Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Auttakaa miten saan kerrottua siskolleni, että ymmärtäisi

Vierailija
05.09.2008 |

tilanne tämä: olen tehnyt hänen puolesta asioiden hoitamista (liittyen perunkirjoitukseen, kuolinpesään jne.) Koska minulla on pienet tulot, sain ilmaisen perunkirjoituksen hakijana. Hän oli mielissään tästä otti etuuden vastaan. Jos hän olisi itse ollut hakijana (hyvätuloisena) ollut lähes 400€.



Hän oli takaamassa lainaa isällemme, joka jäi hänen maksettavaksi isän kuoltua. Hyvää hyvyyttäni tarjouduin maksamaan puolet hänen kanssaan lainasta. Hänelle tämä sopi mainiosti, ei kiitosta tästäkään. Hän on syyttänyt minua avoimesti tästä lainasta, jota isämme ei hoitanut, syy on kuulemma minun. Sanoin, että sinun olisi takaajana tullut ottaa selvää pankista hänen elinaikana.



Nyt hän väittää, että koska hän maksaa enemmän yhteiskunnalle veroja, hän oli sitä kautta oikeutetumpi tähän em. ilmaiseen perukirjoitukseen ja minä huono palkkaisena hänen mukaansa sosiaalitoimen asiakkaana vain HYVÄKSIKÄYTTÄJÄ asiassa.



Koska minulla ei ole niin paljon töitä, kuuluu minun juuri sen takia hoitaa yhteistä kuolinpesää hänen puolestaa kuulemma.



Hän ei suostu hoitamaan käytännön asioita ja vaatii minua tekemään niitä. Kaikki mitä olen tehnyt, sanonut, järjestänyt yhteistä etuamme ajatellen, olen hänen mielestään toiminut huonosti ja aina vain omaa etuani ajatellen. Olen pyytänyt häntä tekemään itse asioita, mutta hän vain vetoaa kiireisiinsä. Hän ei yksinkertaisesti suostu tekemään mitään muuta, kuin haukkumaan minua.



Nyt yhteinen omaisuus on myynnissä ja olen siihenkin liittyvät asiat KAIKKI hoitanut huonosti hänen mielestä. Hän on ilkeä ja piikikäs ja korostaa omaa erinomaisuuttaan asioiden hoitamisissa. Huomauttelee jopa lapsuudestamme minun tekemiä virheitä ja mokia.



Olemme myös päittäin kummeja, minä hänen lapselle, hän minun. Nyt ensimmäistä kertaa en muistanut kummipoikaani. Hän suuttui siitä tulisesti, haukkui ja raivosi. Sanoin hänelle puhelimessa, mutta sinä itse et ole muistanut tyttöämme hänen ristiäistensä jälkeen. Laittoi luurin kiinni ja totesi, että olen vaikea.



Olemme jakaneet jäämistöä ja hän saanut aina päättää mitä ottaa ensin, paikalle ei suostu tulemaan. Joka kerta jälkikäteen valittaa, kun hän ei saa olla itse valitsemassa mitä haluasi ottaa ja minä määrään kaikesta. Hänellä on paha mieli tästä. Olen pyytänyt häntä paikalle lukuisia kertoja ja joka kerta hän vetoaa kiireisiinsä vedoten, ettei pääse paikalle. Sitten kun minä vien hänelle hänen valitsemat tavarat, hän huutaa ja sättii minua, ettei olisi niitä halunnutkaan vaan jotain muita.



Osaako teistä kukaan sanoa, miksi hän toimii näin? Onko hänellä joku muu syvempi kauna? Onko kyseessä sisarkateus vai mikä?



Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitat, että olet joutunut tekemään kaiken mutta toisaalta myös valitat siitä, että siskosi hoiti hautajaisjärjestelyt yksin. Ehkä siskosi kuvitteli nimenomaan siten tekevänsä oman osuutensa, että hän hoitaa hautajaiset ja sinä perunkirjoituksen. Itse asiassa minä itse pitäisin tuota hautajaisten järjestämistä selvästi ikävämpänä juttuna. Mutta selvästi sinun mielestäni siskosi teki väärin, kun otti ne hoitaakseen.



