Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitkään haaveiltu vauva mahassa, mutta pahoinvointi syö kaiken ilon
27.01.2024 |
Tunnen itseni välillä huonoksi odottavaksi äidiksi. En osaa jatkuvasti iloita tulevasta lapsestamme. Pahoinvointi vain jatkuu ja jatkuu. Se voi alkaa aamulla, päivällä tai illalla ja jatkua koko päivän. Välillä oksentelen ja välillä vain tuntuu kuin olisin vatsataudissa (oksentamatta) koko päivän. Ruoat eivät maistu normaaliin tapaan.
Olen kokeillut vaikka mitä konsteja, mutta pahoinvointia on edelleen toisella raskauskolmanneksella enemmän tai vähemmän.
Loppuuko tämä vasta synnytykseen? Kuvittelin, että olisin onnellinen odottaja, joka alussa voi silloin tällöin oksentaa aamulla. Toisin kävi. Ottaisin koska vain vauvan syliin onnellisena, jos saisin täysiaikaisen lapsen nyt heti ottaa. Ei vaan huvita seurata raskausviikkoja ja miettiä vauvaa nyt, kun oma olo on kurja koko ajan. Tuleekohan tähän kurjuuteen helpotus vasta, kun synnytys on ohi?
(Koen siis onnellisia hetkiä ja jaksan ajatella vauvaa, jos saan muutaman tunnin hyvän olon eli pahoinvointi pysyy aisoissa muutaman tunnin.)
Kohtalontovereita?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Millä viikolla olet? Sehän tässä on olennainen tieto. Useimmilla pahoinvointi helpottaa alkuraskauden jälkeen. Itse olin todella huonovointinen, kunnes rv 12 pahoinvointi alkoi hävitä ja loppuraskaus meni ilman mitään ongelmia.
Olen jo toisella kolmanneksella eli 16. raskausviikolla. Edelleen täytyy syödä lähes jatkuvasti, ettei olo pahene. Vaikea jaksaa hoitaa työt yms, ja teenkin vain ns. pakolliset asiat ja loput (kuten harrastukset ja ystävien/sukulaisten näkemisen) joudun vointini takia jättämään väliin. Nukkuakseni ja lepäilläkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mulla ei mene trollaukset tunteisiin, mutta nyt vähän menee. Ihminen hakee täältä vertaistukea, hänellä on huono olo ja mieli matalana. Niin heti into piukeana syöksyvät trollit tänne kirjoittelemaan kaikkea kauheata. Ihan koulukiusaajamentaliteettia. Joku näyttää heikolta, mennään äkkiä härnäämään sitä hihihihii
yritä Ap olla välittämättä heistä <3
Vertaistukea vauva.fi:stä =D Apua, mä en ehkä kestä.
Raskaana ollessa tunteet kulkevat vuoristorataa, onnesta pieniin pelkoihin ja täällä kiustaan. Hävetkää😤
Olethan puhunut asiasta neuvolassa? Itselläni oli toisella kolmanneksella oksentelua ja neuvolassa siihen tartuttiin heti ja muistutettiin, että siihen on olemassa lääkkeitä ja apua. En kokenut tarpeelliseksi omalla kohdalla, koska yleensä oksensin vain aamupalan jälkeen ja iltaa kohden olo helpottui mutta minusta oli ihanaa, että tähän puututtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kaikille tsemppauksista. :)
Edelleen mielelläni luen muiden kokemuksia vaikeista raskauksista, jos niitä on. Helpottaa hieman, jos kuulee, että hankalasta odotusajasta huolimatta muilla kaikki on lopulta päättynyt hyvin.
