa kieltä osaamatonta, mutta sitten vain opiskelemaan tai hakemaan työtä, jossa kielitaito vaatimus ei ole ehdoton edellytys.

"Maassa maan tavalla ja kielellä, ihan tavallista. "

No tuolla asenteella viimeinen sammuttaa valot vuonna 2050 kun on sitä ennen ollut viikon samoissa vaipoissaan vanhainkodin sängyssä.

Tällainen asenne tulee meille kaikille kalliiksi. Meihin jokaiseen satsataan iso määrä rahaa koulussa että osaisimme edes auttavasti englantia. Mutta kun sitä taitoa pitäisi jonkun kanssa käyttää vaikka työelämässä niin se onkin sitten ihan mahdotonta eikä sellaista voi kuulemma olettaa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Tekoäly korjaa asian ihan lähiaikoina. Voidaan palkata täysin ummikko kielitaidoton ja tekoäly kääntää kielet ja puheet hetkessä. 

Voidaan siis ottaa halpatyövoimaa tänne niin paljon, kuin elinkeinoelämä sitä tarvitsee. 

Paitsi että nyky"logiikalla" joku halpis saa hoitaa sen tekoälyn duunin.

Vierailija kirjoitti:

Monet "ei suomea puhuvat" rupeavat vaatimaan sitä englannin kieltä kahvitaukoja myöten, ettei tule syrjityksi ja siinä menee se sellainen työpaikkavitsailu ja muu ihan pilalle.

Lisäksi meilläkin on useita jotka eivät kovin sujuvasti osaa englantia, että sitten he jäävät keskusteluissa ulkopuolelle.

Itsekin koen, että asioiden puhuminen englanniksi on jotenkin sellaista "työtä", eikä letkeää kahvipöytäkeskustelua.

Kannattaisi ottaa tuo ennemminkin mahdollisuutena petrata omaa kielitaitoa. Jos se oma kielitaito on sellainen että sen vieraan kielen puhumien on kovin rasittavaa niin kyllä silloin harjoittelu on ihan paikallaankin. Se kielitaito on nimittäin silloin kovaa vauhtia rapistumassa.

Näitä englanniksi tutkintonsa opiskelevia afrikkalaistaustaisia on ollut meillä jo parikymmentä vuotta. Eikö heille muka ole kertynyt tässä ajassa kulttuuritietämystä, jota voi sitten jakaa maanmiesten ja -naisten kanssa omissa verkostoissaan. Korkeakoulukelpoisen hakijan luulisi osaavan googlata asioita ihan itsenäisestikin ja ottaa selvää ennalta, että millaiseen maahan on lähdössä. Suomessa on kaksi virallista kieltä joihin englanti ei kuulu, eikö ole aika itsestään selvää että on hallittava sujuva suomen kielen taito jos haluaa jäädä tänne töihin. Yliopistomaailma ja todellinen maailma sen ulkopuolella kun eivät ole synonyymejä keskenään.