Syntyvyyden romahduksen takana raju muutos: Nuoret aikuiset eivät halua luopua bilettämisestä

Mielelläni hankkisin lapsen ennen 30 ikävuotta, mutta ei noista " miehistä " oo mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin moni tuttu nuori on sanonut ettei tee lapsia tähän kamalaan maailmaan. 

Kiitos vihreät, ilmastoahdistus todella toimii ja media joka tuuttaa kärpäsistä härkäsiä joka päivä!

Ei tarvita edes ilmastoahdistusta, jotta voi olla huolissaan tulevaisuudesta. Sotia on ympäri maailman ja nekin maat, jotka eivät sodi, ainakin uhittelevat naapureilleen. Ei ihme, jos lisääntyminen ei innosta. 

Sellaista se touhu käytännössä ennenkin oli, mutta joskus 1960-luvulla ei tarvinnut kymmeniä kertoja päivässä lukea uutisista ja keskustelupalstoilta Puten kylmääviä uhkauksia tai niin kutsuttujen asiantuntijoiden näkemyksiä, miten suursota on alkamassa vuoden kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Jos toimeentulo jo yksin asuvana on pääasiassa yhteiskunnan varassa, kannattaako siihen elämään vielä lapsiakin hommata. Työnantajilla on jo rekrytoidessa paniikki päällä, että jääköhän tämä nainen kohta äitiyslomalle. Jos lapsi on alle kouluikäinen, saa pelätä, milloin jää sairasta lasta hoitamaan kotiin. Sitten kun olet nelikymppinen, työnantajat alkaa pitämään jo liian vanhana moniin töihin. Viisikymppisten hakemuksiin ei tule enää vastauksia (tiedän kokemuksesta).

Joo ja monesti yksiasuva joka käy töissä on myös siinä tilanteessa että rahat ei riitä oikein mihinkään koska palkka menee pääosin asumiseen,autoon ja pakollisiin laskuihin. Miksi lapsia siihen alkaisi tekemään?

M33

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me lapsettomat kolmekymppiset enää juurikaan "biletetä" vaan matkustellaan, tehdään uraa ja iltaisin nautitaan kotona hiljaisuudesta ja omista jutuista. 

Kukaan lapsettomista kavereistani ei biletä eikä edes enää vuosiin ole juonut humalahakuisesti, vaan työpäivän vastapainoksi kaivataan rauhaa ja seesteisyyttä. Lapsiperhearjessa se hektisyys ja jatkuva meneminen ja tekeminen on se mitä emme kaipaa elämäämme.

Nämä ihmiset itkee sitten nelikymppisenä lapsettomuushoidoissa.

Miksi ihmeessä itkisimme? Kyse ei ole siitä etteikö olisi mietitty asiaa ja pohdittu juurta jaksain lapsen saamisen ja lapsettomuuden puolia. Melkein kaikilla meillä on vakaa elämäntilanne, hyvä tulotaso ja vakituinen kumppani. Jos olisi minkäänlaista halua hankkia lapsi, niin sitten sitä alettaisiin yrittää hankkia. Tämä ei ole mitään "ehkä sitten joskus" haihattelua jossa ei ymmärrettä biologista aikaikkunaa vaan harkittu, tietoinen valinta. 

Minulla ja monella ystävälläni on selkeä visio siitä, mitä unelmaelämään kuuluu tai ei kuulu. Yhdellä siihen kuuluu koira, toisella kissa, kolmannella lapsia, neljäs haluaa matkustaa spontaanisti puolet vuodesta...  

Minä olen täysin aloilleni asettunut ja tyytyväinen elämääni. On silti unelmia joita haluan vielä kokea, on tavoitteita saavutettavina ja niiden lomassa haluan rennon, rauhallisen arjen. Elämäni on täyttä ja ihanaa ilman lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me lapsettomat kolmekymppiset enää juurikaan "biletetä" vaan matkustellaan, tehdään uraa ja iltaisin nautitaan kotona hiljaisuudesta ja omista jutuista. 

