Onko muita äitejä joilla mielenterveys mennyt

ei. en ole äitikään, mutta jos sota tulee, en tiedä miten jaksan elää sekuntiakaan.

Älä seuraa uutisia.

Ei ole mennyt, eikä sullakaan tarvi mennä. Kyllä me pärjätään. Aina on jotain kriisiä jossain ja kun keskittyy arkeen, niin tajuaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Vierailija kirjoitti:

ei. en ole äitikään, mutta jos sota tulee, en tiedä miten jaksan elää sekuntiakaan.

Kivat sulle. Sulla on helppo elämä. En minäkään eläisi sekuntiakaan jos olisin vain itse mutta lasten kohdalla vähän vaikeampi valinta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mennyt, eikä sullakaan tarvi mennä. Kyllä me pärjätään. Aina on jotain kriisiä jossain ja kun keskittyy arkeen, niin tajuaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Mutta ei ennen täällä meillä. Nyt mietitään jo Helsingin väestönsuojia. Eikä meillä ole todellakaan varaa karata minnekään Espanjaan niinkuin tuolla yhdellä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Älä seuraa uutisia.

Voit olla oikeassa, ehkä täytyy vain alistua kohtaloonsa ja yrittää elää siihen asti kunnes kaikki loppuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei, meillä on loma-asunto valmiina Espanjassa ja lennämme sinne koko perhe jos tilanne täällä huononee. Ähäkutti, jääkää te köyhät vain katselemaan miten tilanne kehittyy.

Petturi

Maailmantilanne on yksi syy, etten ole ostamassa asuntoa, vaikka se muuten olisi mahdollista.

En halua kaikkia munia samaan koriin, jos homma keikahtaakin ihan päälaelleen.

Tämän elämän jälkeen pääsee taivaaseen, jos on antanut Jeesuksen Kristuksen sovittaa syntinsä!

Sitten on vielä Jeesuksen seurakunnan ylöstempaus taivaaseen. "Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme yhtäkkiä silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa."

Vierailija kirjoitti:

Tämän elämän jälkeen pääsee taivaaseen, jos on antanut Jeesuksen Kristuksen sovittaa syntinsä!

Sitten on vielä Jeesuksen seurakunnan ylöstempaus taivaaseen. "Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme yhtäkkiä silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa."

Hyi. Te olette kyllä hyväksikäyttämässä heti jokaista mielenterveysongelmaista tai oikeassa kriisissä elävää. Hävetkää.

Mitä sinä pelkäät? olet nainen ei sinulla ole mitään vastuita ja velvoitteita muita kohtaan

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisista naisista varmaa 1% on semmoisia jolla ei ole mitään mielenterveys ongelmia

Tämä voi olla kyllä totta. Mutta itselläni ei ollut vielä 2 vuotta sitten juurikaan, nyt tuntuu kuin eläisin jo sitä tilannetta pääni sisällä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä pelkäät? olet nainen ei sinulla ole mitään vastuita ja velvoitteita muita kohtaan

Anteeksi mitä? Olen pienten lasten äiti, minulla ei mitään muuta kuin vastuita ja velvoitteita olekaan.

Olisi kuule pikkujuttu menettää vain oma henki jossain rintamalla. Mutta ajatus siitä mitä omat lapset voivat kärsiä on ihan toisella levelillä.

Ap

Apua on saatavilla, oikeasti <3

Säälin niitä joilla on useampi poika. Kova menettää lapset rintamalla.

Vierailija kirjoitti:

Apua on saatavilla, oikeasti <3

Mistä? Työterveydessä sanoivat vain että en ole hullu, kun uhat eivät ole kuviteltuja. Kävin pari kertaa psykologin juttusilla ja lopetin sit.

Ei kukaan pienten lasten äiti sano "ähäkutti". Munkin vanhemmat viettää talvensa siellä punaviinirannikolla. 

Mulla on lapset jo pikkukoululaisia. Opetan heille kuinka lähimpään pommisuojaan mennään. Mies kuuluu suoraan yhteiskuntaan ylläpitävään ammattiryhmään ja uskoakseni itsellenikin on hommaa. Tiedossa on pari kappaletta vanhoja mökkejä, jonne voidaan tarpeen vaatiessa evakoitua, mutta itse mietin kumpi kannattaa, elää metsän keskellä vai pommisuojan lähellä. Taidan valita pommisuojan. 

Kun minulla oli alle kolmivuotiaita lapsia, ja varsinkin kun oli vauvoja, olin usein hyvin ahdistunut tuon tyyppisistä asioista. Luultavasti unenpuute ja hormonitoiminta tekivät osansa siinä. Se tasoittuu kyllä, vaikka yhä toki seuraan tarkkaavaisesti maailmantilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Kun minulla oli alle kolmivuotiaita lapsia, ja varsinkin kun oli vauvoja, olin usein hyvin ahdistunut tuon tyyppisistä asioista. Luultavasti unenpuute ja hormonitoiminta tekivät osansa siinä. Se tasoittuu kyllä, vaikka yhä toki seuraan tarkkaavaisesti maailmantilannetta.

Nuorin on jo yli 3v mutta imetän vielä joten hormonit voi toki olla mitä vain. Nuo 2v ajan olleet uutiset vain ovat kamalia.

ap

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan pienten lasten äiti sano "ähäkutti". Munkin vanhemmat viettää talvensa siellä punaviinirannikolla. 

 

Mulla on lapset jo pikkukoululaisia. Opetan heille kuinka lähimpään pommisuojaan mennään. Mies kuuluu suoraan yhteiskuntaan ylläpitävään ammattiryhmään ja uskoakseni itsellenikin on hommaa. Tiedossa on pari kappaletta vanhoja mökkejä, jonne voidaan tarpeen vaatiessa evakoitua, mutta itse mietin kumpi kannattaa, elää metsän keskellä vai pommisuojan lähellä. Taidan valita pommisuojan. 

Meillä ei ole mökkejä eikä edes isovanhemmat viinirannoilla. Lapset niin pieniä että eivät itse osaa mennä minnekään. Isoimman koulussa on pommisuoja mutta pienemmät lapset vain siinä viereisessä päiväkodissa josta menee 15min raahata ne lapset edes sinne koulun pommisuojaan. Kotona vain sellainen perus häkkivarastosuoja.

Tästä ei uskoisi että olen korkeakoulutettu ja palkkani pitäisi tällä alalla olla hyvä. Ei vain ole, kun olen laittanut lapset uran edelle joten ei ole mökkejä jne. Siksi iso syyllisyys, kun ollaan ihan kaiken armoilla. Ja oikeasti jo mieli rikki.

ap