St1 Mika Anttonen: "Työntekoa ei haluta nähdä ilon ja tyydytyksen lähteenä vaan välttämättömänä pahana." Ehdottaa enemmän iloa kaikille!
En jaksa tätä. Ehkä johtajatasolla työssä sitten on enemmän iloa. Voisin itse tehdä mielelläni jotain muutakin. En halua yhtään enempää työtunteja vuorokauteen.
Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/mika-anttonen-pelkaa-etta-tyon-heikko-…
Kommentit (131)
Erittäin hyvä neuvo. Miten hallituksen ja EK:n patruuna-asenne edistää näitä asenteillaan?
Vierailija kirjoitti:
Vaikeeta olla iloinen töissä ku työnantaja ottaa kaikki edut pois ja kieltää töissä juttelemisen.
No tämä. Minullakin yhdessä työpaikassa oli niin, että työnantaja kielsi tietyistä aiheista puhumisen töissä. Jos niistä halusi keskustella, ainoa sallittu keskustelukumppani oli oma esimies, mutta työkavereiden kanssa ei saanut niistä puhua. Kerran me saatiin ohjeet, miten vapaa-aika pitäisi viettää. Ja me sentään oltiin koulutettuja toimihenkilöitä, suurin osa perheellisiä naisia. Tuolla ei tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa.
Mielenkiintoista on että hyväpalkkaisille, se palkka osoittaa työn arvostusta. Pienipalkkaisten pitäisi tyytyä vaan siihen, että heidän työtään sanotaan kyllä arvostavan, mutta palkassa sen ei tarvitse näkyä.
Kaikki työ on arvokasta, joo joo.
Onko tää Mika tehnyt päivääkään raskasta fyysistä työtä?
Työnilo? Tunteja vähennetään, palkkaa alennetaan ja toimenkuvaa muutetaan, ei ole yhtään iloista. Lisäksi työpaikkakiusaamista ja ilkeitä asiakkaita. 7 tunnin työpäivään kuuluu 20 min. taukoa. Mistä sen ilon löytää?
Revippä tässä työstä iloa kun taas iski työuupumus. Ei vaan jaksa. Eikä pysty. Koko elämästä lähtee ilo työn vuoksi.
Minä käyn töissä vain ja ainoastaan rahan takia. Jos työstä ei makseta asiaan kuuluvaa pakkaa, en ota sellaista työtä itselleni riesaksi. En tee töitä minkään muun syyn takia. Hyvin yksiselitteisesti.
Ja kaikki yritykset on perustettu vain rahan tekemisen takia. Ei niitäkään ole perustettu minkään muun syyn takia.
Työmoraalin ja työelämän jouston tason olen asettanut samalle tasolle kuin mitä työnantaja osoittaa minua kohtaan. Sitoutuminen on tarkalleen sen irtisanomisajan verran, ei yhtään sen enempää eikä sen vähempää.
Voisko noi kokoomuksen perk..leet laittaa kasaan lain että kansa vaan lobotomisoidaan robotin tasolle. Ei tarttis kärsiä tätä helv..tiä vuosikymmeniä.
Keynes taannoin ennusteli et nykypäivänä riittäs 15 tunnin työviikot. Mitähä v#ttua on tapahtunu ku nää Anttoset ja muut taitaa olla 15 tuntisten työpäivien kannalla? Ja mites se ikuisen talouskasvun mahdottomuus? Maapallon kantokyky? Kulutuksen järjettömyys? Mitä vittua??
Maailma tuntui vähän hidastuvan ja viisastuvan koronan aikaan, mut nyt taas mennään tuplateholla kohti tuhoa.
Vierailija kirjoitti:
Hän on oikeassa. Suomessa vallitsee mentaliteetti että työttömille pitää KOSTAA sillä he eivät joudu kärsimään eli käymään töissä. Nykyisen hallituksen politiikan kantava ajatus on kosto.
Aamen! Siitä tässä kaikessa on kyse ja kateudesta kun ei työttömän tarvitse aamulla rättiväsyneenä raahautua työpaikalle kuuntelemaan jatkuvaa kettuilua saadakseen edes välttävän toimeentulon.
Työ voi olla henkisestikin raskasta ja myös perheessä voi olla kuormittavia tekijöitä. Pitäisikö sitten vaan omistautua työlle ja hylätä perhe, sukulaiset ja ystävät? Miten kaikille löytyisi sellainen työ, jossa he jaksaisivat tehdä aiempaa pidempiä työaikoja? Moni tekee lyhennettyä työaikaa, jotta jaksaisi edes jotenkin.
