Kiinnostavaa kyllä, yksiavioisia ovat älykkäät lajit. Tarvitaan älliä, jotta pystyy pitämään yllä pitkää parisuhdetta.
Kiinnostavaa kyllä, yksiavioisia ovat älykkäät lajit. Tarvitaan älliä, jotta pystyy pitämään yllä pitkää parisuhdetta.
Viime kesänä Rotkirch kertoi Tiede-lehdessä, että pitkät liitot ovat tutkitusti yhteydessä terveyteen, pitkäikäisyyteen ja onnellisuuteen.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
"Useimmille ihmisille omista jälkeläisistä huolehtiminen on tärkeintä. Yksiavioisuus sallii tähän parhaat olosuhteet enemmistön näkökulmasta."
En kyllä näe että mitä parempaa yksiavioisuudella olisi tarjottavana jälkeläisistä huolehtimisen saralla verrattuna vaikka monille metsästäjä-keräilijä-heimoille tyypilliseen "koko heimo kasvattaa"-tyyliseen asetelmaan.
Tietenkin koko yhteisö pitää huolta lapsista etenkin tiukoissa oloissa. Se on pikkuisen eri asia kuin moniavioisuus.
Vierailija kirjoitti:
Valtavirran normaalit ihmiset pitävät ydinperhettä lähtökohtana. Täysin oikein ja luonnollista.
Haha, kehäpäätelmä. "Normaalit pitävät normaalia normaalina". Logiikan vastaista ja perustuu omiin uskomuksiisi.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän eronneet naiset ovat niin katkeria ja kateellisia pitkään aviossa olleille?
En ole tällaista katkeruutta huomannut, vaikka olen itse nainen ja pitkässä liitossa. Pikemminkin he vaikuttavat olevan katkeria exilleen, mikä onkin ymmärrettävä kohde.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on varmaan niin, että pitkässä suhteessa täytyy molemmilla olla tiettyä henkistä kypsyyttä, resilienssiä, kykyä arvostaa itseään ja toisia ihmisiä. Myös tiettyä elämän viisautta, joka tuo rauhallisuutta ja kykyä katsoa ja pyrkiä ratkaisuihin. Pitää olla tietty henkinen taso molemmilla, josta kumpuaa aito toisen kunnioittaminen, kohtaaminen. Täytyy hyväksyä oma epätäydellisyys ja häpeä ja erehtyväisyys. Silloin on helpompi kohdata ja hyväksyä toinen. Kuplassa elävät ihmiset, joiden kapasiteetti riittää vain omaan näkökulmaan ja tarpeisiin ei kohtaa toista aidosti, vain omasta näkökulmastaan, eli miten toisen toiminta suhteutuu siihen, mitä minä tunnen, ajattelen ja tarvitsen. Puuttuu se toinen ulottuvuus, joka on itsen ulkopuolella. Tämä on yksinkertaisuutta. Tarvitaan siis hieman älliä pitkässä hyvässä tai riittävän toimivassa suhteessa.
Mutta pitkissä liitoissa ollaan hyvin pitkälti myös sen takia, että se on tuttua ja turvallista, vaikka onnellista ei olisikaan. Ihmiset jämähtää tuttuihin kuvioihin, eroaminen tuntuu työläältä ja pelottavalta. Monet pitkät suhteet eivät todellakaan ole onnellisia ja tietenkin se alun huuma on jo kadonnut. Pitkissä suhteissa esiintyy myös haaveilua muista ja jopa pettämistä.
Se, että pari pysyy yhdessä, vaikka suurta intohimoa ei edes ole, on useimmiten kyse vain tottumuksesta ja laiskuudesta. Monilla myös taloudelliset seikat plus se, että halutaan lasten kasvavan ydinperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on varmaan niin, että pitkässä suhteessa täytyy molemmilla olla tiettyä henkistä kypsyyttä, resilienssiä, kykyä arvostaa itseään ja toisia ihmisiä. Myös tiettyä elämän viisautta, joka tuo rauhallisuutta ja kykyä katsoa ja pyrkiä ratkaisuihin. Pitää olla tietty henkinen taso molemmilla, josta kumpuaa aito toisen kunnioittaminen, kohtaaminen. Täytyy hyväksyä oma epätäydellisyys ja häpeä ja erehtyväisyys. Silloin on helpompi kohdata ja hyväksyä toinen. Kuplassa elävät ihmiset, joiden kapasiteetti riittää vain omaan näkökulmaan ja tarpeisiin ei kohtaa toista aidosti, vain omasta näkökulmastaan, eli miten toisen toiminta suhteutuu siihen, mitä minä tunnen, ajattelen ja tarvitsen. Puuttuu se toinen ulottuvuus, joka on itsen ulkopuolella. Tämä on yksinkertaisuutta. Tarvitaan siis hieman älliä pitkässä hyvässä tai riittävän toimivassa suhteessa.
