Onko täällä joku oikeasti kateellinen ulkosuomalaisille, jotka asuu esim Lontoossa? Mun paras ystävä muutti nimittäin
Lontooseen 30 vuotta sitten ja sai siellä brittimiehen kanssa lapsen. Lapsi on jo aikuinen.
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
54: No joo. Olin aika hukassa monella tavalla opiskeluaikana. Ja tein vääriä valintoja. Jos saisin nyt tehdä ne uudestaan, valitsisin toisin.
En ajattele että ulkomailla olisi jotenkin parempaa tai hienompaa kuin Suomessa. Mulla ei sinänsä ole koskaan ollut suurta hinkua ulkomaille. Mutta ajattelen, että olen monia kokemuksia köyhempi, kun en lähtenyt vaihtoon. Olisi sekin ainakin tullut kokeiltua.
Vaikka jossain maassa olisi huonompi asua kuin Suomessa, sekin voisi kokemuksena silti opettaa ja kasvattaa. En tunne ketään vaihdossa ollutta, joka olisi jälkikäteen katunut vaihtoon lähtemistä.
Tavallaan mua harmittaa, etten ole elänyt ainutta elämääni täysillä, vaan jänistänyt. Vaikka sinänsä olen pärjännyt elämässä ihan hyvin.
Tuo on ihan totta, että ulkomailla asuminen voi opettaa ja kasvattaa melkoisesti. Siellä opiskelu on kaikkine haasteineenkin useimmille meistä sen tehneille kokemus, mitä muistella hyvillä mielin. Toisaalta, vaikka olet "jänistänyt" joidenkin asioiden suhteen, olet kuitenkin pärjännyt elämässä ihan hyvin, mikä on nykyaikana hyvä saavutus. Ja kuka sen tietää, tulevaisuus voi hyvinkin tuoda vielä sinulle eteen tilanteita, jolloin koet eläväsi täysillä, tavalla tai toisella.
Voih, siinä meni paras ystäväsi, ap.
En. Rakastan Suomea. Täällä on minun maani ja kansani. Esi-isät taisteli paremman Suomen puolesta. Tuhannet järvet, kuikan huuto kesäillassa ja tuoksuvat niityt siinä se on.
Lontoon lämmityskriisi on oikeasti järkkyy. Julkiset tilat, aulat jne on niin kylmiä ettei siellä viihdy yhtään. Vilppejä sinne kovasti asennetaan mutta kun talot on niin huonosti rakennettu niin lämpö menee harakoille.. iso , huono muutos on tapahtunut 2000 luvun alusta.
Maisterin paperit on taskussa. Ja akateemisissa piireissä pyörin. Sosioekonomisesti ylemmät luokat ovat muutenkin suvaitsevaisempia ulkomaalaisia kohtaan kuin alemmat.
Heh, paljastuit. Pelkkää trollausta siis.
Vierailija kirjoitti:
Voih, siinä meni paras ystäväsi, ap.
Mihin tämä kommentti liittyikään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Helppohan ulkomaille on muuttaa, jos sitä haluaa.
Ei todellakaan ole helppoa. Tarvitaan rahaa ja usein on oltava sen lisäksi työpaikka. Ja kielitaito rajoittaa aikaa monta suomalaista vai miten hyvin sujuu sinulta esim ranska?
Cest suffisant. Ja olen asunut hetken aikaa Quebecin tienolla. Työpaikan saanti ulkomailta ei ole erityisen vaikeaa, jos on joku järjellinen koulutus ja osaaminen. Tietty jos koulutus on nipinnapin peruskoulu, niin se voi rajoittaa, mutta aika harvoilla suomalaisilla on.
Ulkomaille lähtö ei ole mitenkään vaikeaa, mutta toki se vaatii vähän vaivannäköä. Kyse on siitä että et viitsi nähdä sitä vaivaa, eli et oikeasti pidä sitä omalta kannaltasi tarpeeksi houkuttelevana vaivaan nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voih, siinä meni paras ystäväsi, ap.
Mihin tämä kommentti liittyikään?
Varmaankin viittaus ystävän menettämiseen, vaikka eihän se sitä välttämättä tarkoita. Monien ystävyys jatkuu välimatkasta huolimatta.
Vietin kaksikymppiset Italiassa ja osan kolmekymppisistä muualla, eli en ole kateellinen mutta toki asuisin siellä mieluummin edelleen, jos itse voisin sen valita. Suomi ei vaan ole mielenterveydelle hyvä paikka. Tuomitsemista ja sääntöjä sääntöjen perään... Italiassa on omat ongelmansa, riippuen missä päin asustelee, mutta voin paljon paremmin ja lähinnä naureskelin menoa täällä. Nykyään ei kauheasti naurata. Mutta ehkäpä vielä tästä lähden jossain vaiheessa
Ne kateellisuus-jutut on kuule niiden alakoululaisten juttuja. Ei aikuiset enää semmoisia edes ajattele.
No siinä mielessä että olisihan se ihanaa jos täällä Lahdessa olisi yhtä paljon tekemistä ja näkemistä kuin vaikka Lontoossa :D Mutta muuten en ole. Olen kyllä kuullut ulkomailla asuvilta ystäviltä kuinka raskasta välillä on säätää byrokratian kanssa, kuinka huonolaatuista asuminen monessa maassa on jne. Vaikuttaa siltä, että arki on arkea olipa sitten Lontoossa tai Lahdessa.
Vierailija kirjoitti:
En. Rakastan Suomea. Täällä on minun maani ja kansani. Esi-isät taisteli paremman Suomen puolesta. Tuhannet järvet, kuikan huuto kesäillassa ja tuoksuvat niityt siinä se on.
