Näemmekö rakkaita kuoleman jälkeen? Tuli niin kova ikävä isää.

Kuolleen henki tulee ainakin kerran vierailemaan sinun luona. Kuolleet eivät saa häiritä oleviä ihmisiä. Jos joku kummittelee niin se on paha henki. Kuolleista tiedetään vasta joskus tulevaisuudessa enemmän kuin mitä meidän aikana. Nyt se tieto on lähinnä harrastajilla.

Kristinuskon mukaan kyllä, mutta tapaamisessa on muutamia alaviitteitä joihin voi tutustua Raamatun sivuilla. Lisäksi aloittajan oloa mahdollisesti helpottaa nippelitieto informaation katoamattomuudesta universumissa. Tietyssä mielessä isäsi ja kaikkien rakkaitesi ns tietoisuus (joka ei siis ole sielu) on kuoleman jälkeen joiltain osin termodynamiikan peruslakien alainen. Informaatio ei universumista katoa, mutta ns entropia lisääntyy. Toki sitä ei voi mitenkään hyödyntää, mutta voit ainakin itseksesi ajatella että kyseisen aaltofunktion jokin komponentti on levittäytynyt koko universumin alueelle. Tämän pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan pidä tehdä. 

Näet kyllä. Olen aivan varma tästä. Kuolema ei ole rakkauden loppu.

Taitaa olla kristinuskon mukaan niin, että kuolleet odottaa tiedottomina ylösnousemuksen päivää, joka on kuolleille ja elville yhteinen. 

Mutta olen ymmärtänyt, että rakkaat voi siellä sitten tavata ylösnousemuksen jälkeen. Mutta Jumalan kirkkaus on niin suurta, että maalliset sitten ei tunnu kovin tärkeiltä. 

(Jeesus vastasi, että siellä ei mennä miehelle, kun joku kysyi, mitä tapahtuu taivaassa, jos on mennyt lesken kanssa naimisiin.)

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskon mukaan kyllä, mutta tapaamisessa on muutamia alaviitteitä joihin voi tutustua Raamatun sivuilla. Lisäksi aloittajan oloa mahdollisesti helpottaa nippelitieto informaation katoamattomuudesta universumissa. Tietyssä mielessä isäsi ja kaikkien rakkaitesi ns tietoisuus (joka ei siis ole sielu) on kuoleman jälkeen joiltain osin termodynamiikan peruslakien alainen. Informaatio ei universumista katoa, mutta ns entropia lisääntyy. Toki sitä ei voi mitenkään hyödyntää, mutta voit ainakin itseksesi ajatella että kyseisen aaltofunktion jokin komponentti on levittäytynyt koko universumin alueelle. Tämän pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan pidä tehdä. 

Mielenkiintoisia ajatuksia, terveisin tuonpuoleisiin myös uskova luonnontieteilijä :) 

Vierailija kirjoitti:

Kuolleen henki tulee ainakin kerran vierailemaan sinun luona. Kuolleet eivät saa häiritä oleviä ihmisiä. Jos joku kummittelee niin se on paha henki. Kuolleista tiedetään vasta joskus tulevaisuudessa enemmän kuin mitä meidän aikana. Nyt se tieto on lähinnä harrastajilla.

Vain yhden kokemuksen olen kokenut.

Olin lähtenyt isäni luota kun hän oli menehtynyt ja viety ruumishuoneelle. Se oli raskas viikonloppu. 

Kun pääsin kotiin niin menin sänkyyn makaamaan ja itkin todella lohduttomasti. Itkin aivan syvältä ja kirkaisin miten kova ikävä minulla häntä on. Sitten kuulin eteisestä miesäänen, joka sanoi "Täällä." 

Sitten nousin ylös ja jäin korvat hörölle miettimään, mitä juuri kuulin. En tiedä oliko se sitten yliväsymystä mutta se lohdutti. 

Olen ollut ok kyllä enkä enää ole itkenyt usein mutta tänään se suru sai vallan. Kai tämä on ihan normaalia surutyötä. Haluaisi vain halata ja kuulla hänen äänensä mutta onneksi on tärkeät muistot. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä uskon että on olemassa muutakin kuin materiaa.

Ai antimateriaa?

No vaikka ajatuksia, tietoisuutta, aistimuksia.

