tyhmä kysymys: ovatko amk:n käyneet akateemisia, vai vain yliopiston käyneet?

tarkoittikin suomessa suoritettujen tutkintojen englanninkielisiä nimiä.tämänkin asian voi tietysti halutessaan ymmärtää vaikka kuinka hankalasti ja väärin.

mutta nimike englanniksi ja suomeksi oli osoitettu 83. Hän sanoi, että ulkomaiset tutkinnot vasta ovatkin eritasoisia.

Pitääkö siis tulkita, että maisterikoulutuksesta nyppästiin 20 ov. (en tiedä syytä ?) pois joskus 90-luvulla (alkupuolella ?) ja DI opinnoista nuo 20 ov. nypättiin pois vasta pari vuotta sitten.



Lähtiköhän opinnoista pois jotain, vai saiko niistä vain vähemmän opintoviikkoja ?

kurssinnimi:

Käyttöjärjestelmät:

AMK:n tietojenkäsittely: opetellaan käyttämään Windowsia ja ehkä kurkataan Linuxia

Yo tietojenkäsittely: tutustutaan käyttöjärjestelmän ytimeen ja koodaillaan sitä harjoitustyössä



Kuvankäsittely:

AMK: Opetellaan käyttämään kuvankäsittelyohjelmistoa

Yo: tutustutaan kuvankäsittelyn algoritmeihin ja simuloidaan niitä.



Nämä on siis esimerkit siitä, mitä eroa on lukea tietojenkäsittelyn tradenomiksi tai tietojenkäsittelyn maisteriksi. Varmaan nuo it-tradenomit menee syvemmällekin jossain erikoistumisopinnoissa, mutta yo:ssa ei ole pahemmin kursseja, joissa opeteltaisiin käyttämään ohjelmistoja... ne kuuluu ostata muutenkin.

yksi pointti oli nimenomaan se että jopa englanniksi amk- ja yliopistotukinnot ovat erinimisiä, joten onhan niillä silloin eroavaisuuksia eikä voida rinnastaa toisiinsa.

Ehkä juuri tällaisten kommenttien takia nämä ketjut nostavat meidän AMK:laisten karvat pystyyn.

Tällaiset kommentit kertovat juuri siitä asenteesta, joka eräillä ah niin viisailla akateemisilla on. Minä olen mieluummin vain restonomi (AMK), kuin akateeminen, joka ei tiedä AMK:sta mitään.

Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa ilman, että on lukenut edes yhtä

kokonaista kirjaa. Naurettavuuden huippu puhua amk-tutkinnoista edes samana päivänä oikeiden korkeakoulututkintojen kanssa.

Pelkäsin jo että joku AMK provosoituu ja löytää jonkun vastakkaisen esimerkin. En usko että niitä on, vaikka tuo kirjoittamani 10 % (jos olette lukeneet kirjoitukseni) antaa sellaisenkin teoreettisen mahdollisuuden.

Näitä esimerkkejä, joista itse kirjoitin ja alla lainaus, on kuitenkin paljon juuri nimenoman näinpäin.

Tästä siis esimerkkinä se, että yliopistohemmo ei välttämättä ole paras kaveri käyttämään kuvankäsittelyohjelmaa, vaikka onkin sitä yliopistotasolla opiskellutkin.

T:62

kurssinnimi:

Käyttöjärjestelmät:

AMK:n tietojenkäsittely: opetellaan käyttämään Windowsia ja ehkä kurkataan Linuxia

Yo tietojenkäsittely: tutustutaan käyttöjärjestelmän ytimeen ja koodaillaan sitä harjoitustyössä

Kuvankäsittely:

AMK: Opetellaan käyttämään kuvankäsittelyohjelmistoa

Yo: tutustutaan kuvankäsittelyn algoritmeihin ja simuloidaan niitä.

Nämä on siis esimerkit siitä, mitä eroa on lukea tietojenkäsittelyn tradenomiksi tai tietojenkäsittelyn maisteriksi. Varmaan nuo it-tradenomit menee syvemmällekin jossain erikoistumisopinnoissa, mutta yo:ssa ei ole pahemmin kursseja, joissa opeteltaisiin käyttämään ohjelmistoja... ne kuuluu ostata muutenkin.

ovat nimensä mukaisesti käyneet sekä ammattikoulun että kirjoituksista päätellen jonkinlaisen korkeakoulun, josta eivät itsekään oikein tiedä.



Virkamiehet ovat tehneet epäonnistuneen uudistuksen, vaikka toisaalta, EU:ta pitää peesata jota yhtenäistytään.

Parin vuoden päästä tuosta vähimmäislaajuudeksi tuli 160 opintoviikkoa, mutta ainakaan omassa aineessani tämä ei opintojen määrässä tai vaativuudessa näkynyt eli kyseessä "tekninen" muutos (ei muutos joka olisi tehnyt opinnnoista vähemmän vaativia).

A) Monessa tapauksessa yliopistoon on helpompi päästä kuin AMK:hon



B) Yleensä tutkinto on samaa laajuutta, mutta toki AMK:ssa käytäntöä korostaen



C) Ainakin omalla alallani työantajat arvostavat enemmän AMK-koulutusta



D) Eikä tällä oikeasti ole edes mitään väliä

ilmeisesti joistain kursseista tippui opintoviikkoja pois, vai miten tuo käytännössä tapahtui, onko mitään muistikuvaa.

Jos opinnoista ei kuitenkaan kursseja vähennetty, tai esimerkiksi lopputyötä karsittu.

Eli muistatko mitä tuo "tekninen" muutos tarkoitti.

Parin vuoden päästä tuosta vähimmäislaajuudeksi tuli 160 opintoviikkoa, mutta ainakaan omassa aineessani tämä ei opintojen määrässä tai vaativuudessa näkynyt eli kyseessä "tekninen" muutos (ei muutos joka olisi tehnyt opinnnoista vähemmän vaativia).

Samassa yhteydesssä uusittiin muutenkin kurssirakennetta, eli ei mistään yhdestä kurssista tms. nappaistu pois (eikä ainakaan gradun opintoviikoista).



Sen tiedän, että tutkinnonuudistuksen jälkeen opiskelut aloittaneet tutut ovat opiskelleet aivan yhtä kauan ja karkeasti ottaen samat opintosisällöt ovat suorittaneet eli mitään oleellista muutosta opintoihin vaadittavassa ajassa/ työmäärässä ei tapahtunut.