Tämä on kyllä osuva kuvaus Suomen kesän parhaista puolista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Brittiyhteiskunta on erittäin luokkatietoinen, ja ulkomaalainen on aina heistä vähän alempaa kastia.
Britannia tosiaankin on luokkayhteiskunta, mutta meitä länsimaisia, koulutettuja, kielitaitoisia ihmisiä heidän on vaikea luokitella, ja siksi meidän on helpompi sulautua eri yhteiskuntaluokkiin. Ja kuten aiemminkin joku mainitsi niin korkeasti koulutetut britit ovat avoimempia tutustumaan ulkkiksiin kuin muut.
Eli: "pääsin sinne ylempään luokkaan ja minusta systeemi on hyvä".
Asuin myös lähes 20 vuotta Englannissa ja mieheni on britti.
Nyt asutaan Suomessa ja syyt Suomeen palaamiseen olivat moninaiset. Mies on tänne melko hyvin kotiutunut, on opetellut kielen ja saanut töitä omalta alaltaan.
Ulkomailla eletään myös ihan arkea, tehdään töitä ja kotitöitä, kasvatetaan lapsia ja harrastetaan ja välillä katsotaan telkasta samoja tylsiä ohjelmia.
En usko, että palaamme enää Englantiin, Brexit taisi olla viimeinen niitti jo muutenkin taantuvalle maalle. Kiva kuitenkin välillä käydä.
Kadehtia voi niin monia asioita, mutta jokaisella on oma polkunsa ja joskus vain sattuman satona jotain tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Helppohan ulkomaille on muuttaa, jos sitä haluaa.
Ei todellakaan ole helppoa. Tarvitaan rahaa ja usein on oltava sen lisäksi työpaikka. Ja kielitaito rajoittaa aikaa monta suomalaista vai miten hyvin sujuu sinulta esim ranska?
Cest suffisant. Ja olen asunut hetken aikaa Quebecin tienolla. Työpaikan saanti ulkomailta ei ole erityisen vaikeaa, jos on joku järjellinen koulutus ja osaaminen. Tietty jos koulutus on nipinnapin peruskoulu, niin se voi rajoittaa, mutta aika harvoilla suomalaisilla on.
Mielenkiintoista, että niputat yhteen ne, joilla ei ole "järjellistä koulutusta" ja "nipinnapin peruskoulun käyneet". Kuulostat aika inhottavalta ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisi? Helppohan ulkomaille on muuttaa, jos sitä haluaa.
Ei todellakaan ole helppoa. Tarvitaan rahaa ja usein on oltava sen lisäksi työpaikka. Ja kielitaito rajoittaa aikaa monta suomalaista vai miten hyvin sujuu sinulta esim ranska?
Cest suffisant. Ja olen asunut hetken aikaa Quebecin tienolla. Työpaikan saanti ulkomailta ei ole erityisen vaikeaa, jos on joku järjellinen koulutus ja osaaminen. Tietty jos koulutus on nipinnapin peruskoulu, niin se voi rajoittaa, mutta aika harvoilla suomalaisilla on.
Ulkomaille lähtö ei ole mitenkään vaikeaa, mutta toki se vaatii vähän vaivannäköä. Kyse on siitä että et viitsi nähdä sitä vaivaa, eli et oikeasti pidä sitä omalta kannaltasi tarpeeksi houkuttelevana vaivaan nähden.
Ei se nyt ihan noinkaan ole. Jos on erikoistunut esimerkiksi (suomalaiseen) perheoikeuteen ja hankkinut asianajajan pätevyyden Suomessa, niin sitä on vähän vaikea lähteä vaikkapa Quebeciin perustamaan asianajotoimistoa.
Enemmänkin olen kateellinen Lotoossa asuvalle lontoolaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Rakastan Suomea. Täällä on minun maani ja kansani. Esi-isät taisteli paremman Suomen puolesta. Tuhannet järvet, kuikan huuto kesäillassa ja tuoksuvat niityt siinä se on.
Tämä on kyllä osuva kuvaus Suomen kesän parhaista puolista.
Niin on. Tyyni kesäilta ja kuikan ääni järvellä. Vehreä luonto ja valoisat yöt. Suomi on kaunis maa.
Olen törmännyt kateuteen: Nuoruudenystäväni, johon olen pitänyt yhteyttä kaikki nämä 35 Saksassa vietetyt vuodet, on kateellinen kasvatuksestani, joka rohkaisi lähtemään ulkomaille jo lukiokesinä. Mitään pelkoa en tuntenut kun lähdin kesä-au-pairiksi Ruotsiin, lapsenpiiaksi Itävaltaan, hotellisiivoojaksi Italiaan. Hänkin olisi halunnut, mutta kotoa ei päästetty. Hädintuskin sai ylioppilaana taisteltua itselleen luvan (!) lähteä interrailille - jolloin hänen vanhempansa olivat lähes varmoja että joko narkkarina tai raskaana sieltä kotiin tullaan. Ei tultu. Mutta kyllä vanhempien asenne meni perintönä ystävälleni, joka ei sitten opiskelujensa jälkeenkään tullut lähteneeksi mihinkään.
Salme, 61
Britannia tosiaankin on luokkayhteiskunta, mutta meitä länsimaisia, koulutettuja, kielitaitoisia ihmisiä heidän on vaikea luokitella, ja siksi meidän on helpompi sulautua eri yhteiskuntaluokkiin. Ja kuten aiemminkin joku mainitsi niin korkeasti koulutetut britit ovat avoimempia tutustumaan ulkkiksiin kuin muut.