Kukaan lapsettomista kavereistani ei biletä eikä edes enää vuosiin ole juonut humalahakuisesti, vaan työpäivän vastapainoksi kaivataan rauhaa ja seesteisyyttä. Lapsiperhearjessa se hektisyys ja jatkuva meneminen ja tekeminen on se mitä emme kaipaa elämäämme.

Nämä ihmiset itkee sitten nelikymppisenä lapsettomuushoidoissa.

Voin kertoa, että eivät itke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me lapsettomat kolmekymppiset enää juurikaan "biletetä" vaan matkustellaan, tehdään uraa ja iltaisin nautitaan kotona hiljaisuudesta ja omista jutuista. 

Kukaan lapsettomista kavereistani ei biletä eikä edes enää vuosiin ole juonut humalahakuisesti, vaan työpäivän vastapainoksi kaivataan rauhaa ja seesteisyyttä. Lapsiperhearjessa se hektisyys ja jatkuva meneminen ja tekeminen on se mitä emme kaipaa elämäämme.

Nämä ihmiset itkee sitten nelikymppisenä lapsettomuushoidoissa.

Miksi ihmeessä itkisimme? Kyse ei ole siitä etteikö olisi mietitty asiaa ja pohdittu juurta jaksain lapsen saamisen ja lapsettomuuden puolia. Melkein kaikilla meillä on vakaa elämäntilanne, hyvä tulotaso ja vakituinen kumppani. Jos olisi minkäänlaista halua hankkia lapsi, niin sitten sitä alettaisiin yrittää hankki

Nyt nappaa kissa ja matkustelu. Vähän myöhemmin alkaa kiinnostaa muut asiat. ;)

Olen lapseton mies ja ikisinkku myös koska en vaan kelpaa naisille sekä olen introvertti ja suht ujo. Ikääkin jo vähän yli kolmekymmentä vuotta. Jossain toisessa kulttuurissa varmaan minulla olisi oma perhe mutta ei suomessa :D

Lapset kannattaisi tehdä mahdollisimman nuorena niin nelikymppisenä saisi omaa aikaa eikä tarvitsisi vaipparuljanssissa pyöriä.

Vierailija kirjoitti:

Siinä mielessä on totta, että aika harva alle 30-v pariskunta on hankkimassa lasta. Etenkin miehistä on 95% sellaisia, jotka eivät esim. 21-25-vuotiaina olisi mitenkään kypsiä isiksi, on usein jo liikaa vaadittu monelta, että pitäisivät itsensä ja kämppänsä siisteinä + saisivat itse elätettyä itsensä (edes tukien avulla).

Isäksi suoraan pleikkarin ääreltä.

Kommenttien perusteella.

Jännä että se kenellä kohtu on ei ole vastuussa mistään ikinä.

On ne miehet sitten vaan syyllisiä kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me lapsettomat kolmekymppiset enää juurikaan "biletetä" vaan matkustellaan, tehdään uraa ja iltaisin nautitaan kotona hiljaisuudesta ja omista jutuista. 

Kukaan lapsettomista kavereistani ei biletä eikä edes enää vuosiin ole juonut humalahakuisesti, vaan työpäivän vastapainoksi kaivataan rauhaa ja seesteisyyttä. Lapsiperhearjessa se hektisyys ja jatkuva meneminen ja tekeminen on se mitä emme kaipaa elämäämme.

Nämä ihmiset itkee sitten nelikymppisenä lapsettomuushoidoissa.