Hienosti sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän eronneet naiset ovat niin katkeria ja kateellisia pitkään aviossa olleille?
Mä en ainakaan ole. Itse olin avioliitossa 20 vuotta, kunnes mies hommasi toisen naisen ja jätti mut sen takia. Tiedän tasan, mitä pitkä liitto on. Ja tiedän tasan, kuinka ihanaa on olla ja elää yksin, ilman parisuhteen tuomaa rasitetta. Katkera enkä kateellinen ole yhtään, olinhan itsekin naimisissa 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän eronneet naiset ovat niin katkeria ja kateellisia pitkään aviossa olleille?
Miksi kuvittelet niin?
T. eronnut nainen, joka on ollut useassa pitkässä parisuhteessa
Vierailija kirjoitti:
Pitkää parisuhdetta voi myös pitää äärettömän tyhmä ihminen, sairas tai alistettu, kun on pakko.
Juuri näin. Pitkää parisuhdetta voi pitää myös kulissina, jossa vihataan toisiaan ja asutaan eri kerroksissa mutta ollaan naimisissa lasten ja rahan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko yksiavioisuus jokin itseisarvo?
On. Se on ihmisen ominaisuus.
Eihän ole. Ihminen on aina elänyt heimoissa. Yhteisö pitää toisistaan huolta ja nai ristiin.
Vasta uskonnot ovat pakottaneet ihmiset yksiavioiseksi, lähinnä sen vuoksi että valtaa pitävät halusivat valita itselleen parhaat naiset eivätkä olleet valmiita jakamaan.
Ei vaan yksiavioisuus on feodalismin seuraus. Maa-ala saatiin näin pidettyä suvussa, kun monogamian avulla saatiin hallittua ketkä ovat perillisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se on varmaan niin, että pitkässä suhteessa täytyy molemmilla olla tiettyä henkistä kypsyyttä, resilienssiä, kykyä arvostaa itseään ja toisia ihmisiä. Myös tiettyä elämän viisautta, joka tuo rauhallisuutta ja kykyä katsoa ja pyrkiä ratkaisuihin. Pitää olla tietty henkinen taso molemmilla, josta kumpuaa aito toisen kunnioittaminen, kohtaaminen. Täytyy hyväksyä oma epätäydellisyys ja häpeä ja erehtyväisyys. Silloin on helpompi kohdata ja hyväksyä toinen. Kuplassa elävät ihmiset, joiden kapasiteetti riittää vain omaan näkökulmaan ja tarpeisiin ei kohtaa toista aidosti, vain omasta näkökulmastaan, eli miten toisen toiminta suhteutuu siihen, mitä minä tunnen, ajattelen ja tarvitsen. Puuttuu se toinen ulottuvuus, joka on itsen ulkopuolella. Tämä on yksinkertaisuutta. Tarvitaan siis hieman älliä pitkässä hyvässä tai riittävän toimivassa suhteessa.
Onko onnellisuus siis huumaa? Aika keskenkasvuinen näkemys. Narsisimiin taipuvaiset tosin ajattelevat noin.
Vierailija kirjoitti:
Miksiköhän eronneet naiset ovat niin katkeria ja kateellisia pitkään aviossa olleille?
Ehkä omassa päässäsi, mutta tuollaista ilmiöltä ei ole muualla olemassakaan.
Olen ollut pitkään suhteessa henkisesti sairaan ja epävakaan ihmisen kanssa, joka nälvii, huutaa ja käy käsiksi -> olen siksi henkisesti kypsä ja älykäs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simpanssi on yksi älykkäimmistä lajeista, eikä niillä mitään parisuhteita ole. Parisuhteet ovat linnuille tyypillisiä, mutta eivät ne kai hirveän älykkäitä ole?
Linnuilla ja ihmisillä on molemmilla taito tuottaa musiikkia, ja musikaalisuusgeeni liittyy tutkimuksien mukaan kiintymysgeeniin ja reviirikäyttäytymiseen. Eli meillä on enemmän yhteistä lintujen kanssa kuin kuvittelisikaan.
