Onko täällä joku oikeasti kateellinen ulkosuomalaisille, jotka asuu esim Lontoossa? Mun paras ystävä muutti nimittäin
Lontooseen 30 vuotta sitten ja sai siellä brittimiehen kanssa lapsen. Lapsi on jo aikuinen.
Kommentit (101)
Siis toi kysymys ja sen jälkeen tuleva "mun ystävä...", miten ne liittyy toisiinsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut pitkään ulkosuomalainen ja nyt taas asunut Suomessa. En ole huomannut kateutta, mutta kuittailuja on kyllä tullut siitä, että tulin muka maitojunalla takaisin. Ihan oma valinta muutto oli kun sain hyvän työpaikan ja ylennyksen Suomessa. Miksi sinne ulkomaille olisi ollut pakko jäädä?
Minäkin tulin kuulemma maitojunalla takaisin, kun aikanaan lähdin vuodeksi nimenomaan Lontooseen au-pairiksi ja menin sitten suunnitellusti opiskelemaan.
Miehen tutkijavaihdon jälkeen kuittailtiin, että eipä se sinulla vissiin toisellakaan kerralla mennyt sen paremmin. Joo, no vuodeksi lähdettiin ja kaksi oltiin. Verotuksen ja työsopimuksen takia se oli ehdoton maksimi. Mutta maitojuna tietenkin.
Sitten surkuteltiin että mitenhän sinä nyt pärjäät, kun oot siellä ulkomailla ollut niin pitkään, mitenhän ne työnantajatkin tuon ottaa, ootko pudonnut kärryiltä. Niin no, ol
Detta låter väldigt typiskt. Då en expat efter tre år och en massiv mängd nya erfarenheter samt skickligheter återvänder till Finland, har de tidigare underställda avancerat i organisationen genom att närmast existera. Nu är de expatens chefer. Utlandsåren som är betydligt mera utvecklande räknas som ett stopp i tiden. Det är allt. Finland är sannerligen ingen meritokrati.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä ruotsinmolottaja linjoilla.
Det är sannolikare att du är i fel diskussion. Ta och kolla om det finns något under "tukien maksimointi" där alla skriver på skiten finska, liksom du. Där skulle du känna dig hemma. Jookoskookos samt on se niin väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Brittiyhteiskunta on erittäin luokkatietoinen, ja ulkomaalainen on aina heistä vähän alempaa kastia.
Ei minun kokemukseni mukaan. Olen asunut Briteissä jo parikymmentä vuotta. Mua on aina kohdeltu erittäin hyvin. Olipa kyse työpaikoista, harrastuksista, naapureista, miehen sukulaisista tai mistä tahansa. Lähinnä mua pidetään hieman eksoottisena ja kysellään ja halutaan jutella Suomesta.
Jos joku ulkomaalainen tuntee että häntä pidetään "alempana kastina" niin kyse on varmaan siitä että henkilö on täysi juntti tai että henkilön omat asenteet ei ole kohdillaan.
Tai ehkä itse hengailet enemmän alempien sosiaaliluokkien kanssa, jotka eivät ole yhtä tarkkoja asioista kuin ylemmät. Onko sinulla korkeaman asteen tutkinto?
No minua ehkä sen puolesta, ettei minulla ole koskaan ollut mahdollisuutta lähteä, ei edes nuorena vaihtoon. Mutta, loppuelämä on vielä edessä, joten mahdollisuudet eivät ole menneet kokonaan ohi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttävä ruotsinmolottaja linjoilla.
Det är sannolikare att du är i fel diskussion. Ta och kolla om det finns något under "tukien maksimointi" där alla skriver på skiten finska, liksom du. Där skulle du känna dig hemma. Jookoskookos samt on se niin väärin?
On todennäköisempää, että olet väärässä keskustelussa. Käy katsomassa onko "tukien maksimointi" alla jotain, missä kaikki kirjoittavat paskalla suomella, kuten sinä. Siellä tuntisit olosi kotoisaksi. Jookoskookos sekä se niin diani?
