Lue keskustelun säännöt.
Menin työkaverin houkuttelemana helluntailaisten tilaisuuteen
10.02.2024 |
En kääntynyt uskoon, mutta mieleen jäi nykyaikainen tekniikka, laulujen sanat tuli seinälle heijastettuna, mukavat penkit ja kaunis kirkkosali. Luterilaisissa missä olen käynyt on vanhanaikaisesti paperikopioita ja epämukavat puupenkit. Muutenkin tilaisuus oli rento. Miksi meidän valtakirkko on jäykkä ja tylsä?
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut monta kertaa kokouksissa on muuten hlvetin vaivaannuttavaa kun ihmiset noissa "puhuu kielillä" saavat henkisiä näkyjä yms ja rukoilevat kovaan ääneen ja itse olen siellä et öööhh...Ei tapahdu mitään tms. En yksinkertaisesti tunne mitään tai ole kokenut mitään hengellistä. Kai sitten olen niin estynyt. Joka tapauksessa en ole uskossa ja luultavasti en koskaan tulekaan.
Rukoilen, että saisit vastaanottaa uskon lahjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kävi helluntalaisten kokouksessa ja pelkäsi siellä tosi paljon.
Se on helluntailaisten.
Ja miksi hän pelkäsi?
Minäkin kävin joskus koulukaverin mukana helluntailaisten nuortenillassa. Oli ahdistava ja pelottavakin kokemus.
En kaipaa hurmoksellista uskonnollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin joskus koulukaverin mukana helluntailaisten nuortenillassa. Oli ahdistava ja pelottavakin kokemus.
En kaipaa hurmoksellista uskonnollisuutta.
Kyse ei ole ihmisen hurmoksellisuudesta tai uskonnollisuudesta.
Kyse on Jumalan voimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin joskus koulukaverin mukana helluntailaisten nuortenillassa. Oli ahdistava ja pelottavakin kokemus.
En kaipaa hurmoksellista uskonnollisuutta.
Kyse ei ole ihmisen hurmoksellisuudesta tai uskonnollisuudesta.
Kyse on Jumalan voimasta.
Miksi Jumalan täytyy näyttää voimansa "meuhkaamisen" kautta? Olen uskossa mutta vierasta tosi paljon hurmoksellisuutta. Mun elämässä toimii Jeesuksen rauhallisuus paljon paremmin.
Tunnen monia uskovaisia, eivätkä he puhu kielillä. Miksi vain helluntailaiset niin tekevät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin joskus koulukaverin mukana helluntailaisten nuortenillassa. Oli ahdistava ja pelottavakin kokemus.
En kaipaa hurmoksellista uskonnollisuutta.
Kyse ei ole ihmisen hurmoksellisuudesta tai uskonnollisuudesta.
Kyse on Jumalan voimasta.
Ihmisellä on omasta psyykenrakenteesta johtuen sielullista käyttäytymistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen monia uskovaisia, eivätkä he puhu kielillä. Miksi vain helluntailaiset niin tekevät?
Sitä tapahtuu kaikissa kristillisissä suuntauksissa. Helluntailaisuudessa ja karismaattisissa suuntauksissa se on myös valtavirtaa. Kielillä puhuminen on yksi Pyhän Hengen armolahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen monia uskovaisia, eivätkä he puhu kielillä. Miksi vain helluntailaiset niin tekevät?
Tunnen monia luterilaisia ja vapaisiin suuntiin kuuluvia, jotka puhuvat kielillä. Armolahjat kuuluu kristityille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kävin joskus koulukaverin mukana helluntailaisten nuortenillassa. Oli ahdistava ja pelottavakin kokemus.
En kaipaa hurmoksellista uskonnollisuutta.
Kyse ei ole ihmisen hurmoksellisuudesta tai uskonnollisuudesta.
Kyse on Jumalan voimasta.
Miksi Jumalan täytyy näyttää voimansa "meuhkaamisen" kautta? Olen uskossa mutta vierasta tosi paljon hurmoksellisuutta. Mun elämässä toimii Jeesuksen rauhallisuus paljon paremmin.
Meitä ihmisiä on erilaisia. Joidenkin usko ilmenee voimakkaasti ulospäin, toisilla se on hiljaisempaa ja rauhallisempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ortodokseilla on kauneimmat ja syvällisimmät jumalanpalvelukset. Vigilia ja liturgia.
Sekä hengellistä hiljentymistä että menoa ja meininkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sillä saa hienot puitteet, kun jäsenet antavat kymmenykset eli 10% vuosituloistaan seurakunnalle.
Luterilaiselle seurakunnalle miljoonat Suomessa asuvat ihmiset maksavat prosentin pakkoveroa. Helluntai seurakunta toivoo ihmisten antavan tuloistaan 10% kolehtia mutta kukaan ei vaadi tai edellytä tätä. Olen käynyt usein helluntaikirkossa mutta kukaan ei tullut vaatimaan minulta pakkokolehtia.
>> En kääntynyt uskoon... Miksi meidän valtakirkko on jäykkä ja tylsä? <<
Se on siitä syystä sellainen, että siellä valtakirkossa istuu paljon niitä, jotka eivät ole edes uskossa. Ja sitten se meno on sen kaltaista. On joko puisevaa meininkiä, maallista meninkiä, tai suoranaista eksymystä. Kun kaikkia koitetaan miellyttää.
Kristusta palvovassa seurakunnassa näkyy mm. nämä merkit:
Joh. 6:63 Pyhä Henki on se, joka tekee eläväksi.
Room. 6:17 Ne, jotka ennen olivat synnin palvelijoita, ovat nyt tulleet sydämestään kuuliaisiksi.
Ef. 5:23 Kristus on seurakunnan pää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen monia uskovaisia, eivätkä he puhu kielillä. Miksi vain helluntailaiset niin tekevät?
Sitä tapahtuu kaikissa kristillisissä suuntauksissa. Helluntailaisuudessa ja karismaattisissa suuntauksissa se on myös valtavirtaa. Kielillä puhuminen on yksi Pyhän Hengen armolahja.
Kielillä puhumisella näytetään muille seurakuntalaisille ja papille, että olen kovemmin uskossa kuin monet muut.
Tutustukaa myös Armonvirtasrk Youtube.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut monta kertaa kokouksissa on muuten hlvetin vaivaannuttavaa kun ihmiset noissa "puhuu kielillä" saavat henkisiä näkyjä yms ja rukoilevat kovaan ääneen ja itse olen siellä et öööhh...Ei tapahdu mitään tms. En yksinkertaisesti tunne mitään tai ole kokenut mitään hengellistä. Kai sitten olen niin estynyt. Joka tapauksessa en ole uskossa ja luultavasti en koskaan tulekaan.
Olet mieleltäsi täysin terve kun et koe mitään noista harhoista.
Mä oon ollut monta kertaa kokouksissa on muuten hlvetin vaivaannuttavaa kun ihmiset noissa "puhuu kielillä" saavat henkisiä näkyjä yms ja rukoilevat kovaan ääneen ja itse olen siellä et öööhh...Ei tapahdu mitään tms. En yksinkertaisesti tunne mitään tai ole kokenut mitään hengellistä. Kai sitten olen niin estynyt. Joka tapauksessa en ole uskossa ja luultavasti en koskaan tulekaan.