Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaimon eroyllätys
05.02.2024 |
Meillä on kaksi alle kouluikäistä tyttöä ja olemme olleet yhdessä 15 vuotta. Sanomatta selvää, että lasten jälkeen yhteinen aika on ollut kortilla ja jäätyäni työttömäksi viime kesänä, myös taloutemme ob ollut tuuliajolla. Nyt toki takaisin työelämässä, mutta syksy oli kuluttava monella tapaa.
kuukausi sitten vaimoni tiputti pommin ja kertoi, että hänellä ei enää ole romanttisia tuntemuksia minua kohtaan ja muutenkin vikalista oli pitkä.
Aloitimme pariterapian, mutta vaimoni sanoo että tekee sen vain lasten takia. Itse olen sydän vereslihalla, minkä lisäksi huoli lapsista ja mahdollisesta tulevasta arjesta mietityttää.
Suurin ongelmamme on vaimon puhumattomuus ja tämän hän on itsekin myöntänyt. Tunnen surun lisäksi vihaa siitä, miten rakastamani puoliso ja lasteni äiti on niin itsekäs, että ei ole avautunut näin vakavasta asiasta aiemmin ja nyt kaikki on vaakalaudalla. Kyse on siis todella pienistä asioista, jotka ovat kasaantuneet. Asioita, jotka olisin helposti voinut tehdä toisin jos vain olisin tiennyt.
Miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua? Koen oloni petetyksi ja loukatuksi.
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienistä? Kuten työttömänä odotit sohvalla, että vaimo tulee töistä ja laittaa ruoan ja siivoaa. Tämä on niin nähty.
Minä olen aina ansainnut vaimoani enemmän. Viimeinen vuosi on tässä asiassa tilastopoikkeama.
ap
Kysymys ei koskenut tuloja, vaan sitä että hoiditko kotiasiat kun olit työttömänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienistä? Kuten työttömänä odotit sohvalla, että vaimo tulee töistä ja laittaa ruoan ja siivoaa. Tämä on niin nähty.
Minä olen aina ansainnut vaimoani enemmän. Viimeinen vuosi on tässä asiassa tilastopoikkeama.
ap
Hienosti et vastannut kysymykseen. Ja rivienvälistä paistaa että sinulla on oikeus lorvia kotona enemmän kun tienaat enemmän.
Mikä oli kysymys? Olin syksyn kotona ja hoidin kotitöitä ja lapsia. En oikeuta mitään, vaan etsin muutaman kuukauden aktiivisesti töitä, kunnes tärppäsi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää miten negatiivisia kommentteja täällä viljellään. Haluaisin heittää teille kysymyksen: miltä teistä tuntuisi jos elämänne käännekohdassa kysyisitte neuvoja ja vastaukseksi saisitte ivallisia kommentteja ventovierailta ihmisiltä, ketkä eivät tunne teitä millään tapaa? Tai mikä teitä motivoi kirjoittamaan pahantahtoisia kommentteja?
ap
Dude. Oletko ensimmäistä kertaa internetissä?
En suinkaan. Silti laittaa ihmettelemään, mikä saa ventovieraat ihmiset kommentoimaan mitä sattuu ketjuun, joka on henkilökohtainen, eikä pitäisi triggeröidä ketään.
ap
Sori, mutta mies, joka yllättyy vaimon eroaikeista, kun " ei ole tiennyt mi
Vaimoni itsekin myönsi ettei hän ole sanonut mitään, joten tässä ei ole kyse minun kuullun ymmärtämisestä. Kuten sanoin, osaan monia asioita, mutta ajatustenluku ei ole yksi niistä.
ap
Miksei ole sanonut? On epäterve ja huono parisuhdetaidoiltaan? Ei ole saanut sanottua, koska sinä olet epäterve kontrolloija? Sanoi, ettei ole sanonut, koska ei jaksa enää kinata kanssasi?
Olivatko asiat sellaisia, että ne olisi pitänyt tajuta sanomattakin, jos kerran ovat "helposti korjattavissa"?
Onneksi aloittaja on hyvä ja taitava keskustelija, joka on osannut aina ottaa esille ja keskustella kaikista perhe-elämän ongelmista vaimonsa kanssa. Tällöin ongelmakenttä ei tosiaan pääse kovin laajaksi ja kumpaakaan puolisoa yllättäväksi. Tässäkin tapauksessa syy on siis selvästi puolisossa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siihen on joku syy ettei se vaimo puhu ongelmista. Ehkä hän kokee ettei siitä ole apua?
Niin pitkään kun kumpikaan ei ole käynyt vieraissa on usein molemmilla peiliin katsomista.