Energia ei kuole, siksi sielumme ei menehdy kun ruumis kuolee. Olemmehan paljon muutakin kuin pelkkä keho. Kyllästyttää ne tällaisiin keskusteluihin heti kommenttinsa laukovat ateistit, joiden mukaan madot syövät ja sitten ei ole mitään. Mistä he sen tietävät, eihän heillä ole todisteita siitä ettei kuolemanjälkeistä elämää ole, samoin kuin he aina vaativat meiltä todisteita siitä, että elämä jatkuisi tuonpuoleisessa. Uskon, että meidän ei ole tarkoituskaan tietää varmuudella ennen kuin aikamme koittaa.

Edesmenneet rakkaat ovat vierailleet luonani unissa ja muutenkin olen saanut viestejä. Isäni kuoleman jälkeen kesti vuosia ennen kuin niitä alkoi tulla. Alussa ehkä olin niin surun murtama, etten pystynyt kokemaan mitään ylimääräistä. Kannattaa pitää aistit avoimina, merkki voi tulla vaikka tuoksun muodossa. Itse olen haistanut isäni partaveden tuoksun kun olen ajanut yksin autolla jonnekin.

Up

Uskon näin. Oleellisin syy omalle uskolleni on se, että tiedän lähipiiristäni täysjärkiseksi varmuudella tietämäni henkilön, jonka yksi hänen läheisensä tuli hyvästelemään uneen, ja kertomaan, että hänen on hyvä olla. Tämä henkilö heräsi aamuyöllä sitten puhelinsoittoon, että tämä uneen ilmestynyt läheinen on joutunut yöllä vakavaan onnettomuuteen. Läheinen kuoli sitten lähipäivinä, mutta ei ollut tullut tajuihinsa kertaakaan onnettomuuden jälkeen. Liekö sielu sitten päässyt vapaaksi jo ennen fyysistä kuolemaa. 

Tulipa surullinen olo tätä lukiessa. En ole mitenkään uskonnollinen tai usko taivaaseen, mutta silti haluan uskoa, että on joku paikka missä tapaamme rakkaamme vielä joskus.

Olisi vähän kiusallista, jos olisi vaikka 5  kuollutta ex akkaa ja kaikki odottaisi jossain jälleentaapamista. Pitäisikö sitä alkaa moniavioiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Tulipa surullinen olo tätä lukiessa. En ole mitenkään uskonnollinen tai usko taivaaseen, mutta silti haluan uskoa, että on joku paikka missä tapaamme rakkaamme vielä joskus.

Emme tapaa. Kaikki vain kuolee ja jäljelle jää ikuinen kylmyys.

Ja pimeys.

Joskus voi nähdä isävainaansa tässäkin elämässä. Minä jotenkin aistin isäni eräässä julkisuuden henkilössä. :) Aivan sama ääni, murre ja asenne.

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi nähdä isävainaansa tässäkin elämässä. Minä jotenkin aistin isäni eräässä julkisuuden henkilössä. :) Aivan sama ääni, murre ja asenne.

Oletko varma kuka isäsi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus voi nähdä isävainaansa tässäkin elämässä. Minä jotenkin aistin isäni eräässä julkisuuden henkilössä. :) Aivan sama ääni, murre ja asenne.

Oletko varma kuka isäsi on?

Olen. Ja tämä ihminen, joka häntä kanavoi, saattaa olla jotain etäistä sukuakin, mutta enimmäkseen tuttua on puhe- ja olemisen tapa. Mikä sekin on tietenkin alueellinen tavallaan.Koen tämän sijaisisän lohdullisena.

Kyllä, uskon niin. Olen kristitty.

Uskon, että näemme. Mulle sattu selittämätön juttu 2 päivää isän kuoleman jälkeen. 

Olimme siskon kanssa laittaneet isälle villasukat jalkaan arkkuun, kun hän piti eläessään aina villasukkia. 

Heräsin sitten aamulla n klo 6 siihen, että mulle laitetaan villasukkia jalkaan/jalkoja kosketellaan. Ajattelin, että tuntuupa kivalta, ettå mies on noin huomaavainen. 

Kun avasin silmät, mies nukkui omassa sängyssään ( kun kuorsaa nukuimme eri). Kysyin että kävitkö sä äsken silittämässä mun jalkoja? Oli nukkunu ihan sikeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristinuskon mukaan kaikki ne, jotka uskovat Jeesukseen, pääsevät taivaaseen. 

Kuka sen " uskomisen" testaa

Jumala.