Mutta joka tapauksessa on selvää (kuten muutkin ovat sanoneet), että siskosi käy nyt läpi jotain aikaisempia traumoja ehkä tietämättään. Hänen käytöksensä ei ole missään tapauksessa korrektia, mutta yritä sinä käyttäytyä aikuisemmin ja lisäksi antaa arvoa myös sille, mitä siskosi on tehnyt.

Vierailija
42/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

minun mielestäni olet tehnyt tarpeeksi, jo liikaakin. Mikä ikinä onkaan siskosi noin katkeroittanut, on hän sen sinuun purkanut ja sinä olet jopa tukenut sitä. Teet palveluksen teille molemmille, kun et enää suostu kynnysmatoksi!



Osanottoni isäsi vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensiksi, sympatiat ap:lle. Jos haluaa kommentoida jotain nettivuodatusta, ei siinä voi otta huomioon toisen osapuolen (olematonta) näkökulmaa, vaan on oletettava, että ap on niin rehellinen kuin osaa. Ja minulle kuulostaa, että ap on ehkä vähän kiltti ja nössö sanomaan asioista, mutta siskonsa on tökerö ja kuuostaa hyväksikäyttälältä ja koulukiusaajalta...

Laina ei liittynyt minuun, mutta siinä asiassa koin vääryyttä isämme puolelta, että ei ollut maksanut lainaa (tosin ei voinut tietää kuolevansa ennen sitä) ja halusin maksaa siitä puolet. Tässä kohtaa tunsin häntä kohtaa empatiaa ja halusin auttaa vilpittömästi. Olisi ollut helpompi maksaa se puolet, jos olisin saanut arvostusta tästä vastaantulemisesta.

Kuolinpesän lainat maksetaan kuolinpesän varoista, ei takaajien varoista. Eli sinänsä olisit tavallaan joka tapauksessa maksanut sen puolet, siis pienempänä jaettavana perintönä. Sillä oletuksella, että jotain jaettavaa ja rahaksi muutettavaa siis oli.

Toki siskosi saisi olla kiitollinen siitä, että homma hoitui helposti eikä pesää tarvinnut alkaa realisoimaan (jos käteistä tai muuta arvopaperia ei ollut)

Vierailija
44/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset ovat tässä vastailleet niitten vähäisten tietojen pohjalta, joita ekassa viestissä oli. Sinä kysyit ekassa viestissä, että miksi ihmiset arvelevat siskosi käyttäytyvän niinkuin käyttäytyy. Sitten kun vastauksia on tullut, niin sinä suutut ja koet, että sinua syyllistetään, että ihmiset ovat siskosi puolella.



Ei kai tässä juuri kukaan vastaajista ole sanonut, että siskosi käyttäytyisi jotenkin hienosti ja upeasti ja kypsästi. Ihmiset ovat vaan omien kokemustensa pohjalta arvailleet MIKSI siskosi käyttäytyy typerästi ja lapsellisesti. Mutta nämä vastaukset eivät sinulle kelpaa. Eli mitä siis odotit? Että täällä olisi kuorossa todettu, että sinä olet hieno ihminen ja siskosi kiittämätön ja kauhea tyyppi?



Jos siskosi on läpeensä törkeä tyyppi, joka on "aina" hyväksikäyttänyt" sinua ja isääsi - remonttihommissa ja nyt perunkirjoitusten järkkäämisessä - eihän sitten ole mitään selvitettävää ja ymmärrettävää. Sääli, että isäsi ei osannut pistää rajoja ja tuhlasi kallisarvoista elämäänsä tekemällä katkerin mielin remonttia ihmiselle, jota sitten takanapäin moitti sinulle. Koeta sinä olla tekemättä samaa virhettä. Ei yhteydenpitoa siskoosi. Toki voit sanoa hänelle kaikki nämä asiat ihan suoraan, joista täällä olet kirjoittanut, jos arvelet, että se on sinulle itsellesi helpottavaa.

