"suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun mm:jia ei haluta palkata työhön"
Onko se oikeasti tekosyy? On se aika iso asia työpaikalla, jos kaikki yhteiset asiat pitää yhden takia hoitaa englanniksi. Ei se ole rasismia.
Kommentit (76)
Meidän asiakkaat haluaa kotimaisia työntekijöitä. Ei voida palkata ulkomaalaisia, vaikka haluttais. Pari kertaa ollut kokeilussa harjoittelijoita ja heti alkoi puhelimet soimaa. "Älä lähetä sitä samaa tänne uudestaan". Minkäs me sille mahdetaan että asiakkaalla on oikeus valita kuka häntä palvelee sillä että vaihtaa kilpailijalle, jos meidän tekijä ei miellytä.
Yliopistot haalivat etenkin EU:n ulkopuolisia opiskelijoita nyt, koska he maksavat lukukausimaksuja. Näin eräs professori kertoi meille. Lukukausimaksut siis kääntyivät itseään vastaan, kun persut halusivat vähentää maahanmuutt ajien määrää. Nyt tulijat vain kasvavat. Yliopistojen rahoitusjärjestelmää pitää ehdottomasti muuttaa. Mitä järkeä kouluttaa ihmisiä kortistoon tai kilpailemaan harvoista työpaikoista? Ammattiliitot voisivat ottaa mallia lääkäriliitosta, joka uskaltaa kynsin ja hampain puolustaa koulutusmääriä ja palkat sen kun nousevat.
Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.
Yksi iso ongelma on kaikki dokumentaatio, joka on lähtökohaisesti suomeksi ja sen käännättäminen ja ajantasalla pitäminen kahdella kielellä on iso kuluerä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksi kyllä pääsee, vaikkei ymmärtäisi sanaakaan suomea.Tämähän ei ole totta. Ulkomailla koulutuksen saaneiden lääkärien laillistusprosessi on Suomessa pitkä ja hidas. Varsinkin jos ei puhu suomea valmiiksi kuten inkeriläis- ja virolaistausyaiset.
Tervetuloa vaan kuule todelliseen maailmaan. Se testi joka heidän pitää läpäistä on B2-tasoa eli ei todellakaan vaadi minkäänlaista kielitaitoa.
Kv rekrytointi on iso bisness jossa muut Euroopan maat on jo pitkällä. He tajuavat että ulkoomaalaista osaavaa työvoimaa kannattaa hankkianja arvostaa. Suomessa öyhötään poppa ukoista ja äänestellään pikku aatua valtaan. Samaan aikaan haaveillaan että tänne nyt vaan sattuis tulemaan ulkomaalaisia osaajia ihan huvikseen syljettäväksi ja haukuttavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksi kyllä pääsee, vaikkei ymmärtäisi sanaakaan suomea.Tämähän ei ole totta. Ulkomailla koulutuksen saaneiden lääkärien laillistusprosessi on Suomessa pitkä ja hidas. Varsinkin jos ei puhu suomea valmiiksi kuten inkeriläis- ja virolaistausyaiset.
Kävin eilen lääkärissä, joka jankutti vartin että onko minulla liikenneongelmia. Vasta sitten tajusin, että hän yrittää kysyä liikkumisongelmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksi kyllä pääsee, vaikkei ymmärtäisi sanaakaan suomea.Tämähän ei ole totta. Ulkomailla koulutuksen saaneiden lääkärien laillistusprosessi on Suomessa pitkä ja hidas. Varsinkin jos ei puhu suomea valmiiksi kuten inkeriläis- ja virolaistausyaiset.
No laittomastiko ne sitten pitävät vastaanottoa, vai onko tilanne kiristynyt viime vuosina? Pahin tapaus oli ison yksityisen ketjun työterveyslääkäri joka ei osannut edes englantia kunnolla, googlesta katteltiin että laitettaisko tommosta lääkettä.
Vierailija kirjoitti:
Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.
Edellämainituilla aloilla työvoimapula johtuu siitä että palkalla ei tule suomessa toimeen. Meillä om työttömiä suomalaisiakin paljon, mutta töistä pitäisi saada sellanen palkka ettei tarvitse tukia lisäksi.
Rohkenen väittää, että monessa STEM-puolen hommassa englanti on suomessakin hyödyllisempi kieli osata kuin suomi tai ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriksi kyllä pääsee, vaikkei ymmärtäisi sanaakaan suomea.Tämähän ei ole totta. Ulkomailla koulutuksen saaneiden lääkärien laillistusprosessi on Suomessa pitkä ja hidas. Varsinkin jos ei puhu suomea valmiiksi kuten inkeriläis- ja virolaistausyaiset.
Tervetuloa vaan kuule todelliseen maailmaan. Se testi joka heidän pitää läpäistä on B2-tasoa eli ei todellakaan vaadi minkäänlaista kielitaitoa.
Tämä vastaa lukion B-kielen osaamistasoa, joten ei ole vaatimuksena helppo.
