Tasa-arvoinen yhteiskunta lisää sukupuolten mieltymysten eriytymistä toisistaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miksi pitäisi? Minusta hänen tulee voida jatkaa nykyisessä työssään. Presidentin puolison edustustehtävät ovat maassamme hyvin vähäisiä. Jääköön pois, jos ne eivät kiinnosta. Tänne ei mitään kunninkaallista edustusparia kaivata."

Suomessa presidentin puoliso on muotoillut itse roolinsa ja suurin osa on jatkanut omassa työssään ja edustanut välillä tilanteen salliessa ilman palkkaa.

Epäilen, että se voi olla vaikea järjestää tässä tapauksessa, sillä hänen työnsä on sen verran vaativaa ja vastuullista, että kävisi raskaaksi olla mukana myös edustamassa eikä se käytännössäkään olisi mahdollista. Veikkaan, että hän jatkaa omassa työssään ja Stubb hoitaa Suomen edustustehtävä yksinään.

Iltapäivälehden kannessa näkyi olevan uutinen, jonka mukaan hän ei ole vielä päättänyt mitä tekee. Saa nähdä. Oli miten oli, niin palkka-asia tuskin päätöks

Kiinteä palkka voisi olla siitä hyvästä, että moni asia elämässä muuttuu esimerkiksi turvaamistoimien takia ja siksi, että sinusta tulee julkisuuden henkilö, vaikka et haluaisi. Jos puoliso ei osallistu edustamiseen, palkkio voisi olla pienempi, jonka lisäksi tehtäväkohtainen palkkio päivärahoineen. 

Voidaan tietysti ajatella, että edustusvaimo ei ole ammatti niin kauan kun ei ole perheverotustakaan. Perheverotus voisi olla keino lisätä syntyvyyttä, ainakin sitä kannattaisi tutkia. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani omasta puolesta että en ole pystynyt luopumaan siitä että hoikka, kaunis ja naisellinen nainen on omaan silmääni kiinnostavampi kuin lihava, ruma ja miehekäs. 

Onko ehdotuksia miten voisin muuttaa omia halujani tai mieltymyksiäni naisten suhteen? 

Ei lihavissa, rumissa ja miehekkäissä mitään fundamentaalista vikaa ole minun mielestäni, mutta ne ei vaan herätä samoja tunteita kuin hoikat, kauniit ja naiselliset. Minkä tunteilleni voin?

Huoli pois. En minäkään syty lyhyistä, kaljuista ja heikkoleukaisista miehistä. Kiinnostun, jos mies on pitkä, leveäharteinen ja tuuheatukkainen. Kiinnostun kovasti, jos mies on noiden lisäksi sosiaalinen ja huumorintajuinen, jonka seurassa on hauskaa.

Kuinka lyhyt on "lyhyt mies"? 

Lyhyt mies Suomessa on alle 180 cm pituinen mies, koska 180 on keskipituus Suomessa. Ap

Elinkautisvangeille jotka siis istuisivat vankilassa lopun elämänsä tulisi myös sallia eutanasia, jos he itse niin haluavat. Kannatan siis myös parantumattomasti sairaiden ihmisten eutanasiaa, koska kaikki kipuja ei voida lääkitä edes parhaan lääketieteen avulla. Jo puolet lääkärikunnastakin eutanasiaa kannattaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matala älykkyys voimistaa muutoshaluttomuutta, koska muutos luo epävarmuutta. Ihmiset haluavat löytää turvallisuuden tunnetta henkilöistä, asioista ja ilmiöistä, vaikka se olisi pelkkää illuusiota.

