St1 Mika Anttonen: "Työntekoa ei haluta nähdä ilon ja tyydytyksen lähteenä vaan välttämättömänä pahana." Ehdottaa enemmän iloa kaikille!
En jaksa tätä. Ehkä johtajatasolla työssä sitten on enemmän iloa. Voisin itse tehdä mielelläni jotain muutakin. En halua yhtään enempää työtunteja vuorokauteen.
Lähde: https://www.yrittajat.fi/uutiset/mika-anttonen-pelkaa-etta-tyon-heikko-…
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Keynes taannoin ennusteli et nykypäivänä riittäs 15 tunnin työviikot. Mitähä v#ttua on tapahtunu ku nää Anttoset ja muut taitaa olla 15 tuntisten työpäivien kannalla? Ja mites se ikuisen talouskasvun mahdottomuus? Maapallon kantokyky? Kulutuksen järjettömyys? Mitä vittua??
Maailma tuntui vähän hidastuvan ja viisastuvan koronan aikaan, mut nyt taas mennään tuplateholla kohti tuhoa.
Keynes ei laskenut yhtälöön sitä, että työnantajataho on täynnä psykopaatteja jotka ei näe työvoimaansa ihmisinä ja voimavarana vaan kulueränä yritykselle.
Vierailija kirjoitti:
No ensin pitäis ylitöiden verotusta pienentää. Jos vapaaehtoisesti teet pidempää päivää tai viikonloppuja niin sun veroprosentti nousee kun tuloraja ei riitä.
Ihmiset osaa laskea ja optimoi työmäärän niin, että verotuksen kannalta paras hyötysuhde. Itse en tee yhtään ylityötuntia vaan laitan veroprosentin mahdollisimman pieneksi ja nautin vapaa-ajastani 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liittyisiköhän palkan määrä mitenkään tuohon työn iloon? Pitäisikö teettää tutkimus onko palkan suuremmalla määrällä ja ilolla korrelaatio. Voitaisiin sitten toimia sillä tavalla iloa lisäävästi miten käppyrät osoittaa että kannattaa.
Mun täytyy kyllä sanoa, että niin kauan kuin palkalla saa asunnon ja ruoan, ei palkka mitenkään liity työn iloon.
Työn ilo on sitä, että asiat rullaavat, maailma muuttuu valmiimmaksi ja välillä tulee ilahduttaneeksi jotakuta.
Ennen lasteni syntymää tein töitä todellakin työn ilosta. Nykyään se on enemmänkin viipale päivästä, jonka olen myynyt pois, mutta toivottavasti lasteni kasvettua suuriksi koen taas työn ilon ensisijaisena motivaationani.Ehkä olen etuoikeutettu, mutta on meitäkin, jotka ymmärrämme työn merkityksen muunakin kuin toimeentulon antajana.
Aika moni ei saa palkallaan edes sitä asuntoa ja ruokaa. 40% asumistuen saajistakin on palkansaajia.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista on että hyväpalkkaisille, se palkka osoittaa työn arvostusta. Pienipalkkaisten pitäisi tyytyä vaan siihen, että heidän työtään sanotaan kyllä arvostavan, mutta palkassa sen ei tarvitse näkyä.
Kaikki työ on arvokasta, joo joo.
Sillä työn "arvokkuudella" ei laskuja makseta eikä kaupasta osteta.
Anttonen oli aikoinaan fiksu ja ennakkoluuloton. Nosti valtaisan yrityksen ihan suht tyhjästä. Oli myös aidosti ympäristötietoinen. Puhui fiksuja.
Mutta kyllä siitä normi EK-miljardööri tuli kyykytyspuheineen
Vierailija kirjoitti:
No ensin pitäis ylitöiden verotusta pienentää. Jos vapaaehtoisesti teet pidempää päivää tai viikonloppuja niin sun veroprosentti nousee kun tuloraja ei riitä.
Vuosituloraja...
Vierailija kirjoitti:
Työ voi olla henkisestikin raskasta ja myös perheessä voi olla kuormittavia tekijöitä. Pitäisikö sitten vaan omistautua työlle ja hylätä perhe, sukulaiset ja ystävät? Miten kaikille löytyisi sellainen työ, jossa he jaksaisivat tehdä aiempaa pidempiä työaikoja? Moni tekee lyhennettyä työaikaa, jotta jaksaisi edes jotenkin.
Pohdin näitä asioita jo nuorena. Silloin kuvittelin, että joskus olisi kätevää, jos koti olisi lyhyen matkan päässä työpaikasta tai vielä kätevämpää, jos työpaikalla voisi yöpyä. Aikaiseen aamuvuoroon ehtisi helpommin, kun ei tarvitsisi välillä käydä kotona. Mutta olisiko tuo nyt sitten hyvinvointia lisäävä juttu.