Suurin osa ulkomaalaisista lääkäreistä suoriutuu hyvin.
https://www.tuni.fi/alustalehti/2023/04/24/mita-on-laakarin-riittava-ki…
Kokoomuksen keinot kansainvälisen rekrytoinnin lisäämiseksi Nyt on aika houkutella osaajat Suomeen!
Julkaistu: 4.11.2020
Kymmenet tuhannet korkeasti koulutetut, jotka eivät vuosi sitten olisi Suomea harkinneet, ovat nyt potentiaalinen joukko, johon on kohdistettava markkinointia ja toimenpiteitä. Suomeen on oltava helppo tulla tekemään työtä, josta kaikki hyötyvät.
Julkiselle sektorille työvoimaa ulkomailta
Kokoomus esittää mm. keskeisten työvoiman lähtömaiden kanssa tehtäviä sopimuksia tai pilottikokeiluja, joissa suomen opiskelu sekä vaadittavan ammattipätevyyden hankkiminen alkaa jo lähtömaassa.
Jne jne
Kokoomus ei edes piilottele halua tuoda ulkomaalaista työvoimaa Suomeen. Mutta haluaako se ulkomaalainen tulla persumaahan vai haluaako se mennä jonnekin muualle?
No kuule, ruotsinkielisillä alueilla ei suomenkielinenkään pääse töihin ilman ruotsinkielen taitoa. Vaikka olisi kyse siivoojan paikasta, jossa tuskin tarvitsee edes puhua.
Myös korkeakoulutetut osaajat jotka suomessa pääsee ehkä just ja just siivoojiksi saattaa pakata kamppeensa ja muuttaa töihin esim Tanskaan, joka on valovuosia Suomea edellä kv rekrytoinneissa
Typerä oletus kommentoijalla, että pitää kaikki asiat hoitaa englanniksi. Olisitko itse koskaan oppinut suomea, jos vanhempasi olisivat puhuneet läsnäollessasi enkkua?
Työelämässä oppii suomea, kun joutuu ja pääsee sitä oppimaan.
Eli ensin otetaan ihminen töihin ja siellä ollessa hän oppii automaattisesti suomea. Ruotsinkieliset ovat tämän tajunneet ja siksi ottavat mielellään ummikkoja töihin. Vuoden päästä he ovat ruotsinkielisiä. Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa koko ajan. eikä se haittaa mua, koska osaan kumpaakin kotimaista ja lisäksi kolmea muuta.
Mutta mököttäjäkansan syvät rivit eivät itsekään osaa hyvin äidinkieltään, odottavat muualta muuttaneilta parempaa suomenkieltä kuin osaavat itse.
Tunnen paljon ulkomaalaistaustaisia, joiden kanssa jutellaan sekaisin usealla kielellä. Jokainen haluaa ja yrittää oppia suomea, mutta sanoo, että outo juttu kun suomalaiset haluavat aina puhua heille englantia.
Hemmetin noloihin tilanteisiin olen joutunut asiakaspalvelutyössä, kun ulkomaalaistaustaisella on "tulkki" mukana ja hän sitten kääntää meidän keskusteluamme huonolla enkullaan, kun me puhumme keskenämme suoraan joko suomea tai oxfordin englantia DDD
Vierailija kirjoitti:
Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.
Onhan se selvää, että yksinkertaisessa suorittavassa työssä riittää, että tekee sen työn. Ei tarvitse rupatella.
Vierailija kirjoitti:
No kuule, ruotsinkielisillä alueilla ei suomenkielinenkään pääse töihin ilman ruotsinkielen taitoa. Vaikka olisi kyse siivoojan paikasta, jossa tuskin tarvitsee edes puhua.
Se ei ole iso ongelma koska noin täysin ruotsinkielisiä paikkakuntia on tosi vähän. Kenenkään työllistyminen ei jää siitä kiinni toisin kuin silloin jos vaaditaan aina suomenkielen taitoa.
Jos minä lähden vieraaseen maahan asumaan, opiskelemaan tai töihin, niin opettelen maan kielestä edes alkeet, tietenkin. Kielitaidottomana en edes kuvittelisi saavani töitä. Mutta Suomi on vaan r asistinen vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ala on työvoimapula-ala kuten hoitoala, siivousala, ruokalähetit, taksit, bussit jne. niin se kielitaito ei tunnu olevaan juuri minkäänlainen ongelma. Mutta kun tullaan alalle jossa on eden jonkin verran kotimaista tarjontaa niin sitten ei mitenkään voikaan pärjätä muuten kuin 100% suomen kielen taidolla.
Edellämainituilla aloilla työvoimapula johtuu siitä että palkalla ei tule suomessa toimeen. Meillä om työttömiä suomalaisiakin paljon, mutta töistä pitäisi saada sellanen palkka ettei tarvitse tukia lisäksi.
En puhunutkaan siitä miksi niillä on työvoimapula vaan siitä että äkkiä se heikompikin kielitaito ei olekaan enää ongelma kun työntekijöistä on pulaa. Eli se on ainakin osittain keksitty ongelma.
Bernerin suku on suomalainen ja hän on syntynyt Helsingissä.