Tämä. Todennäköisesti suhteen alkupuolella vaimo olisikin puhunut, mutta se on mahdollisesti ollut turhaa. Mies ei kuuntele tai välitä - tai pahimmillaan jopa hermostuu vaimon keskusteluyrityksistä. Vaimo sitten oppi, ettei kannata puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös ajatus, että joku toinen mies kasvattaisi lapsiani on jotain mitä en pysty hyväksymään. Asia erikseen kunhan vähän kasvavat ja pystyvät toimimaan omillaan. Ja samoin koen, että en halua yhdenkään naisen kasvattavan lapsiani, paitsi puolisoni.
ap
En ihmettele ollenkaan etteikö vaimoasi kiinnosta yrittää jatkaa jos olet esitelmöinyt näin omistavia ajatuksia lapsistasi. Nyt oikeasti miettimään missä terveet rajat kulkee.
Ne on minun pieniä lapsia ja minun tehtävä on suojella ja kasvattaa heitä. Sori vaan, sitä vastuuta en ole valmis antamaan kenellekään toiselle henkilölle. En naiselle, enkä miehelle.
ap
Mikäs on lasten äidin rooli?
Ap kuulostaa periaatteen mieheltä. Pah
50/50 työnjako ja vastuu lapsista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös ajatus, että joku toinen mies kasvattaisi lapsiani on jotain mitä en pysty hyväksymään. Asia erikseen kunhan vähän kasvavat ja pystyvät toimimaan omillaan. Ja samoin koen, että en halua yhdenkään naisen kasvattavan lapsiani, paitsi puolisoni.
ap
En ihmettele ollenkaan etteikö vaimoasi kiinnosta yrittää jatkaa jos olet esitelmöinyt näin omistavia ajatuksia lapsistasi. Nyt oikeasti miettimään missä terveet rajat kulkee.
Ne on minun pieniä lapsia ja minun tehtävä on suojella ja kasvattaa heitä. Sori vaan, sitä vastuuta en ole valmis antamaan kenellekään toiselle henkilölle. En naiselle, enkä miehelle.
ap
Sinä et määrää siitä, kenet vaimosi tuo lasten elämään. Kannattaa ymmärtää ja hyväksyä se. Ehkä tässä se eron syy piileekin, sinun on vaikea ymmärtää ja hyväksyä muiden ihmisten vapautta ja oikeuksia. Nytkään et tunnu hyväksyvän vaimosi oikeutta erota - uuden suhteen aloittamisesta puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävää miten negatiivisia kommentteja täällä viljellään. Haluaisin heittää teille kysymyksen: miltä teistä tuntuisi jos elämänne käännekohdassa kysyisitte neuvoja ja vastaukseksi saisitte ivallisia kommentteja ventovierailta ihmisiltä, ketkä eivät tunne teitä millään tapaa? Tai mikä teitä motivoi kirjoittamaan pahantahtoisia kommentteja?
ap
Dude. Oletko ensimmäistä kertaa internetissä?
En suinkaan. Silti laittaa ihmettelemään, mikä saa ventovieraat ihmiset kommentoimaan mitä sattuu ketjuun, joka on henkilökohtainen, eikä pitäisi triggeröidä ketään.
ap
Sori, mutta mies, joka y
Asiat olivat luokkaa:
- toivon että matkusteltaisi enemmän
- toivon aktiivisempaa elämää
- toivon että tapaisit enemmän ystäviäsi
Mukavia asioita, mitkä jääneet taka-alalle ruuhkavuosissa.
ap
Aloita tekemään niitä asioita uudella tavalla, joihin hän toivoi muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi aloittaja on hyvä ja taitava keskustelija, joka on osannut aina ottaa esille ja keskustella kaikista perhe-elämän ongelmista vaimonsa kanssa. Tällöin ongelmakenttä ei tosiaan pääse kovin laajaksi ja kumpaakaan puolisoa yllättäväksi. Tässäkin tapauksessa syy on siis selvästi puolisossa.
Riidoissa on aina kaksi osapuolta, enkä minä ole virheetön. En melkeinkään. Puhumattomuus on silti minusta epäkunnioittavaa ja haitallista.
ap
Ei kukaan eroa sen takia, että on unohdettu matkustella. Silloin ei valiteta, ettei olla matkustettu vaan sanotaan, että hei, ei olla aikoihin matkustettu, mentäisiinkö vaikka Rukalle laskettelemaan.
Eroon on joku muu syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienistä? Kuten työttömänä odotit sohvalla, että vaimo tulee töistä ja laittaa ruoan ja siivoaa. Tämä on niin nähty.
Minä olen aina ansainnut vaimoani enemmän. Viimeinen vuosi on tässä asiassa tilastopoikkeama.
ap
Hienosti et vastannut kysymykseen. Ja rivienvälistä paistaa että sinulla on oikeus lorvia kotona enemmän kun tienaat enemmän.
Mikä oli kysymys? Olin syksyn kotona ja hoidin kotitöitä ja lapsia. En oikeuta mitään, vaan etsin muutaman kuukauden aktiivisesti töitä, kunnes tärppäsi.
ap
Ihmettelet ettei kanssasi keskustella ja kontekstin seuraamiskyky on tuota tasoa? Jep jep.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi aloittaja on hyvä ja taitava keskustelija, joka on osannut aina ottaa esille ja keskustella kaikista perhe-elämän ongelmista vaimonsa kanssa. Tällöin ongelmakenttä ei tosiaan pääse kovin laajaksi ja kumpaakaan puolisoa yllättäväksi. Tässäkin tapauksessa syy on siis selvästi puolisossa.