Turvallisuushakuisuus ja matala älykkyysosamäärä ei mielestäni liity lainkaan yhteen, vaan oikeastaan päinvastoin. Jos katsotaan vaikka vankipopulaatiota, jolla on keskimäärin alhaisempi äo kuin muulla väestöllä (12-20 pistettä tutkimuksista riippuen), niin heidän elämänsä on erittäin elämyshakuista ja nopeatempoista, vaikkakin samat ongelmat toistuvat. Impulsiivisuus tuntuisi liittyvän matalaan äo:hon, jota ei enää tavata kuvata siten minkä ikäisen lapsen tasolla kyseinen ihminen on (koska lastenkin äo vaihtelee), mutta sopii tähän sikäli, että lapsella ei ole kykyä ajatella yhtä pitkäjänteisesti ja abstraktisti kuin aikuisella, mikä johtaa harkitsemattomaan käyttä

Vangit ovat sikäli huono vertailukohta koska heille kasaantuu matalan älykkyyden lisäksi tukku muita ongelmia jotka voivat olla niiden käytöshäöiriöiden syy. Valtavalla enemmistöllä vangeista on päihdeongelmiua, mielenterveyden ongelmia, lapsuuden traumoja, neuropsykologisia ongelmia jne.

Älykkyyden ja muutoshalukkuuden korrelaatiota on siksi mielekkäämpää tutkia vaikkapa koulutuksen kautta koska koulutustaso korreloi melko vahvasti älykkyyden kanssa. Ja yleisesti korkeammin koulutetut ovat liberaalimpia ja muutoshalukkaampia sekä muutoksiin sopeutuvaisempia kuin vähemmän koulutetut. Ja kolutettujen ihmiseten konservatiivisuus on usein enemmänkin talouskonsevatismia eikä arvokonservatismia kun taas matalammin koulutetujen konservatismi on usein nimenomaan arvokonservatismia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matala älykkyys voimistaa muutoshaluttomuutta, koska muutos luo epävarmuutta. Ihmiset haluavat löytää turvallisuuden tunnetta henkilöistä, asioista ja ilmiöistä, vaikka se olisi pelkkää illuusiota.

Turvallisuushakuisuus ja matala älykkyysosamäärä ei mielestäni liity lainkaan yhteen, vaan oikeastaan päinvastoin. Jos katsotaan vaikka vankipopulaatiota, jolla on keskimäärin alhaisempi äo kuin muulla väestöllä (12-20 pistettä tutkimuksista riippuen), niin heidän elämänsä on erittäin elämyshakuista ja nopeatempoista, vaikkakin samat ongelmat toistuvat. Impulsiivisuus tuntuisi liittyvän matalaan äo:hon, jota ei enää tavata kuvata siten minkä ikäisen lapsen tasolla kyseinen ihminen on (koska lastenkin äo vaihtelee), mutta sopii tähän sikäli, että lapsella ei ole kykyä ajatella yhtä pitkäjänteisesti ja abstraktisti kuin

Jos haluat sanoa jotakin arvokonservatiivisuudesta ja äo:n suhteesta, niin silloin kannattaa puhua arvokonservatiivisuudesta, koska muutoshalukkuus on todella laaja käsite. Muutosta kun voidaan vastustaa niin kovin monista syistä, vaikkapa siksi, että muutos on uhka omalle asemalle tai varallisuudelle. Tunnut pitävän muutoshalukkuutta jotenkin positiivisena asiana, mutta monet muutoksethan ovat negatiivisia. Ihmisillä on järkeviä ja älykkäitä syitä vastustaa muutosta.

Ja sitten pitäisi vielä määritellä mitä tarkoitat arvokonservatismilla, sillä sitäkin on monenlaista. Toisin kun tekstissäsi sanot, niin yhteiskunnan varakkaimmat ja koulutetuimmat ihmiset elävät hyvin arvokonservatiivisesti  (avioerot harvinaisia, arvomaailma on vakaa ja maltillisen konservatiivinen, puoluekanta keskustaoikeistoon kuuluva kokoomus tai RKP), kun taas matalasti koulutettujen arvokonservatiivisuus liittyy enemmän muodissa oleviin aatteisiin kuin elämäntapaan: kapeaan ja historiattomaan kansallismielisyyteen, vaikka elämäntapa muuten vastaa sosioekonomisen viiteryhmää (avioerot/sarjamonogamia, populistiset puolueet, some) eli se on vain puheen tasolla konservatiivista, mutta puheet ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Uskonnollisuus on ehkä helpointa mieltää arvokonservatiiviseksi, sillä siihen liittyy uskonnollisen lahkon tai yhteisön kontrolli, jolloin käytös voi pysyä helpommin puheiden tasolla isossa kuvassa ainakin.