Mulla ei helpottanut pahoinvointi kuin vasta viimeisillä viikoilla. Kuuntele kehoasi, jos se tarvitsee lepoa niin lepää hyvällä omatunnolla. Siihen kuvottavaan oloon en keksinyt mitään helpotusta, oli vaan kestettävä. Nopeasti se raskaus näin jälkikäteen katsottuna meni. Oli muuten "kiva" kuulla ihmisiltä toteamus että raskaus ei ole sairaus, kun olin oksentanut joka päivä usean kuukauden ajan 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Raskaus on (usein) ihan hirveää. Siksi sitä kutsutaan raskaudeksi, se on ihan helekutin RASKASTA!! Et ole mitenkään huono tai harvinainen, jos tunnet tuollaisia. Ei siitä lapsesta vielä tarvitsekaan iloita. Iloitset sitten hänen synnyttyään :-)
...jolloin alkaa koliikki ja olet kuolemanväsynyt, kun et koskaan saa nukkua. Sitten tulee taaperoikä ja saat henkesi edestä juosta lapsen perässä, jotta hän ei kolhi itseään hengiltä. Sitten tuleekin jo uhmaikä kun väännetään joka asiasta eikä mikään kelpaa. Ja tätä rataa. Lisäksi olet vankina omassa kodissasi kun joudut kieltäytymään kaikista kivoista menoista lapsen vuoksi, jolla on suurimman osan ajasta joku räkätauti.Oi, äitiyden autuutta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä mulla ei mene trollaukset tunteisiin, mutta nyt vähän menee. Ihminen hakee täältä vertaistukea, hänellä on huono olo ja mieli matalana. Niin heti into piukeana syöksyvät trollit tänne kirjoittelemaan kaikkea kauheata. Ihan koulukiusaajamentaliteettia. Joku näyttää heikolta, mennään äkkiä härnäämään sitä hihihihii
yritä Ap olla välittämättä heistä <3
Vertaistukea vauva.fi:stä =D Apua, mä en ehkä kestä.
No jos palsta ei ole hänelle tuttu. Tämän nimi kuitenkin on VAUVA.fi. Onko se nyt niin tuulesta temmattu ajatus, että täällä joku voisi erehtyä puhumaan vauvoihin liittyvistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi söit sen vauvan?
- Vauva mahassa kuulosti iljettävältä tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Raskaus on (usein) ihan hirveää. Siksi sitä kutsutaan raskaudeksi, se on ihan helekutin RASKASTA!! Et ole mitenkään huono tai harvinainen, jos tunnet tuollaisia. Ei siitä lapsesta vielä tarvitsekaan iloita. Iloitset sitten hänen synnyttyään :-)
...jolloin alkaa koliikki ja olet kuolemanväsynyt, kun et koskaan saa nukkua. Sitten tulee taaperoikä ja saat henkesi edestä juosta lapsen perässä, jotta hän ei kolhi itseään hengiltä. Sitten tuleekin jo uhmaikä kun väännetään joka asiasta eikä mikään kelpaa. Ja tätä rataa. Lisäksi olet vankina omassa kodissasi kun joudut kieltäytymään kaikista kivoista menoista lapsen vuoksi, jolla on suurimman osan ajasta joku räkätauti.Oi, äitiyden autuutta!
Kyllä musta silti raskainta oli se, ettet pysty ikuisesti suojelemaan lasta kaikelta, maailma kolhii. Kaikki satamiljoonaa liikkuvaa osaa, joihin et pysty mitenkään vaikuttamaan. Ja toki se ikuinen huono omatunto siitä, mitä kaikkea olisi voinut tehdä paremmin ja se huoli, joka ei ihan kokonaan lopu ikinä, olisi ihan mukavaa jos joku olisi etukäteen varoittanut niistä. (Natisin tästä eilen aikuiselle, joka poikkesi laittamaan tukkani. Ihanaa, että hänellä on kaikki hyvin.) Totta, kasvatuksessa aina on joku vaihe ja lopputuleman näkee vasta joskus. Tosin, harva taitaisi tehdä lapsia, jos siitä tietäisi etukäteen. Fiksua luonnolta. :D -7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kesti raskauspahoinvointi 2/3 raskaudesta. Melkein kaikki mitä söin tuli ulos. Paino laski. Huimasi. Jouduin saikullekin. Itkin joka päivä. Sain pahoinvointia vähentäviä lääkkeitä, käytin niitä lähinnä jos oli pakko käydä jossakin.
Lapsesta tuli täydellinen ja äitiys on ollut ihanaa ja jopa helppoa raskausaikaan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Raskausaika ei välttämättä ole ihanaa, päinvastoin, sama koskee pikkuvauva-aikaa, taaperoaikaa, teinivuosia. Jossain välissä siinä voi olla joku hyväkin ajanjakso, en oikein muista varmaksi.
Tällainen puheenvuoro kannustaakin epäröiviä hankkimaan lapsia. Oikeasti, eikö vanhemmuudessa todellakaan ole mitään hyvää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiselle hän sanoi:
Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat,
ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi.
Kuitenkin tunnet halua mieheesi,
ja hän pitää sinua vallassaan.