Vierailija kirjoitti:
No ei kai kutomista ja Kinnusen kirjoja sekä hiihtoa harrastava tantta minnekään kaipaa!
Mutta jos en vähänkään esim kulttuuriharrastuksia niin todellakin haluaisi jotain parempaa kuin Helsinki tarjoaa.
Jos pelkästään kulttuuria kaipaa, niin Lontoon musikaaleihin, British Museumiin tai Pariisiin Louvreen tai Versailleseen lentää muutamassa tunnissa. Tai mihin tahansa Euroopan metropoliin. Ei sen takia tarvitse muualla asua.
Mitä merkitystä sillä on jos joku on kateellinen eikä kestä sitä että toisella menee paremmin? Kateellisillehan pitää nauraa. Sitten ne vasta suuttuu. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siinä mielessä, että itsellänikin olisi ollut nuorena mahdollisuus vaihto-opiskeluun ulkomailla, mutta en uskaltanut silloin lähteä. Nyt 40-vuotiaana lähteminen on perhesyistä ja uran puolesta käytännössä mahdotonta. Harmittaa etten lähtenyt silloin, kun mahdollisuus oli.
Blaa, blaa, blaa. Så säger alla som inte får skiftet gjort. Som nästa har du dina föräldrar som ursäkt och efter det försöker du förklara, att det är så du har valt. Gissa om man har hört detta förut. Mutkumutkumutku.
No niinhän minä juuri sanoin. Se oma saamattomuus, uskalluksen puute ja suoranainen tyhmyys nuorempana harmittaa. En varsinaisesti ole kateellinen muille, mutta olen tehnyt nuorena valintoja, jotka nyt tekisin toisin. Tämä ei ole ainut väärä valinta.
Teit varmasti tuolloin ne päätöksesi sen mukaan, mikä oli silloisessa tilanteessa mielestäsi paras ratkaisu. Koska harvalla on kristallipalloa, niin vasta aika näyttää, oliko valinta hyvä vai olisiko joku muu ollut parempi. Joku jo mainitsikin, ettei elämä ulkomailla välttämättä aina ole ruusuilla tanssimista. Toisille se sopii ja toisille ei. Itse olen ollut ulkosuomalainen jo 20 vuotta ja asunut eri maissa, mutta arvostan edelleen monia asioita Suomessa ja suomalaisissa todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Brittiyhteiskunta on erittäin luokkatietoinen, ja ulkomaalainen on aina heistä vähän alempaa kastia.
Ei minun kokemukseni mukaan. Olen asunut Briteissä jo parikymmentä vuotta. Mua on aina kohdeltu erittäin hyvin. Olipa kyse työpaikoista, harrastuksista, naapureista, miehen sukulaisista tai mistä tahansa. Lähinnä mua pidetään hieman eksoottisena ja kysellään ja halutaan jutella Suomesta.
Jos joku ulkomaalainen tuntee että häntä pidetään "alempana kastina" niin kyse on varmaan siitä että henkilö on täysi juntti tai että henkilön omat asenteet ei ole kohdillaan.
Tai ehkä itse hengailet enemmän alempien sosiaaliluokkien kanssa, jotka eivät ole yhtä tarkkoja asioista kuin ylemmät. Onko sinulla korkeaman asteen tutkinto?
Maisterin paperit on taskussa. Ja akateemisissa piireissä pyörin. Sosioekonomisesti ylemmät luokat ovat muutenkin suvaitsevaisempia ulkomaalaisia kohtaan kuin alemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siinä mielessä, että itsellänikin olisi ollut nuorena mahdollisuus vaihto-opiskeluun ulkomailla, mutta en uskaltanut silloin lähteä. Nyt 40-vuotiaana lähteminen on perhesyistä ja uran puolesta käytännössä mahdotonta. Harmittaa etten lähtenyt silloin, kun mahdollisuus oli.
