tyhmä kysymys: ovatko amk:n käyneet akateemisia, vai vain yliopiston käyneet?

eivät kerro mitään tutkimuksen tasosta. Tämä kommenttina siihen kun joku naureskeli ohuita graduja. On itseasiassa helpompi jaaritella sivukaupalla soopaa kuin tiivistää sanottava kompaktiksi kokonaisuudeksi. Ja muutamat yliopiston laitokset jopa edellyttävät lyhyttä gradua (n. 20 sivua) jotta sen voi julkaista tieteellisessä julkaisussa ilman lyhentämistä ja muokkaamista.



Ja alkuperäiseen kysymykseen: ammattikorkean käynyt ei ole akateeminen. Akateeminen on yliopiston läpikäynyt. Ja kun joku siteerasi amk tutkintotodistustaan todisteena tutkintojen yhdenvertaisuudelle: siinähän nimenomaan sanottiin, että tutkinnot antavat tietyn kelpoisuuden. Eikö siellä amk:ssa opetella laisinkaan ymmärtämään sitä mitä lukee? ;)

Tradenomin tutkinto 140

ammattikorkeakoulun jatkotutkinto 90

eli yhteensä 230 opintoviikkoa



Aika paljon enemmän kuin yliopistossa tai korkeakoulussa eli kyllä tutkintojen taso on todellakin vastaava. Itse olen suorittanut osan vielä englannin kielisinä eli kyllä vaikeutta löytyy.



Sisäänpääsy ainakin amk:n jatkotutkintoa suorittamaan on vaikeampaa kuin esim yliopistoon. Ja sisälle ei pääse sillä, että opettelee muutamia kirjoja ulkoa tajuamatta edes, mitä on "opetellut".

hataralla muistilla, mutta muistaakseni opistopuolen tutkinto oli aikoinaan 120 ov ja kun siitä tuli AMK, niin hups keikkaa..... 160 opintopistettä heilahti tilille samoista suorituksista.



AMK jatkotutkinnot arvaan melko vaativiksi. Ei ole mitään kokemusta niistä, ovat melko uusi asia, mutta periaatteessa kannatan niitä ja toivonkin että ne olisivat vaativia.



Täytyy olla motivoitunut opintoihin, jos jatkaa jo työelämään päästyää. Ellei sitten ole ns. työtön luuseri, joka opiskelee kun ei työhön pääse.

Tradenomin tutkinto 140

ammattikorkeakoulun jatkotutkinto 90

eli yhteensä 230 opintoviikkoa

Aika paljon enemmän kuin yliopistossa tai korkeakoulussa eli kyllä tutkintojen taso on todellakin vastaava. Itse olen suorittanut osan vielä englannin kielisinä eli kyllä vaikeutta löytyy.

Tuota... Nyt on mennyt jotakin pahasti sekaisin. Ensinnäkin: opintopisteet ja opintoviikot eivät ole verrannollisia keskenään, joten on aivan väärin väittää, että tradenomin tutkinto olisi 230 opintoviikkoa.

Tutkinnonuudistuksen myötä maisterin 160 opintoviikon vaatimus muuttui ensin kandidaatintutkinnon 180 op ja sen päälle vielä 120 op maisterintutkinnon pistettä eli siis yhteensä 300 op.

Ja mitä pääsykokeisiin tulee, useimmiten yliopistolle hakee ihan fiksua porukkaa, joten vaikka sisäänpääsyprosentti olisikin korkeampi kuin jollakin AMK-linjalla, niin enpä usko. että sisään silti pääsee ilman että on mitään ymmärtänyt.

Piste. Se on ammattikorkeakoulututkinto joka VASTAA alempaa korkeakoulututkintoa (esim kandi, joka taas ON akateeminen tutkinto).

Yleensä kerroin on 1.5, eli 1 ov = 1.5 op.

En minä esittele itseäni akateemiseksi, vaikka se yliopistotutkinto löytyykin. Enkä ajattele rintaa röyhistellen: "Minä, Akateeminen" :).



Jos joku amkilainen (tai yliopiston käynyt) haluaa itsensä akateemisena esitellä tai ajatella, niin siitä vaan mun puolestani. Onhan se jonkin asteen saavutus räpeltää se tutkinto valmiiksi...



Mutta... Tuollaisesta ajattelusta paljastaa minun mielestäni oman epävarmuutensa ja tyhmyytensä - oli koulutus mikä oli :D

Esittämäni luvut ovat opintoviikkoina, koska itse suoritin tutkinnot opintoviikko aikaan. Nykyään puhutaan opintopisteistä. En tiedä, mitkä ovat kyseisten tutkintojen opintopistemäärät. Tiedän varsin hyvin, että opintoviikko ei ole = opintopiste. Mutta joku olisi kuitenkin huomauttanut, että nykyään puhutaan opintopisteitä, joten siksi otin ne esiin :o)



Ammattikorkeakoulu vastaa alempaa korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto ylempää korkeakoulututkintoa.

Ottakaa nyt asioista selvää.. 1990-luvulla tuli tutkinnonuudistus, jossa myös oman alani (kielet) vaadittava opintoviikkomäärä pudotettiin 180:stä 160:een. Koska itse olin aloittanut ns. vanhan systeemin aikaan, mullakin tutkinnossa opintoviikkoja yli 180. Sama juttu miehelläni, joka on DI ja samaan aikaan opiskellut.