Vangit ovat moniongelmaisia, se on totta, mutta itse käsitin muutoshalukkuuden ilmiöksi, jossa ihmisen elämässä näkyy paljon muutoksia. He ovat impulsiivisia ihmisiä, mutta onhan sellaisia muuallakin kuin vankilassa. Ihminen, joka nauttii muutoksista, jännityksestä ja on parhaimmillaan silloin kun elämä on liikkeessä voi tehdä hyvää työtä ammateissa, joissa nopeatempoisuudesta ja halusta ottaa riskejä on hyötyä, mutta ammatit, jossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja harkintaa eivät heille sovellu. Heitä voi siis olla vaikkapa start up-yrittäjinä, katastrofi-alueen työntekijönä tai poliisina kotimaassa, mutta ei suuryhtiön johdossa tai jossain muussa ammatissa, jossa vaaditaan pitkäjänteistä keskittymistä yhteen asiaan. Ap 

"Tunnut pitävän muutoshalukkuutta jotenkin positiivisena asiana, mutta monet muutoksethan ovat negatiivisia. Ihmisillä on järkeviä ja älykkäitä syitä vastustaa muutosta."

Tässä on se ero että ajattelet muutosta vain yksilön itsensä kohdalla, et koko yhteiskunnan. On totta että moni koulutettu ja hyvätuloinen elää sitä omaa elämäänsä varsin konservatiivisesti. Mutta ero on siinä että harva koulutettu ajattelee että kaikkien muidenkin pitäisi elää samoin eikä maailma ympärillä saisi muuttua ollenkaan. Se omassa elämässään arvokonservatiivi koulutettu ihminen voi mennä vaikka samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa elävän taiteilijan gallerian avajaisin ja tavata siellä toinen toistaan erilaisemmilla tavoilla eläviä ihmisiä eikä näe siinä mitään erityistä ristiriitaa oman elämäntapansa kanssa. Eikä varsinkaan näe että se erilainen elämäntapa olisi joku uhka hänen omalle konservatiiviselle elämäntavalleen. Hän elää kuten elää koska se tuntuu hänestä hyvältä mutta ei kaipaa sille koko ajan vahvistusta siitä että naapurikin on samanlainen.

Kouluttamattomampi ihminen taas usein hakee vahvistusta sen oman elämäntapansa oikeellisuudelle siitä että koko se muukin ympäristö olisi mahdollisimman samanlainen eli siis se erilaisuuden sieto on usein huonompi. Siinä missä koulutettu näkee erilaisuuden voimavarana eikä omaa elämäänsä uhkaavana, kouluttamattomampi näkee nimenomaan sen uhan.

Ja korosta että nämä ovat tietenkin kärjistyksiä eivätkä ne päde kaikkiin mutta minusta se ero on usein jotain tuon suuntaista.

Vierailija kirjoitti:

"Tunnut pitävän muutoshalukkuutta jotenkin positiivisena asiana, mutta monet muutoksethan ovat negatiivisia. Ihmisillä on järkeviä ja älykkäitä syitä vastustaa muutosta."

Tässä on se ero että ajattelet muutosta vain yksilön itsensä kohdalla, et koko yhteiskunnan. On totta että moni koulutettu ja hyvätuloinen elää sitä omaa elämäänsä varsin konservatiivisesti. Mutta ero on siinä että harva koulutettu ajattelee että kaikkien muidenkin pitäisi elää samoin eikä maailma ympärillä saisi muuttua ollenkaan. Se omassa elämässään arvokonservatiivi koulutettu ihminen voi mennä vaikka samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa elävän taiteilijan gallerian avajaisin ja tavata siellä toinen toistaan erilaisemmilla tavoilla eläviä ihmisiä eikä näe siinä mitään erityistä ristiriitaa oman elämäntapansa kanssa. Eikä varsinkaan näe että se erilainen elämäntapa olisi joku uhka hänen omalle konservatiiviselle elämäntavalleen. Hän elää

Muiden erilaisella elämäntavalla ei minun mielestäni ole mitään tekemistä muutoshalukkuuden kanssa, koska kenenkään elämä ei siitä muutu, että Ville ja Kalle ovat parisuhteessa keskenään. Muutoksia on todella monenlaisia kuten jo kirjoitin enkä tarkoita vain yksilön elämää, vaan useimmiten muutokset linkittyvät yhteiskunnan muutoksiin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Esimerkiksi on järkevää työntekijän kannalta vastustaa jotain työelämän muutosta, joka ei ole hänelle edullinen, mutta se ei tee hänestä arvokonservatiivia.