Pohdin näitä asioita jo nuorena. Silloin kuvittelin, että joskus olisi kätevää, jos koti olisi lyhyen matkan päässä työpaikasta tai vielä kätevämpää, jos työpaikalla voisi yöpyä. Aikaiseen aamuvuoroon ehtisi helpommin, kun ei tarvitsisi välillä käydä kotona. Mutta olisiko tuo nyt sitten hyvinvointia lisäävä juttu.
Työ ilon ja tyydytyksen lähteenä? Täytyy kokeilla myydä itseään hyvännäköisille asiakkaille.
Vierailija kirjoitti:
Liittyisiköhän palkan määrä mitenkään tuohon työn iloon? Pitäisikö teettää tutkimus onko palkan suuremmalla määrällä ja ilolla korrelaatio. Voitaisiin sitten toimia sillä tavalla iloa lisäävästi miten käppyrät osoittaa että kannattaa.
Mun täytyy kyllä sanoa, että niin kauan kuin palkalla saa asunnon ja ruoan, ei palkka mitenkään liity työn iloon.
Työn ilo on sitä, että asiat rullaavat, maailma muuttuu valmiimmaksi ja välillä tulee ilahduttaneeksi jotakuta.
Ennen lasteni syntymää tein töitä todellakin työn ilosta. Nykyään se on enemmänkin viipale päivästä, jonka olen myynyt pois, mutta toivottavasti lasteni kasvettua suuriksi koen taas työn ilon ensisijaisena motivaationani.
Ehkä olen etuoikeutettu, mutta on meitäkin, jotka ymmärrämme työn merkityksen muunakin kuin toimeentulon antajana.
Ja ei, en aio kertoa mitä teen työkseni. En ole prostituoitu, koska joku varmaan sitä ehdottaa.
Työ = Nälän sanelemia toisen määräämiä pakkoliikkeitä.
Etsi sellainen työ mikä ei tunnu työltä sanoo vanha sanaparsi, mutta kun yhteiskunnassa on paljon sellaisia töitä, mitkä ei varmasti ole kenenkään unelmatöitä. Kaiken lisäksi nämä yhteiskuntahyödylliset työt kuten vanhustenhoito on ajallisesti niin tiukalle kiristettyä, että puolet porukasta on pitkillä burn out saikuilla ja niille ei löydetä korvaavia keikkalaisia, joten aina vaan pienemmällä porukalla pitää ne mummut ja papat hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Työnilo? Tunteja vähennetään, palkkaa alennetaan ja toimenkuvaa muutetaan, ei ole yhtään iloista. Lisäksi työpaikkakiusaamista ja ilkeitä asiakkaita. 7 tunnin työpäivään kuuluu 20 min. taukoa. Mistä sen ilon löytää?
Todennäköisesti pitäisi riittää ilonlähteeksi pelkkä työpaikan saaminen. Työttömänä olet c luokan kansalainen, jos nyt sitäkään.
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä vain ja ainoastaan rahan takia. Jos työstä ei makseta asiaan kuuluvaa pakkaa, en ota sellaista työtä itselleni riesaksi. En tee töitä minkään muun syyn takia. Hyvin yksiselitteisesti.
Ja kaikki yritykset on perustettu vain rahan tekemisen takia. Ei niitäkään ole perustettu minkään muun syyn takia.
Työmoraalin ja työelämän jouston tason olen asettanut samalle tasolle kuin mitä työnantaja osoittaa minua kohtaan. Sitoutuminen on tarkalleen sen irtisanomisajan verran, ei yhtään sen enempää eikä sen vähempää.
Yritykset on perustettu rahan tekemisen takia, mutta sitä rahaakin voi tehdä monella tavalla. Muusikko yhdistää intohimonsa yritystoimintaansa. Ja sitten moni käy töissä muualla kuin yrityksissä, esimerkiksi yhdistyksissä, säätiöissä ja - hui kauhea - jopa siellä kaiken syypääksi väitetylle julkisella sektorilla.
Mika Anttonen varmaan tarjoaa työntekijöilleen sellaisen palkan, työmäärän ja työolot, että kaikki tulevat töihin iloisesti hyppelehtien ja nauttivat niin että heidät pitää väkisin häätää kotiin illalla.
Mun mielestä töissä on usein paljon ongelmia eikä ratkaisutuen löytäminen aina ole kovin sujuvaa. Mukavaa voi olla, kun menettelyt toimivat sujuvasti.