Minäkin pendelöin liki kymmenen vuotta ja olin niin uupunut että mietin jo yksiön vuokraamista työpaikkakunnalta. Matalapalkkatyössä se oli kuitenkin mahdotonta. Vaikka eipä se bensakaan ilmaista ollut eikä auton jatkuva remppaaminen.
En mä saa mitään iloa ja tyydytystä siitä että meen aamulla töihin, teen työni, saan palkkaa mikä riittää peruselämiseen ja silti pitää säästää kaikessa.
Työmäärä suhteessa tehtyihin tunteihin on kohtuuton. Eikä työaikaa pitäisi missään nimessä ainakaan lisätä. Miksei voida palkata enemmän porukkaa? Maksettaisiin vähemmän ylitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensin pitäis ylitöiden verotusta pienentää. Jos vapaaehtoisesti teet pidempää päivää tai viikonloppuja niin sun veroprosentti nousee kun tuloraja ei riitä.
Vuosituloraja...
Pitäähän sitäkin nostaa jos ylitöitä teet ja tienaat enemmän, pahvi! Normitunneilla 35k€/vuosi ja ylitöillä 40k€/vuosi niin meinaat, että 35k€ vuosituloraja riittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista on että hyväpalkkaisille, se palkka osoittaa työn arvostusta. Pienipalkkaisten pitäisi tyytyä vaan siihen, että heidän työtään sanotaan kyllä arvostavan, mutta palkassa sen ei tarvitse näkyä.
Kaikki työ on arvokasta, joo joo.
Sillä työn "arvokkuudella" ei laskuja makseta eikä kaupasta osteta.
Niinpä, mitä hyötyä on työn arvokkuudella, jos et itse hyödy siitä mittän muuta kuin että saat herran armosta pitää työpaikkasi.
Totta!
Mulle suurin ja merkittävin ilo työnteosta oli palkkapäivä. Itse ansaittua rahaa! Mitä muuta tarvitaan?
No onneksi sain myös tehdä työtä mitä rakastin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn töissä vain ja ainoastaan rahan takia. Jos työstä ei makseta asiaan kuuluvaa pakkaa, en ota sellaista työtä itselleni riesaksi. En tee töitä minkään muun syyn takia. Hyvin yksiselitteisesti.
Ja kaikki yritykset on perustettu vain rahan tekemisen takia. Ei niitäkään ole perustettu minkään muun syyn takia.
Työmoraalin ja työelämän jouston tason olen asettanut samalle tasolle kuin mitä työnantaja osoittaa minua kohtaan. Sitoutuminen on tarkalleen sen irtisanomisajan verran, ei yhtään sen enempää eikä sen vähempää.
Yritykset on perustettu rahan tekemisen takia, mutta sitä rahaakin voi tehdä monella tavalla. Muusikko yhdistää intohimonsa yritystoimintaansa. Ja sitten moni käy töissä muualla kuin yrityksissä, esimerkiksi yhdistyksissä, säätiöissä ja - hui kauhea - jopa siellä kaiken syypääksi väitetylle julkisella sektorilla.
Julkisella sektorilla on täysin turhanpäiväisiä työtehtäviä. Ne poistamalla säästyisi vuodessa miljoonia eikä kukaan muuten huomaisi heidän puuttumistaan kun eivät tee mitään tuottavaa työtä. Eikä tarvitsisi köyhimmiltä ottaa euroakaan pois. Räikeimpänä esimerkkinä kuntakokeilu työttömille. Kaksi täysin avutonta ja osaamatonta ihmistä kerää kyläjuorujen aiheita ja pilkkanauraa työkyvyttömille joita ei voi työllistää koskaan. Ei mitään aiettakaan tehdä työtään hyvin.
Seuraavaksi leikataankin palkat että saadaan työpaikkoja, tuottavuutta, velat maksettua sun muuta. Sitten ei olekaan enää muuta kuin se pelkkä ilo jäljellä. Sillä sitten maksellaan laskut ja vuokrat!
Vierailija kirjoitti:
Onko tää Mika tehnyt päivääkään raskasta fyysistä työtä?
Eiköhän noita raskaan työn tekijöitä ole ihan tarpeeksi. Jotka sen kautta tietää, minkälaista on fyysinen työ tai että työelämässä on mälsää
Sen sijaan Suomeen tarvittaisiin aika monta Mika Anttosta lisää, koska tämä yksikin työllistää tosi monta työntekijää ja välillisesti tarjoaa elantoa vielä aika monelle muullekin. Ja maksaa veroja valtiolle (sekä yritys- että henkilökohtaisia).