Wau! Eli siis pitäisi löytää musikaalinen mies...?
Mutta eikös muusikot ole usein aikamoisioa häntäheikkejä?
Muusikkomies on tietenkin se korea ja pörhistelevä urosyksilö soitimella. Rokkikukko.
Mutta onhan se jännittävää ajatella, että sama geeni tuottaa musikaalisuuden sekä linnulle että ihmiselle. Sitä kannattaa miettiä, etenkin jos on taipuvainen ajattelemaan että meidän pitäisi jotenkin ottaa mallia bonoboista tai simpansseista. Me olemme erilaisia kuin muut kädelliset, meidän esivanhempammekin olivat. Ehkä jokin ikivanha lintugeeni antoi meille kilpailuedun muihin kädellisiin nähden.
"No jos mennään vaikka se mainitsemasi 1000 vuotta taaksepäin, Euroopan mahtavin valtakunta oli Bysantti. En ole koskaan kuullut bysanttilaisesta moniavioisuudesta, oletko sinä?
"
Byzantti on aika hyvä esimerkki murrosvaiheen yhteiskunnassa jossa roomalaiskristillinen, omistuskeskeinen ja "valtiojohtoinen" avioliittoinstituutio monogamisuuksineen syrjäytti vanhat tavat. Moniavioisuus kiellettiin siellä muistaakseni joskus noin 700-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkää parisuhdetta voi myös pitää äärettömän tyhmä ihminen, sairas tai alistettu, kun on pakko.
Juuri näin. Pitkää parisuhdetta voi pitää myös kulissina, jossa vihataan toisiaan ja asutaan eri kerroksissa mutta ollaan naimisissa lasten ja rahan takia.
Nuo kulissisuhteet ovat harvinaisia. Eivät edusta valtavirtaa. Yleensä ihminen joka on elänyt itse itselleen rakentamassa kulisissa omien hoitamattomien mt-ongelmiensa vuoksi pyrkii leimamaan kaikki pitkät ydinperheliitot kulissiliitoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on sukua apinalle, ei joutsenelle. Geenipooli monipuolistuu, jos sikiää monen eri parittelukumppanin kanssa. Siksi miehiä aina kiinnostaa moni emätin. Näin tulee useampia eri geeniyhdistelmiä.
Normaali luonnon kiertokulku:
Paritellaan tytön 1 kanssa, porsitaan, erotaan.
Paritellaan tytön 2 kanssa, porsitaan, erotaan.
Paritellaan tytön 3 kanssa, porsitaan, erotaan.
Paritellaan tytön 4 kanssa, porsitaan, erotaan.
Paritellaan tytön 5 kanssa, porsitaan, erotaan.
jne.
Lisääntyviä miehiä on lukumääräisesti vähemmän kuin lisääntyviä naisia.
Kyllä naisiakin kiinnostaa moni kulli. Siksi naisilla on lapsia monen eri miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko yksiavioisuus jokin itseisarvo?
On. Se on ihmisen ominaisuus.
Eihän ole. Ihminen on aina elänyt heimoissa. Yhteisö pitää toisistaan huolta ja nai ristiin.
Vasta uskonnot ovat pakottaneet ihmiset yksiavioiseksi, lähinnä sen vuoksi että valtaa pitävät halusivat valita itselleen parhaat naiset eivätkä olleet valmiita jakamaan.
Ei vaan yksiavioisuus on feodalismin seuraus. Maa-ala saatiin näin pidettyä suvussa, kun monogamian avulla saatiin hallittua ketkä ovat perillisiä.
Yksiavioisuus liittyi jo muinaiseen Roomaan ja Kreikkaan, jotka eivät olleet feodalistisia yhteiskuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko yksiavioisuus jokin itseisarvo?
On. Se on ihmisen ominaisuus.
Hiukan yli puolet antropologien tuntemista ihmisyhteisöistä sallii miehille moniavioisuuden.
Ja noissa sekä lopuissa on pettämistä ja sarjamonogamiaa
Yksiavioisuus on suurimmalle osalle miehistä ainoa mahdollinen yhteiskuntamalli, jossa heillä on mahdollisuuksia naiseen.
Miksiköhän eronneet naiset ovat niin katkeria ja kateellisia pitkään aviossa olleille?