Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te muut introvertit jaksatte
27.01.2024 |
Joudun käymään toimistolla ma, to ja pe. Nyt näin aamupäivästä kaveria jolla oli pienet lapset mukana kahvilassa. Olin loppuajasta jo niin sekaisin sosiaalisesta uupumuksesta, että tuijotin puhuvaa kaveria samalla kun päässä humisi pelkkää tyhjää. Kotiin tullessa pyysin puolisolta ettei puhu mulle yhtään mitään toistaiseksi. En pysty kommunikoimaan.
Odotan puoleksi kauhulla että ehdinkö palautua maanantain iltavuoroon töihin.
Kommentit (56)
Tuo ei ihan normaalilta kuulosta. Ei sen noin paljon pitäisi uuvuttaa, vaikka introvertti onkin. Pitäisikö sinun käydä juttelemassa, ihan oman jaksamisesi takia? Tai sitten altistaa itseäsi vähitellen? Koska tosi pahaltahan tuo kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin jaksan, välttelen ihmisiä ja tänään tuli taas 6kk etten ole puhunut kenellekkään.(kaupassa kiitos ja hei ei lasketa).
Olen introvertti, asiakaspalvelutyössä ja lapsiakin löytyy. Huh huh sanon minä.
Minulla tuo ennakoi burnoutia. En jaksanut enää ketään.
Oli paha tilanne, kun jouduin verikokeisiin. Hirvitti, mutta kestin sen.
Haluan vaan olla yksin kotonani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut tällainen, huolimatta siitä onko elämä onnellista vai kuormittavaa (viimeiset 12kk olleet elämäni onnellisinta ja seesteisintä aikaa). Tiedän että olen tosi voimakkaasti introvertti ja tämä on käsittääkseni poikkeuksellisen vahva vahva omalla kohdallani. Voin olla helposti 2vk näkemättä puolison lisäksi yhtään ketään, edes kaupan kassaa.
No ymmärtänette miksi teen töitä osittain kotona enkä ole hankkinut lapsia. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo ennakoi burnoutia. En jaksanut enää ketään.
Tiedän mitä tarkoitat mutta tämä ei ole sitä. Burn out kun on tulossa niin en halua enkä jaksa yhtään mitään tasapuolisesti. Minä jaksan nytkin laittaa ruokaa ja tehdä juttuja, mutta vain täydellisessä yksinäisyydessä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ehkä enemmän joltain ADHD:n tai ADD:n tyyliseltä kuin pelkältä introverttiudelta. Noissahan voi olla juuri päässä olevaa huminaa aistien ylikuormittuessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ehkä enemmän joltain ADHD:n tai ADD:n tyyliseltä kuin pelkältä introverttiudelta. Noissahan voi olla juuri päässä olevaa huminaa aistien ylikuormittuessa.
No on mulla sekin tosiaan. Varmaan joku yhdistelmä sitten. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo ennakoi burnoutia. En jaksanut enää ketään.
Mulla sama. Hämmästyin itsekin tunteitani, kun eläväisenä ekstroverttina en olisi jaksanut yhtään ketään. Olisin vain halunnut vetäytyä johonkin koloon olemaan yksin ja hiljaisuudessa.
Mieheni taas on hyvinkin introvertti. Jaksaa kun on löytänyt työn, jossa tekee enimmäkseen yksin ja työyhteisö on hyvin työ-orientoitunut, työt tehdään ja that's it. Harrastukset ovat keskittymistä vaativia ja mieluiten yksin. Kun on saanut latautua omissa oloissaan harrastaen, jaksaa taas kotona ekstroverttejä perheen jäseniään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käypä kuule testauttaassa itseäsi vähän. Ei tuo ihan normaalilta introverttitouhulta vaikuta. Ei kuulu noin paljon väsyttää.
Mua suututtaa aina kun joku mt-ongelmainen tai sosiaalisesti rajoittunut kutsuu itseään introvertiksi.
T. Introvertti, jolla ei ole mitään ongelmia elämänhallinnassa tai ihmissuhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs menit vielä kahvilaankin? Etkö osaa kieltäytyä vapaa-ajan menoista ja tapaamisista, jos kerran muutama toimistokäyntikin jo rasittaa liikaa? Aikuisena olet itse vastuussa siitä, mitä teet ja kuinka paljon. Varsinkin vapaa-ajastasi olet ihan itse vastuussa.
Osittain tunnistan, että hälyisissä sosiaalisissa tilanteissa ei jaksa keskittyä vaan kuulee lopulta suunnilleen huminaa. Mutta ettei maanantaiksi palautuisi?
Mun painajainen olisi ollut sosiaalisesti uupuneena mennä lauantaina ensinnäkään kahvilaan ja vielä pienten lasten kanssa. Huh! Ala ap rajata vähän enemmän menojasi.
Töissä hoitoalalla jaksan skarpata, vaikka välillä kuulenkin vittuilua työkavereilta hiljaisesta luonteestani. Kaiken vapaa-ajan vietän yksin. Ei ole koskaan ollut kumppania tai kavereita. En jaksaisi. Kerran kuussa soitan sisaruksille, jos huvittaa jutella jonkun kanssa muutama minuutti.
Ongelmahan tässä ei ole introverttiys vaan joku AP:n alkava mielenterveysoireyhtymä.
Itse olen myös hyvin introvertti, mutta joudun työssäni olemaan hyvin sosiaalinen, istumaan kaikenlaisissa kokouksissa. Työ on unelmahommaani, ja kouluttauduin siihen yhteensä 7 vuoden ajan, joten se on vaan pakko. Lapsikin löytyy.
Alue: Aihe vapaa
Tuota ei kukaan jaksa että luokitellaan jonkin ihme kaavan perusteella, kas kun ei robotiksi. Tajuavatko nämä itsekään miten vahingollista persoonallisuudelle.