Vierailija
45/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten kiireinen voi olla perheellinen työssäkäyvä nainen. Jos sinulla on oikeasti enemmän aikaa, on minusta ihan kohtuullista, että olet useammin paikalla. Oma arkeni on ainakin sellaista, että en todellakaan pääse milloin sattuu tulemaan, kun joku ehdottaisi, meillä on lasten ja aikusten menoja aika monelle illalle viikossa.



Ja tuo laina. Jos haluat isän perintöä, on minusta kohtuullista, että maksat myös isän lainaa. Asenteesi on minusta ikävä, jos sanot hyvää hyvyyttäsi lainaa maksavasi. Siskosi on pyydetty takaajaksi, koska hän on kovalla työllä saanut itselleen elämässä sen aseman, että hän on uskottavampi takaaja pankissa kuin sinä olisit. Sitten sinä olet vielä sitä mieltä, että hänen velvollisuutensa olisi vielä isäsi laina maksaa, ja sinä saisit vain periä.



Ikävää, jos siskosi ei lastasi ole mitenkään huomioinut, mutta minusta sinunkin asenteesi on tyly.

Vierailija
46/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perintöjutut saavat joskus sisarukset erilleen. Toivotaan ettei teille käy niin. Tee se mitä nyt tarvitsee, kysy siskoltasi mielipidettä asioihin ja hoida homma. Jälkikäteen ei sitten tarvitse kummankaan arvostella järjestelyjä. Elätte molemmat nyt suruaikaa ja tunteet kuohahtelevat. Menkää eteenpäin rauhallisesti. Ota vasta myöhemmin esille asiat jotka eivät liity perinnönjakoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
05.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai, että siskoni oli luotettavampi ja raha-asiat paremmin, mistä näin päättelet? Minulla on kyllä luottotiedot kunnossa ja jonkin verran omaisuuttakin.

Isän lainaa ei voitu maksaa perinnostä joka oli äitimme. Nyt isän kuoltua omaisuus jaettiin. Eli tämän lainan pankin mukaan kuului takaajalle, anteeksi nyt vaan. Piste. Sinä myös muista nyt mitä olet sanonut, eli jos joskus joudut toisen takaaman lainan maksumieheksi sukulaisuussuhteen vuosi, muista hymyillä ja olla iloinen. Ei minulla kyllä tulisi mieleenikään, että jos joku takaamani laina jäisi minun maksettavaksi, menisin siskolleni siitä itkemään..



Noista hautajaisista minun olisi pitänyt kertoa heti tarkemmin, itseasiassa minä kyllä olin ihan mukana järjestämässä, mutta siskoni sai päättää arkun, muistotilaisuuspaikan, mistä otetaan tarvittavat jne. Minä sitten soitin nämä asiat muutoin kuntoon.



En ole arvostellut yhtään ainutta vastausta täällä huonoksi. Olen yrittänyt vastailla kysymyksiinne.



Täällä oli selkeästi kahtia jakautunutta porukkaa, varmaankin jokainen katsoo asioita omien kokemuksien ja käsitysten kautta.



Ajattelin, että tätä en sano, mutta pakko, yhteiset tutut ja ystävät ovat myös kärsineet siskoni ilkeyksistä, joten ehkä minä en ole sitten ainut joka on toiminut väärin tässä.



Ja nyt tämä nössö sanoo, että kiitos ja adjö. Muistakaa toimia nyt sitten itsekin niin kuin minua neuvoitte toimimaan.



P.S. olinpa hiljaa ja passiivinen teen väärin, jos en tee yhteisiä asioitamme yhdessä teen väärin, jos sanon suoraan teen väärin...turha vääntää kättä. Myönnän tappioni.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi yksi