Miten te muut introvertit jaksatte
Joudun käymään toimistolla ma, to ja pe. Nyt näin aamupäivästä kaveria jolla oli pienet lapset mukana kahvilassa. Olin loppuajasta jo niin sekaisin sosiaalisesta uupumuksesta, että tuijotin puhuvaa kaveria samalla kun päässä humisi pelkkää tyhjää. Kotiin tullessa pyysin puolisolta ettei puhu mulle yhtään mitään toistaiseksi. En pysty kommunikoimaan.
Odotan puoleksi kauhulla että ehdinkö palautua maanantain iltavuoroon töihin.
Kommentit (56)
Jos tuo kertomasi tarina olisi totta, niin Sinun olisi syytä hakeutua ensi tilassa ammattiauttajien pakeille.
Mä jaksan ihan hyvin kun epäsosiaalinen työ ja pyrin pitämään kavereiden näkemiset ja muut menot max 2 kertaa viikossa. Useimmiten siis vieläkin harvemmin.
Ahaha. :D Mä oon todella introvertti, mutta se yksinolo tuntuu parhaalta just sosiaalisen kanssakäymisen jälkeen. Jos olisin koko ajan yksin, se ei olisi enää kivaa vaan ennemminkin ahdistavaa. Nyt aloittamassa työt, joka päivä toimistoa se 8h + 4h työmatkoja/vrk. Sen jälkeen todellakin haluan olla yksin 😂😂
Olen introvertti. Tarvitsen paljon omaa aikaa tai näin olen kuvitellut. Mutta aloituksen perusteella en olekaan niin pahasti kuin luulin.
Tuollaisen tapaamisen jälkeen olisin itsekin hyvin poikki ja kaipaisin rauhaa.(vilkkaat lapset ja kahvila, apua) Mutta en todellakaan miettisi olenko siitä toipunut viikonlopun aikana, että jaksan mennä töihin.
Mitä introvertit tekee kotona? No tappelee tietysti tällä palstalla muiden hullujen kanssa ja sitten ihmettelee kun on kuormittunut olo :D
Mä kiroan ne konsultit jotka 90-luvulla alkoivat syytää näitä ekstivertti-intovertti -testejä.
90% ihmisistä ei ymmärrä niiden perusajatusta ollenkaan.
Terveisin erittäin hyvin ihmisjoukossa toimeen tuleva introvertti
Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, ihmispelko.
Ei ole introverttiyttä.
varmaan ne kaverin lapsetkin aiheuttanut oman kuormansa, musta on ärsyttävää seurustella ihmisen kanssa joka siinä ohella paimentaa koko ajan jotakuta muuta eli se oma huomio hyppii jatkuvasti ja keskittyminen taas sen henkilön puheisiin vie aikaa. Sama kuin töissä kahvitauolla vaikka useampi porukka mölisee omia asioita eli olet sen kakofonian keskellä siinä.
Palautumisesta: missä sa lataudut? pelkkä kotona makoilu ei välttis tee hyvää, viihdytkö luonnossa? onko joku musiikki/sarja mikä toimii, palapelin kasaaminen tms. Itse rentoudun katsomalla youtubesta silent vlog videoita, missä porukka puuhailee kaikkea arkista mutta rauhassa ja ilman hälinää/puhetta/musaa. En tiedä miksi juuri ne mua rauhoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä kiroan ne konsultit jotka 90-luvulla alkoivat syytää näitä ekstivertti-intovertti -testejä.
90% ihmisistä ei ymmärrä niiden perusajatusta ollenkaan.
Terveisin erittäin hyvin ihmisjoukossa toimeen tuleva introvertti
kunhan se ihmisjoukko on mieluisa, liian monta tuntia ns. väärässä porukassa, niin johan sitä on väsynyt. Puhumattakaan jos on joku useamman päivän jonninjoutava seminaari, missä tauoilla ja lounailla saa kuulla lisää schaibaa..
Vierailija kirjoitti:
Mä kiroan ne konsultit jotka 90-luvulla alkoivat syytää näitä ekstivertti-intovertti -testejä.
90% ihmisistä ei ymmärrä niiden perusajatusta ollenkaan.
Terveisin erittäin hyvin ihmisjoukossa toimeen tuleva introvertti
Ei kai AP sanonut, ettei tule toimeen ihmisjoukossa? Vaan tapaamisten jälkeen on suuri tarve palautua rauhassa ja hiljaisuudessa. Kerrotko oman näkemyksesi asiasta?