Voivat toki ollakin, mutta olisko jotain linkkiä tai todistetta, kun voi olla että eivät olekaan, ainakaan kaikkien maisteritutkintojen osalta tuota 180 ov. ??



Ei mullakaan mitään linkkiä ym. ole, mutta sellainen muistikuva oli.





"DI:n ja maisterin tutkinnot (alasta riippumatta) ovat samanlaajuiset tutkinnot!"

http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article40430.ece

Itse olen ihan vain maisteri, ja 210 opintoviikkoa on tullut kerättyä. Ja ihan normaalia se on. Nykyisillä pätevyysvaatimuksilla työhöni opintoviikkoja pitäisi olla 250 opintoviikon luokkaa, onneksi viran saa myös vanhojen vaatimusten mukaan. (siis opella pitää olla väh. 35 opintoviikkoa joka aineesta, yhdestä syventävät opinnot, 35 opintoviikkoa kasvatustieteestä, ja yleiset opinnot. Meidän aineryhmässämme on neljä opetettavaa ainetta.)

Tradenomi 210

Jatkotutkinto 90



Jotta pääsee suorittman jatkotutkintoa on oltava amk- tai korkeakoulututkinto sekä 3 vuotta työkokemusta.



Omassa jatkotutkintoryhmässäni oli arkkitehti sekä 3 maisteria.

Suomessa oli tarkoitus alunperin, että suomenkielinen nimike on Kauppatieteiden maisteri amk mutta yliopistoväki hanasi vastaan, niin että suomenkieliseksi nimeksi tuli tradenomi ylempi amk.

siinähän väittelette pisteistä ja viikoista ja kenellä on vaativin päättäyö tms!

ihan itse teette itsestänne naurettavia tuollaisella kinastelulla. Se on ihan se ja sama mitä viikkoja, pisteitä ja tutkintoja teillä on takataskussa kun haette töitä esim. koknaisuus ratkaisee ja henkilön kapasiteetti ja kyvyt kokonaisuudessaan, ei kukaan palkkaa ketään paperieden perusteella. idioottej mahtuu joka lkeroon ja on ian mahtunut, niin duunari kuin professoritasolle :)



kaikkein typerintä on täällä itseän ylentää muita alentamalla.



t: tekniikan alalta väitellyt

englannikisi ylemmän kokrkeakoulututkinnon suorittaneet ovat aina Master of Science joltain alalta, ja alemman amk-tutkinnon suorittaneet Mastereita joltain alalta

.Kyse ei siis ole ulkomaisesta tutkinnosta vaan yhdestä ja samasta tutkinnosta.

.

Tämä on mielenkiintoine aihe...on ollut jo vuosia ja tullee aina olemaan mutta sehän on vain ihanaa.



Ei kyse ole myöskään kenenkään alentamisesta tai ylentämisestä. Kyse on mielipiteistä ja näkemyseroista.



Ketään ei todellakaan palkata pelkkien papereiden perusteella mutta joskus se voi olla se korottava tekijä. En ota kantaa siihen, millaiset paperit "voittavat".



Mielenkiintoista olisi tietää, miksi perinteinen yliopisto/korkeakoulumaailma Suomessa niin kovasti ovat ammattikorkeakouluja vastaan...?

Minä olen opettaja, ja jos joku sanoo minulle, että en ole hoitoalalla, en rupea riehumaan ja selittämään, että kyllä minäkin olen paljon opiskellut, ja työni on tärkeää, vaan hyväksyn sen, että tottakai, työni ei ole hoitoalaa.



Mutta akateemisuus on joillekin kummallinen juttu. Sairaanhoitajan koulutus ei ole akateeminen, se ei anna valmiuksia tutkijan uraan, eikä kuulukaan antaa, kyse on aivan eri ammattiryhmästä ja tarkoituksesta. Mitä mieltä on loukkaantua siitä, että tutkinto ei ole akateeminen?

Allaolevista Wikipedian linkeistä saa käsityksen, että ennen uudistus DI koulutus oli 180 ov ja Maisterikoulutus 160 ov.



uudistuksen jälkeen (wikipedian ja Teknikkaa&Talouden mukaan) molemmat tutkinnot ovat 300 op.



Lainaus Tekniikka&Taloudesta:

"Eriksson pahoittelee edelleen sitä, että kandidaatti- ja maisteritutkinnon yhdistetty laajuus on DI-opinnoissakin 300 pistettä. Hän ja osa muidenkin yliopistojen rehtoreista olisi halunnut laajuudeksi 330 pistettä. Hän epäilee, että kollegat tulevat ennen pitkää huomaamaan, että tehty päätös on väärä."







http://fi.wikipedia.org/wiki/Maisteri



http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Haku?search=akateemisten+opintoj…





Onko siis Maisterin tutkinto laajentunut vai ovatko vanhan mukaiset DI:t enemmän opiskelleita, koska nykyiset DI opiskelijat opiskelevat "vain maisterin verran" ???



Korjatkaa jos olen, tai jos lähteet ovat väärässä. Mistä on kyse ?