1. Mooseksen kirja 3:16
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule. Raskaus on (usein) ihan hirveää. Siksi sitä kutsutaan raskaudeksi, se on ihan helekutin RASKASTA!! Et ole mitenkään huono tai harvinainen, jos tunnet tuollaisia. Ei siitä lapsesta vielä tarvitsekaan iloita. Iloitset sitten hänen synnyttyään :-)
...jolloin alkaa koliikki ja olet kuolemanväsynyt, kun et koskaan saa nukkua. Sitten tulee taaperoikä ja saat henkesi edestä juosta lapsen perässä, jotta hän ei kolhi itseään hengiltä. Sitten tuleekin jo uhmaikä kun väännetään joka asiasta eikä mikään kelpaa. Ja tätä rataa. Lisäksi olet vankina omassa kodissasi kun joudut kieltäytymään kaikista kivoista menoista lapsen vuoksi, jolla on suurimman osan ajasta joku räkätauti.Oi, äitiyden autuutta!
Onneksi voi lukea noita tunnustuksia ja olla tekemättä lapsia. Äitiyshän on vain elämän mittainen vankila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskausaika ei välttämättä ole ihanaa, päinvastoin, sama koskee pikkuvauva-aikaa, taaperoaikaa, teinivuosia. Jossain välissä siinä voi olla joku hyväkin ajanjakso, en oikein muista varmaksi.
Tällainen puheenvuoro kannustaakin epäröiviä hankkimaan lapsia. Oikeasti, eikö vanhemmuudessa todellakaan ole mitään hyvää?
Totta kai on, ihan hirveästi, mutta ei tee mieli huudella sitä turuilla ja toreilla kun puolet eivät kumminkaan usko vaan haluavat todistaa sinun olevan väärässä ja puolet ajattelevat että hierot lapsiperheonneasi ihan piruuttasi heidän naamaansa. On helpompaa vaan pitää turpansa kiinni. Puhun onnestani vain niille keiden tiedän olevan samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskausaika ei välttämättä ole ihanaa, päinvastoin, sama koskee pikkuvauva-aikaa, taaperoaikaa, teinivuosia. Jossain välissä siinä voi olla joku hyväkin ajanjakso, en oikein muista varmaksi.
Tällainen puheenvuoro kannustaakin epäröiviä hankkimaan lapsia. Oikeasti, eikö vanhemmuudessa todellakaan ole mitään hyvää?
Totta kai on, ihan hirveästi, mutta ei tee mieli huudella sitä turuilla ja toreilla kun puolet eivät kumminkaan usko vaan haluavat todistaa sinun olevan väärässä ja puolet ajattelevat että hierot lapsiperheonneasi ihan piruuttasi heidän naamaansa. On helpompaa vaan pitää turpansa kiinni. Puhun onnestani vain niille keiden tiedän olevan samassa tilanteessa.
T: Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskausaika ei välttämättä ole ihanaa, päinvastoin, sama koskee pikkuvauva-aikaa, taaperoaikaa, teinivuosia. Jossain välissä siinä voi olla joku hyväkin ajanjakso, en oikein muista varmaksi.
Tällainen puheenvuoro kannustaakin epäröiviä hankkimaan lapsia. Oikeasti, eikö vanhemmuudessa todellakaan ole mitään hyvää?
Kuule, ei mun tarvitse mennä katsomaan lastani muistaakseni hänen olevan todellinen. Hän on elämäni valo ja juoni. Hän on tehnyt minusta aikuisen ihmisen, jonka näkökulma asioihin ei ole enää oma napa. Meillä on vain nykyisin tapana ajatella, että elämän ei pitäisi sisältää vaikeuksia eikä mitään ikävää. Naurettava ajatustapa. Kaikki hyvät asiat vaativat meiltä jotain tapahtuakseen. Se on elämän tarkoitus, että teemme niitä siitä huolimatta ja juuri siksi. Tyytyväisenä siitä, että olemme olemassa ja voimme niin tehdä. Arvostakaa sitä.
Ehkäisy paras sekä kondomi näin pentuja ei tule. Piuhat poikki ja kohdun poisto päälle. 632
Alue: Aihe vapaa
Miksi sun pitäisi "jatkuvasti iloita" vauvasta? Asetat nyt itsellesi ihan turhia paineita ja odotuksia. Selvität vaan tiesi raskauden läpi ja lopussa kiitos seisoo. :)
Äläkä välitä tämän palstan lapsivihamielisistä trolleista.