En ymmärrä mikä hinku kaikilla on tunkea jonnekin nälkäpalkkaduuneihin, joissa on kurjaa ja mälsää. Kukapa siitä nauttisikaan toisten pillin mukaan juoksemisesta. Mutta sinne vaan on kova hinku.
Paljon hyödyllisempää, kun olisi kova hinku olisi sinne Mika Anttosten kategoriaan. En nyt tarkoita että ihan kuka tahansa pääsee noin korkealle. Mutta riittäisi, kun ihmiset pystyisi työllistämään edes itsensä. Siinä olisi työn ilokin ihan toisenlainen, kun olisi oma pomonsa ja voisi vaikuttaa asioihin. Työtyytyväisyys olisi toista luokkaa, työ tuntuisi mielekkäälle ja työn hedelmätkin valuisi omaan taskuun eikä rikastuttaisi anonyymejä osakkeenomistajia.
Kun tarpeeksi moni suomalainen työllistäisi itsensä, niin siitä joukosta alkaisi vähitellen seuloutua esiin ne, jotka kykenee työllistämään itsensä lisäksi jonkun muunkin. Ennen pitkää sitten toisen ja kolmannen jne. Näin syntyisi työpaikkoja muillekin, mutta kaikkein tärkeintä olisi se, että jokainen pystyisi kokemaan työnsä merkityksellisyyden ja työniloa.
Jos ei vaan millään saa sitä valmiiksi pedattua työpaikkaa, niin sen voi rakentaa itsekin.
Nimimerkillä Kokemusta on.
Jatkossa on niin, että olet joko köyhä tai rikas, mitään väkimuotoja ei ole, toisin sanoen keskiluokka kuolee pois.
Eikö tälläiset anttoset ole vielä tuohon ikään mennessä oppineet, että ihmiset haluavat eri asioita?
Vierailija kirjoitti:
Mika Anttonen varmaan tarjoaa työntekijöilleen sellaisen palkan, työmäärän ja työolot, että kaikki tulevat töihin iloisesti hyppelehtien ja nauttivat niin että heidät pitää väkisin häätää kotiin illalla.
No ne varmaan ovat tyytyväisiä, jotka pysyy sillä töissä.
Ja ne tietty irtisanoutuu, jotka kokevat että maksettu korvaus ei ole riittävä.
Hyvin yksinkertaista.
Sama juttu muissakin työpaikoissa. Jos kokee, että työnteko ei kannata, niin eihän siellä ole pakko olla. Irtisanomislappu peliin vaan. Pääseepähän joku työtön sitten leivän syrjään kiinni, joku sellainen, joka kokee että tarjottu palkkataso riittää.
Vierailija kirjoitti:
Voi taivas. Siis työhän on ihan kivaa, kunhan työolosuhteet ja palkkaus on kunnossa. Sitten kun ei ole, niin se on usein yhtä helevettiä.
Eli palkka, edut ja työn mitoitus kuntoon. Siinä on ratkaisu, eikä siinä että väsyneiden ja loppuunajettujen työntekijöiden pitäisi vääntää jotain tekohymyä pomojen mieliksi.
Olen ollut useammassakin työpaikassa, missä tätä on vaadittu. Ei ole mikään uusi juttu Suomessa.
Luojan kiitos, olen luonnostani hymyileväinen ja huumorintajuinen henkilö, niin usein olen hyväntuulisen näköinen, vaikka sisällä myrskyäisikin murheet. Eikähän noi tolvanat edes tajua, että usein se hymy työntekijöiden huulilla johtuu ihan puhtaasti typerien johtajien töppäilyistä. Teimme jopa karkeata pilaa eräiden johtajien henkilökohtaisista piirteistä. Julma ilmapiiri johtaa julmaan käytökseen myös työntekijöiden puolelta. Mukavan, leppoisan ilmapiirin luominen ei ole helppoa ilman että samalla haitataan tuottavuutta ja tehokkuutta. Onnekseni olen ollut 2 työpaikassa elämäni aikana, joissa tässä on onnistuttu, joten tiedän, miten se tehdään. Pakottaminen saa vain työntekijät irvistelemään ja irvimään selän takana. Tekoystävällisen ihmisen tunnistaa kyllä, jos haluaa.
Näkisin että niiden asenteilla iskee halu lopettaa töiden tekeminen kokonaan. Huonommilla ehdoilla ja paikallisen sopimisen myötä huonommalla palkalla. Jossain oli jo ulkomaalaisilla betonityöläisillä teetetty 10 tunnin päiviä 6 euron tuntipalkalla. Saman ne ahneet haluaa suomalaisille. Siksi on aivan sama lopettaa töiden tekeminen kokonaan.