Tosiaan olen hyvin sosiaalinen ihminen enkä mikään ihmispelkoinen. Kun akku loppuu niin se loppuu ja sitten pää lyö tyhjää. Se latautuu vain yksinololla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä kiroan ne konsultit jotka 90-luvulla alkoivat syytää näitä ekstivertti-intovertti -testejä.
90% ihmisistä ei ymmärrä niiden perusajatusta ollenkaan.
Terveisin erittäin hyvin ihmisjoukossa toimeen tuleva introvertti
Sä oot ymmärtänyt nyt jotain väärin
Minulla on samantyyppisiä haasteita ja syynä on autismin kirjo ja siihen kuuluva aistiyliherkkyys. Ei siihen oikein auta muu kuin jaksottaa tekemiset niin, että ehtii palautua riittävästi. Tapaan kyllä mielelläni ihmisiä, en haluaisi olla koko ajan yksin, mutta vaatii tosiaan hiukan suunnittelua.
Kestän, koska puolisoa ei ole koskaan ollut, työ on osa-aikaista ja yksinäistä, ja kavereita tapaan harvoin. Jos joudun tapaamaan esim. sukulaisia, oon ihan puhki. Joitain harvoja ihmisiä pystyn tapaamaan pidemminkin ilman että se kuormittaa. Lyhyitä hetkiä jaksan myös skarpata asioidessa ja julkisissa tilaisuuksissa, jos on pakko. Mutta vietän suurimman osan ajasta täysin yksin. Parisuhdetta olisi hyvin vaikea kuvitella.
Niin ja tosiaan itsek kärsin myös autismista, eli introverttiys ei ole ainut syy oman ajan tarpeelle
Introverttina voin samaistua. Mulla alkoi koulu viime viikolla (ma-ke) ja aivan liian intensiiviä päiviä mulle :/ Nukuin ke-to-yönä melkein kellon ympäri kun olin niin uupunut. Mullakin alkaa se keskittyminen herpaantuun jos pitää kauan koittaa kuunnella jonkun puhetta, en muutenkaan tykkää katsoa puhujaa silmiin ni sit miettii kaikkee et minne katson jne jne :D
Tuollaisella friikilläkin on kuitenkin parisuhde ja kaveri/kavereita, joista valittaa. Kaikilla ei ole ketään, vaikkei olisi sen vahvemmin introvertti tai muukaan. Miten tuollainen ylipäätään on päätynyt parisuhteeseen, täytyy olla kaunis ulkoisesti, että mies tekee ns. kaiken työn. Edes tavis ei nykyään päädy parisuhteeseen jos ei tee itse asioita sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla tuo ennakoi burnoutia. En jaksanut enää ketään.
Juu jos jaksaminen on noin rajallista, ei se mene introverttiouden piiriin. Ei mulla ala päässä humisemaan tavallisista sosiaalisista tilanteista. Ja lataan akkuni heti kun pääsee hiljaisuuteen.
Stressiä, burnoutia, uupumus? Jos näitä, niin voi hyvin oireilla myös muistiongelmina, unettomuutta ehkä.
Hidasta ap tahtia.
Vierailija kirjoitti:
Mä kiroan ne konsultit jotka 90-luvulla alkoivat syytää näitä ekstivertti-intovertti -testejä.
90% ihmisistä ei ymmärrä niiden perusajatusta ollenkaan.
Terveisin erittäin hyvin ihmisjoukossa toimeen tuleva introvertti
Jäi vaivaamaan tämä. Voisitteko yläpeukuttajat tai tämän kirjoittaja selventää asiaa? Mikä perusajatus se on, mitä 90 % ei ymmärrä? Itse en ymmärrä, miten ihmisjoukossa hyvin toimeen tuleminen liittyy asiaan.
Kuulostaa painajaiselta. En ota kavereita joilla on lapsia tai pieniä lapsia, että tapaisi. Säästyy monelta. Kaupungissa on kyllä hankalaa kun kerrostaloalue vilkas ja alue ruuhkainen, aina. Josko muutto auttaisi hieman. PSD on usein läsnä yms. Ihmiset jotkut törttöjä, jos osa taas pelaa säännöillä. Ehkä jokin ala sopisi sulle jossa ei olla toimistolla noin usein.