Onko koira lapsen korvike?

Rahojen käyttäminen lapsiin. Siinä hyvä aihe. Jos ostaa lapselle kaikkea riittävästi, on vaikea syyttää, että ei ole varaa tai ei kuluta lapseen tarpeerksi. Ei voiboikein haukkua: "No mitäs teitte lapsia."

Hmm. Mitäs sitten..No sitten voikin keksiä, että ei osteta mitään tarpeellista ikinä. Ihan turhaa krääsää vain, otetaankin liikaa ja "ksikki" mitä lapsi haluaa ja jos joskus lapselta puuttuu jotain se on ehdottomasti sen takia, että ei ole varaa tai ei ole halunnut ostaa niih. 

On tietenkin tilanteita , missä vanhemmat ei tajua tehdä tarpeeksi lapsen hyväksi, olkoon se ostettavia tai tehtäviä asioita. Mutta ajan vaan sitä takaa, että lapset ne vasta onkin suosikki lyömäase, jos oikein jonkun kimppuun halutaan käydä. Riittää aiheita ihan aiheesta ja aiheetta, aivan varmasti. 

Kyllä. Kun ei biologisesti pysty lapsia synnyttämään ja adoptointi ei kiinnosta niin koira saa toimia korvikkeena ja rakkauden kohteena. 

Eivät kaikki itsekkyydestä jätä lapsia tekemättä, toisilla vain ei ole mahdollisuutta saada omaa lasta joten älkää syyllistäkö.

vauva ja keskustelu helena vankilaan Vierailija kirjoitti:

No ei. Pointti on siinä ettei naisten tee mieli naiskennella ja olla 9kk maha pystyssä. Ja sitten se suurin helvetti vasta alkaa.

Kyllähän sitä naiskentelee kun tekee sterilisaation. Leikki leikkinä, jäätte paljosta oaitsi kun ei oo lasta. Onhan niitä jotka todrlla haluaa lapsen mutta ei vaan nappaa, ei saa millään hoidoilla. 

Ei ole. Ainoa ihminen jolle olen nähnyt koiran olevan lapsen korvike on äitini, jolla siis on kolme (ihmis)lasta, mutta hän ryssi äitiyden niin pahasti että kaksi vanhinta lasta välttelee ja nuorin on alkoholisoitunut peräkamarin poika, eikä yksikään suonut hänelle lapsenlapsia. Vauvojen paapomishalut suunnataankin nyt koiraan. Se on söpö ja kiva (toisin kuin se alkoholisti lapsi jota ei voi esitellä naapureille kun hävettää), ja mikä tärkeintä: koira ei koskaan jätä äitiä (koska se ei pysty).

On. Lemmikki ei myöskään ole onnellisuuden tuoja. Se otetaan, ettei tarvitse tutustua itseensä tai muihin perheenjäseniin oikeasti. Läsdytetään koiralle. Hyvä puheen- ja hoivanaihe. Näyttelyissä joskus kammotuksia omistajat niin kissa kuin koirafiilistelijät. Ruoka maistuu, peiliin ei itse katsota. Kunhan elukka on komia. Onko jokin trauma?

Ei ole. Meillä on molempia. 

Koira on mukavampi kuin ihminen.

Joillekkin on. Sillä erolla että koiran voi aina myydä kun siihen kyllästyy. Lasta ei voi. Siksi monet tunnevammaiset pitävät koiria.

Outo väite. Kai kaikki tietää itse haluavatko lapsen vai koiran. Jos haluaa lapsen koira ei aja sitä asiaa, ja jos haluaa koiran ei halua sen sijaan lasta. Ja jotkut tietenkin haluaa molemmat, jotkut ei kumpaakana.

dogpill

Ei missään nimessä. Meillä on ollut molempia, eivätkä ne tule tietenkään lähellekään toisiaan merkityksen tasolla. Tietenkin koiraansakin rakastaa ja hoitaa hyvin. Ehkä joku toisaalta saattaa ajatella, että ottaa koiran ja että se jotenkin vastaisi lasta tai korvaisi sen. Jos hän ei saakaan koskaan lasta, hän ei pysty todellisuudessa vertaamaan näitä ilmiöitä toisiinsa. Älyn tasolla tosiaan voi yrittää, mutta lapsen vanhempana oleminen on myös kokemuksellinen asia ja äärimmäisen vahva tunnetason asia. 