Mitä haluat tekstilläsi sanoa ja tuoda esille? Arvokonservatiivien äo on matalampi, koska he eivät hyväksy liberaaleja arvoja vai mitä yrität sanoa? Ap

"Kouluttamattomampi ihminen taas usein hakee vahvistusta sen oman elämäntapansa oikeellisuudelle siitä että koko se muukin ympäristö olisi mahdollisimman samanlainen eli siis se erilaisuuden sieto on usein huonompi. Siinä missä koulutettu näkee erilaisuuden voimavarana eikä omaa elämäänsä uhkaavana, kouluttamattomampi näkee nimenomaan sen uhan."

Tästä tulee mieleen, että erilaisuus voi olla uhka, kuten aloitukseen aiheeseen liittyen esimerkiksi se, että mies pelkää ulkomaalaisten miesten vievän naiset, joita hänen on muutenkin vaikea saada.

Erilaisuuden vieroksunta taitaa olla ihan biologiasta peräisin, sillä se mitä ei tunne ja tiedä, voi oikeastikin olla vaarallista. Mutta kun erilaisiin asioihin tottuu ja tutustuu, pelko useimmiten katoaa. Ellei sitten edelleen koe, että asia olisi uhkaava jollakin tavalla.

Keskustelun aiemmassa vaiheessa yritinkin kysellä, että minkä vuoksi Pride häiritsee ja uhkaa siitä kirjoittanutta ihmistä? Mikä tarkalleen siinä pukeutumisessa ja karnevalistisessa esiitnymisessä on niin ärsyttävää, mutta hän ei vastannut. Ap

Älykkyydestä ja pariutumisesta muuten tiedetään se, että pariskuntien äo on suurin piirtein samaa luokkaa. 

Tästä tänään esillä olleesta julmasta lapsen kidutusmurhasta on käynyt ilmi, että molemmat syytetyt pitivät lasta tottelemattomana, kun hän itki. Lasten kaltoinkohtelun taustalla voi vähemmänkin graavin tapauksen taustalla olla varhaisen vuorovaikutuksen vakava häiriö, missä lapsen viestejä ei osata tulkita oikein. Ei ymmärretä, että lapsi itkee, koska lapsella on jano, nälkä tai märkä vaippa, vaan se nähdään "kiukutteluna", mistä rangaistaan. 

Hyvin julmien lapsiin kohdistuvien rikosten takana voi olla myös kehitysvamma eli henkilö ei oikeasti ymmärrä, että vaikkapa ravistelu aiheuttaa vauvalle aivovamman, ja tällaista ajattelua kuullaan usein oikeussalissa. Se siis ei välttämättä olekaan pyrkimystä vältellä syyllisyyttä, vaan ymmärryksen vaikeutta eli alhaista äo:ta. Koko elämänpiiri voi koostua ihmisistä, joille lapsen itku on "kiukuttelua", lasten lyöminen normaalia ja keinot selvitä minkäänlaisesta lapsen kasvatuksesta kunnialla käytännössä nolla, koska ymmärryskyky on niin heikko. Mitä esimerkiksi voi sanoa ihmisestä, joka uskoo kumppaninsa olleen kaksi vuotta raskaana ja että hän odottaa nelosia. Eihän normaaliälyinen usko tuollaisia puheita. 

En oikein ymmärrä minkä vuoksi heikkolahjaiset ja kehitysvammaiset saavat tehdä lapsia. Kun yhteiskunta ei voi näitä lapsia kuitenkaan jatkuvasti turvata. Yksilönvapaudet eivät täysimääräisesti koske lasta, miksi ne koskevat ihmistä, joka ei pysty selviämään vanhemmuudesta eikä normaalista elämästä millään tavalla tai heikommin kuin fiksu lapsi. Äo on yksinkertaisesti liian matala. Ap