Miksi ihmeessä itkisimme? Kyse ei ole siitä etteikö olisi mietitty asiaa ja pohdittu juurta jaksain lapsen saamisen ja lapsettomuuden puolia. Melkein kaikilla meillä on vakaa elämäntilanne, hyvä tulotaso ja vakituinen kumppani. Jos olisi minkäänlaista halua hankkia l

Olen 36-vuotias ja kiinnostunut todella monista asioista. Pääsääntöisesti haluan elää rauhallista ja mahdollisimman huoletonta elämää. Ei ole vaikeuksia keksiä sisältöä, päinvastoin: tekemistä on niin paljon että kaikkeen ei ehdi paneutua niin paljon kuin inspiroisi. Lapsiperhearki olisi täysin päinvastainen elämä kuin mitä haluan elää. Siinä sitten vaan odottelisin tuskaisena, että lapset kasvaa ja alkavat elää omaa elämää ja minä pääsisin taas elämään omaani.

Konservatiivit on hoitaneet huonosti politiikan parin sukupolven ajan. Sellainen perinteinen malli ei ole lyönyt leiville. Liian kallista ja rasittavaa. Helpommalla pääsee kun elää liberaalisti vihreällä linjalla ja ottaa ympäristöasiat huoleksi eikä tee lapsia.

Kyllä lapsiperheitäkin olisi voinut syntyä, mutta konservatiivit mokasi. Persut tuli liian myöhään ja hekin näyttävät vain kurittavan työtätekeviä ja pätkätyöllisiä. Ei tule syntymään lapsia tuollaisella politiikalla.

Pitkään menty niin että palkalla elää kohtuullisesti yksi henkilö. Tätä on konservatiivit ajaneet pitkään.

Lapsiperhemalli on kallis ja vain pienellä vähemmistöllä on siihen varaa, jos ovat niin hulluja että ottavat riskin elämän pilaamisesta. Lapset vie ainakin 30v holhousta nykyään. Palaa aikaa ja rahaa valvoa myös aikuisia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Syntyvyys on alhaista ja laskenut vuosia koska:

-ei ole varaa lapsiin

-ei ole kumppania

-lapsia ei haluta tehdä

Kolmas syy ei ole tutkimusten mukaan relevantti. Suurin osa haluaisi yhä keskimäärin kaksi lasta. Tietysti on tärkeää, ettei painosteta niitä, jotka eivät halua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei me lapsettomat kolmekymppiset enää juurikaan "biletetä" vaan matkustellaan, tehdään uraa ja iltaisin nautitaan kotona hiljaisuudesta ja omista jutuista. 

Kukaan lapsettomista kavereistani ei biletä eikä edes enää vuosiin ole juonut humalahakuisesti, vaan työpäivän vastapainoksi kaivataan rauhaa ja seesteisyyttä. Lapsiperhearjessa se hektisyys ja jatkuva meneminen ja tekeminen on se mitä emme kaipaa elämäämme.

Nämä ihmiset itkee sitten nelikymppisenä lapsettomuushoidoissa.

Miksi ihmeessä itkisimme? Kyse ei ole siitä etteikö olisi mietitty asiaa ja pohdittu juurta jaksain lapsen saamisen ja lapsettomuuden puolia. Melkein kaikilla meillä on vakaa elämäntilanne, hyvä tulotaso ja vakituinen kumppani. Jos olisi minkäänlaista halua hankkia lapsi, niin sitten sitä alettaisiin yrittää hankki

Juuri eilen Ylen toimittaja parkui kolumnissaan, että kiinnostui lastenhankinnasta liian myöhään. Yli nelikymppisenä lapsettomuushoidot ei tuoneet lasta.

Sain lapseni 29- ja 32-vuotiaana. Nyt olen 50, mikä on kuulemma uusi 30, ja siltä se vähän tuntuukin. Lapset on kasvatettu ja hyviä aikuisia heistä tulikin. Nyt on aikaa mennä, harrastaa ja huvitella. 

Vierailija kirjoitti:

Ja niin kuin tässäkin ketjussa käy hyvin ilmi, ilmapiiri ja arvomaailma on lapsivastainen. Lapsiaiheiset keskustelut eivät kerro siitä jatkuvuudesta ja iloisista hetkistä, joita perhe-elämä tuottaa, vaan sen sijaan mässäillään sillä, miten työlästä ja vaivalloista ja taloudellisesti niukkaa aikaa lapsiperheen elämä voi olla. 