Olen joka päivä niiin kiitollinen Jumalalle 🙏 lapsista ja lapsenlapsista. Ovat siunaus. 

Itse en ole koskaan halunnut lapsia, enkä niitä hankkinut.

Koiria on ollut 6 kpl elämän aikana, nyt ei ole yhtäkään. 

Ei ole kyllä koira mikään lapsen korvike ollut.

Vai onko vauva koiran korvike

Taitaa olla miehen korvike enemmänkin. Hankitaan itseä viihdyttämään ja hankkiudutaan eroon, kun ei enää kiinnosta ulkoiluttaa yms.

Vierailija kirjoitti:

Joillekkin on. Sillä erolla että koiran voi aina myydä kun siihen kyllästyy. Lasta ei voi. Siksi monet tunnevammaiset pitävät koiria.

No ei kai ystävää nyt henno kiertoon laittaa. En ymmärrä. Kun lemmikistä, tuntevasta olennosta, otetaan vapaaehtoisesti vastuu, on se vähän kuin myötä- ja vastamäessä sitten. Sitä on vastuu. Ja jos on läsnä eläimelle, sitä kasvaa yhteen. Voi toki pitää myös käyttötavaran lailla, kotikoiraakin myös.

Hirvittävintä, että nämä kierrättäjät ehkä omistavat myös lapsia. Mutta tiedät, että sydän on heillä sama nahistunut käppyrä ja lapset pidetään vain sosiaalisen paineen tai oman kuvan heijastuksen vuoksi. Joillakin ihmisillä ei ole kykyä kohdata ketään kovin syvällisesti, ei edes itseään. Kaikella on vain hyöty-, tai käyttöarvo ja samalla löpistään jostain isoista asioista kuten rakkaudesta ja tarkoituksesta. Sanoja, joilla he eivät edes ymmärrä olevan syvempää merkitystä.

Tuli aika selkeästi ilmi, että trvitsemme koiraveron jonka tuotoilla kustannetaan lapsilisät.

Ymmärrän, että kaikki eivät lapsia halua ja koira voi olla perheenjäsen. Samanlaista ihmissuhdetta haasteineen ja iloineen se ei kuitenkaan tuo tullessaan kuin vanhemmuus, joten koko kysymys on vähän hölmö. En myöskään jaksa näitä "koiran äiti ja meidän karvavauva"-tyyppisiä lapsettomia naisia, jotka larppaavat vanhemmuutta koiran kautta. Vanhemmuus on prosessina paljon mullistavampi sekä biologisesti että henkisesti kuin mikään pörröisen eläimen paijailu ja namuilla koulutus ikinä voi olla. Kiintymys lemmikkiin on tietysti suurta, mutta  oma lapsi on paljon muutakin kuin hellyyden kohde. Se on ennenkaikkea vastavuoroinen ihmissuhde, joka kestää läpi elämän. Ei mikään lemmikkieläin voi parhaimmillaankaan tarjota vastaavaa. Itsekin rakastan eläimiä ja minulla on ollut oma koira, mutta lapsen ja koiran kohdalla ei puhuta kyllä ollenkaan samasta asiasta. 

On, itse hankin kun lapset kasvoi, kiva että joku on superinnoissaan sinusta ja kulkee perässä ja tuijottaa ihaillen. Ihan hyvät välit kyllä mieheen ja aikuisiin lapsiinkin on tosin.

Koirien määrä Suomessa on tosiaan jo aivan järkyttävällä tasolla. Koira on myös ekologinen katastrofi. Koiran ottaminen ilmastosyistä on pelkkää itsepetosta.