Riidoissa on aina kaksi osapuolta, enkä minä ole virheetön. En melkeinkään. Puhumattomuus on silti minusta epäkunnioittavaa ja haitallista.
ap
Myös jyrkkyys ja kontrolloivuus on epäkunnioittavaa ja haitallista ja saa toisen vetäytymään kuoreensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös ajatus, että joku toinen mies kasvattaisi lapsiani on jotain mitä en pysty hyväksymään. Asia erikseen kunhan vähän kasvavat ja pystyvät toimimaan omillaan. Ja samoin koen, että en halua yhdenkään naisen kasvattavan lapsiani, paitsi puolisoni.
ap
En ihmettele ollenkaan etteikö vaimoasi kiinnosta yrittää jatkaa jos olet esitelmöinyt näin omistavia ajatuksia lapsistasi. Nyt oikeasti miettimään missä terveet rajat kulkee.
Lasten kasvattamisen kannalta terveet rajat menee juuri tuossa mitä ap kuvailee: että biologiset vanhemmat kasvattavat omat lapsensa vähintäänkin nyt pikkulapsivaiheen yli ja mielellään teini-iänkin tuolle puolen.
Kaikki muu on jotain, mihin liittyy sopeutumista ja kipua.
Osallistu tosissasi terapiaan, ole avoin ja rakastava. Käy myös yksilöterapiassa jos mahdollista. Ota onkeesi puolisosi huomautukset, ja paranna omaa käytöstäsi. Luota siihen että rakkaus perheeseen voittaa. Ota silti huomioon myös se toinen vaihtoehto. Joskus naisten haaveet romantiikasta ovat epärealistisia (olen itsekin nainen), ja ruoho voi näyttää vihreämmältä aidan toisella puolella.
Nosta hääkuvanne ja/tai kuvia seurusteluajoiltanne näkyville. Näin muistatte mihin aikoinaan toisissanne rakastuitte. Meillä toimi tämä. Laitoin molempien työpöydälle hääkuvan.
"50/50 työnjako ja vastuu lapsista."
Äiti kelpaa kyllä töitä tekemään ja kärsimään vastuun, mutta sinä päätät ketä lapset saavat tavata, myös äitinsä luona. Niinkö?
Ai nykyään ku vaimo yllättää niin tarkoittaakin tällaista tempausta, ennen tämäkin oli paljon jännempi homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös ajatus, että joku toinen mies kasvattaisi lapsiani on jotain mitä en pysty hyväksymään. Asia erikseen kunhan vähän kasvavat ja pystyvät toimimaan omillaan. Ja samoin koen, että en halua yhdenkään naisen kasvattavan lapsiani, paitsi puolisoni.
ap
En ihmettele ollenkaan etteikö vaimoasi kiinnosta yrittää jatkaa jos olet esitelmöinyt näin omistavia ajatuksia lapsistasi. Nyt oikeasti miettimään missä terveet rajat kulkee.
Lasten kasvattamisen kannalta terveet rajat menee juuri tuossa mitä ap kuvailee: että biologiset vanhemmat kasvattavat omat lapsensa vähintäänkin nyt pikkulapsivaiheen yli ja mielellään teini-iänkin tuolle puolen.
Kaikki muu on jotain, mihin liittyy sopeutumista ja kipua.
Ja silloin sopeudutaan ja tunnetaan kipua eikä todeta, etten hyväksy tätä. Pahimmillaan tuo tap*** lapsensa, ettei kukaan muu pääse heitä hoitamaan. Ja (ex)vaimonsa, ettei häntä pääse kukaan toinen hoitelemaan.
Vierailija kirjoitti:
On ok kokea itsensä tuollaisessa tilanteessa petetyksi ja loukatuksi. Kunhan enin tunnekuohu helpottaa, on aika tarkastella, mitä tapahtui. On ihmisiä, jotka eivät osaa ilmaista itseään vaan toivovat toisen tietävän heidän ajatuksensa ja aikeensa sanomatta. Jos vaimosi ei ole tällainen, on todennäköistä, ettet osaa kuunnella. Kuunteleminen on yhtä lailla tärkeä tai jopa tärkeämpi taito. Yleensä näissä kummassakin taidoissa ihmisillä on kehittymisen varaa, joten suosittelen itsetutkiskelua joka tapaukessa.
Hieno juttu, että aloitatte pariterapian! Vaikka parisuhteenne ei jatkuisikaan, teillä on yhteinen tehtävä vanhempina. Sen kannalta olisi hyvä saada kommunikointiasiat kuntoon. Voimia vaikeaan tilanteeseen!
Palstan wannabe terapeutit rakastavat näitä aloituksenkaltaisia provoja :D
Alue: Aihe vapaa
Mikäs on lasten äidin rooli?
Ap kuulostaa periaatteen mieheltä. Pahalla tavalla.