Yökerhossa voi hyvin notkua pikkutunneille saakka, mutta jos joutuu lapsen takia heräämään yöllä, niin ei millään jaksaisi?

Miten noissa maailman köyhimmissä maissa on varaa hankkia lapsia? Ja eikö siellä ole ihan samat ympäristöongelmat kuin meillä? Tosiasiassa vielä pahemmat. Meidän maamme ei ole joutumassa asuinkelvottomaksi ilmaston lämpiämisen takia, mutta iso osa Afrikkaa saattaa olla. Espanjassa on nytkin ennätyshelteet, vaikka on keskitalvi?

Kun nyt kerta kaikkiaan ei sitä pentua halua, saati useampaa.  Jos SINÄ koet jatkuvuutta ja iloa perhe-elämässä, minulle se olisi vankila jossa en jaksaisi elää.

Ymmärrätkö että meitä ihmisiä on erilaisia?  Et voi millään manipulointipuheilla muuttaa mielipidettä joka on vakaa ja ollut sellainen jo 9-vuotiaasta; ei lapsia ei perhettä, ei perhe-elämää.  Eikä kenelläkään teistä jankuttajista ole minkään valtakunnan oikeutta vaatia minkäänlaista selitystä ja tilitystä miksi en halua samaa kuin sinä.

Jos minä nyt jostain mukaani haaraisin jonkun kaksilahkeisen ja alkaisin perhettä laatia, kuinka moni meistä olisi onnellinen ja tyytyväinen? Ei yksikään. Koska sitä miestä en halua, sitä pentua en halua, sitä perhe-elämää en halua. Piste. Ja jos siihen jotenkin voitaisiin ulkopuolelta pakottaa, tulos olisi melkoisen murheellinen ja jopa traaginen.

Sinä voit suoltaa jälkikasvua loputtomana jonona jos tahdot. Se on sinun valintasi. Minulla on omani.

Se nyt on helppo nähdä, että lapsi huonontaa elämänlaatua.

Meidän opiskelijoita ei saa bilettämään kirveelläkään.

Suomen yhteiskunta on mennyt väärään suuntaan, täällä on keskitytty pelkästään yritysten ja niiden osakkeenomistajien etujen maksimointiin jo 90-luvulta lähtien, ja jätetty ihmiset pelkkien markkinavoimien riepoteltavaksi ja siitähän ei hyvää seuraa. Toimeentulo on mennyt tässä maassa niin vaikeaksi, että ei edes ilman lapsia pysty elämään ns. normaalia elämää, jota ennen pystyi elämään.

Ihmisten kannalta tämä maa on mennyt elinkelvottomaksi, ei tällaiseen epäluotettavaan yhteiskuntaan voi elämäänsä perustaa, eikä jälkikasvuja tehdä kärsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin moni tuttu nuori on sanonut ettei tee lapsia tähän kamalaan maailmaan. 

Kiitos vihreät, ilmastoahdistus todella toimii ja media joka tuuttaa kärpäsistä härkäsiä joka päivä!

Ei tarvita edes ilmastoahdistusta, jotta voi olla huolissaan tulevaisuudesta. Sotia on ympäri maailman ja nekin maat, jotka eivät sodi, ainakin uhittelevat naapureilleen. Ei ihme, jos lisääntyminen ei innosta. 

 

Syntyvyys lähti rajuun syöksyyn jo 2010-luvun alussa. Silloin ei ollut edes Krimin valtaamisesta vielä mitään tietoa. Naisten koulutus ja tasa-arvo on keskeisin syy siihen, ettei länsimaissa synny lapsia. Mitä huonommat olot naisilla on, sitä suurempia ovat perheet. Ja meidän tiemme on juuri se oikea tie.