Blaa, blaa, blaa. Så säger alla som inte får skiftet gjort. Som nästa har du dina föräldrar som ursäkt och efter det försöker du förklara, att det är så du har valt. Gissa om man har hört detta förut. Mutkumutkumutku.
Finskalainen orkar..jätte kiva de häääär 👏
Totta kai ollaan kateellisia rohkeille oman tiensä kulkijoille, niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Miksi olisin. Kaikilla on mahdollisuus asua muualla jos haluaa.
Pidän Suomesta ja haluan asua täällä. Ulkomailla kävin asumassa muutamia kuukausia ja se riitti minulle.
Arkea ne sielläkin elävät.
Kateus ei kuulu omiin ajatusmalleihin joten vastaus on ei. Lontoo ei nyt ole mitenkään tavoiteltava paikka mielestäni asua joten en ymmärrä kateutta sitä kohtaan, itse pidän paremmasta asumisen tasosta ja väljyydestä. Ja jokainenhan voi sinne halutessaan lähteä jos kovin kateellinen on. Luulen että kateus on enempi kateutta siitä että joku uskaltaa toteuttaa haaveitaan ja elää elämäänsä haluamallaan tavalla kuin varsinaisesti ulkomailla asumisesta.
Olisi kiva asua keski-euroopassa niin olisi lyhyempi matka matkustaa maata pitkin ristiin rastiin.
En lennä.
Vierailija kirjoitti:
No minua ehkä sen puolesta, ettei minulla ole koskaan ollut mahdollisuutta lähteä, ei edes nuorena vaihtoon. Mutta, loppuelämä on vielä edessä, joten mahdollisuudet eivät ole menneet kokonaan ohi :)
Hyvin ehdit vielä, jos haluat lähteä. Minäkin lähdin Britanniaan vasta 34-vuotiaana vuosituhannen vaihteessa, eli en aivan nuorena. Tarkoituksena oli parantaa englannin kielen taitoja. Ja sillä tiellä ollaan yhä. Jos et viihdy ulkomailla, niin pääseehän sieltä takaisinkin.
Mulle ei kukaan kuittaillut maitojunasta, kun kuuden ulkomaanvuoden jälkeen palasin Suomeen. Perhe ja ystävät oli vaan onnellisia kun tulin takaisin.
Kyllä vain. Kyllähän se suomalaista harmittaa, jos joku rikastuu ulkomailla työskennellessä
54: No joo. Olin aika hukassa monella tavalla opiskeluaikana. Ja tein vääriä valintoja. Jos saisin nyt tehdä ne uudestaan, valitsisin toisin.
En ajattele että ulkomailla olisi jotenkin parempaa tai hienompaa kuin Suomessa. Mulla ei sinänsä ole koskaan ollut suurta hinkua ulkomaille. Mutta ajattelen, että olen monia kokemuksia köyhempi, kun en lähtenyt vaihtoon. Olisi sekin ainakin tullut kokeiltua.
Vaikka jossain maassa olisi huonompi asua kuin Suomessa, sekin voisi kokemuksena silti opettaa ja kasvattaa. En tunne ketään vaihdossa ollutta, joka olisi jälkikäteen katunut vaihtoon lähtemistä.
Tavallaan mua harmittaa, etten ole elänyt ainutta elämääni täysillä, vaan jänistänyt. Vaikka sinänsä olen pärjännyt elämässä ihan hyvin.
soooomettuneisuudesta se kertoo, jotkut ne vielä on sillä ikävällä asteella kun ei pysty menemään eteenpäin. Itseäni kaduttaa, että palasin ja toisaalta taas ei, sillä olen aina tykännyt Suomessa asumisesta mutta viihdyin hyvin poissakin.
Ihan tiedoksi noille maitojunille, että se on se perhe, joka vetää takaisin!