Lue keskustelun säännöt.
Miksi avioerojen vaikutuksista lapsiin ei voisi keskustella tiedepohjaisesti yleisellä tasolla?
26.01.2024 |
Kysymys otsikossa.
Olen täällä ja muulla havainnut että tieteellisiin tutkimuksiin perustuvaa keskustelua halutaan syystä tai toisesta vältellä? Miksi näin?
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tieteellinen näyttö ihmissuhteista on kuitenkin aina alisteista yksilön elämälle. Et pysty mistään tieteellisestä julkaisusta näkemään jonkun tietyn perheen tai lapsen parasta, näet asioita vain yleisellä tasolla. Siksi kaikenlainen arvostelu ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista, varsinkin yhden elämän suurimman kriisin suhteen, on aika turhaa.
Hyvinvoinnista voidaan tehdä tieteellistä tutkimusta.
Mutta se ei ole suoraan sovellettavissa yksilötasolle.
Esimerkiksi työhyvinvointia tutkitaan kaiken aikaa ja sovelletaan yksilötasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmahan on se, että tietyt piirit ei voi hyväksyä avioeroa, aviottomia lapsia, avoliittoja, ukomaalaisia, venäläisten oikeuksien polkemista, vasemmistolaista yle-propagandaa jne jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä ap lottoat, miksi eroajat eivät halua käsiteltävän sitä, mitä se oma mukavuusero (= esim. joka toinen viikko lapsivapaata) todellisuudessa aiheuttaa lapsille. Aina ei tarvitse vetää niitä päihde- yms. syistä johtuneita eroja näihin keskusteluihin, kun kyse ei ole niistä.
Kukaan ei eroa tuon takia. On melko ärsyttävää kun on kokenut eron ja se on oikeasti useamman vuoden kestävä henkilökohtainen kriisi, jossa hajoaa koko identiteetti, kuunnella aina näitä horinoita.
Todella monet eroavat, "koska rakkaus loppui", "koska kasvettiin erilleen". Siitä nyt puhumattakaan, että ero nähtiin pakotienä ahdistavasta perhe-elämästä. Näitä on varmasti paljon, mutta asia on 100 % tabu. Älä yleistä omaa kokemustasi noin, "kukaan ei eroa tuon takia". Aivan varmasti eroaa.
Lapsi voi hyvin silloin, kun vanhempikin voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä ap lottoat, miksi eroajat eivät halua käsiteltävän sitä, mitä se oma mukavuusero (= esim. joka toinen viikko lapsivapaata) todellisuudessa aiheuttaa lapsille. Aina ei tarvitse vetää niitä päihde- yms. syistä johtuneita eroja näihin keskusteluihin, kun kyse ei ole niistä.
Montako sellaista nyt siis tunnet, jotka yhtenä aamuna herätessään vaan tuumivat, että "ei hitsi, vois erota ni tulis vähän äksöniä tähän elämään!"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
erojen määrä on ollut laskussa jo monta vuotta
Huvikseen eronneet naiset eivät halua kuulla tosiasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tieteellinen näyttö ihmissuhteista on kuitenkin aina alisteista yksilön elämälle. Et pysty mistään tieteellisestä julkaisusta näkemään jonkun tietyn perheen tai lapsen parasta, näet asioita vain yleisellä tasolla. Siksi kaikenlainen arvostelu ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista, varsinkin yhden elämän suurimman kriisin suhteen, on aika turhaa.
Hyvinvoinnista voidaan tehdä tieteellistä tutkimusta.
Mutta se ei ole suoraan sovellettavissa yksilötasolle.
Esimerkiksi työhyvinvointia tutkitaan kaiken aikaa ja sovelletaan yksilötasolle.
Mutta et pysty mistään tutkimuksesta näkemään mitä joku tietty henkilö kokee työssään raskaaksi tai vaikeaksi. Et voi korjata mitään ongelmaa siten että et selvitä mikä alunperin on vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä ap lottoat, miksi eroajat eivät halua käsiteltävän sitä, mitä se oma mukavuusero (= esim. joka toinen viikko lapsivapaata) todellisuudessa aiheuttaa lapsille. Aina ei tarvitse vetää niitä päihde- yms. syistä johtuneita eroja näihin keskusteluihin, kun kyse ei ole niistä.
Kukaan ei eroa tuon takia. On melko ärsyttävää kun on kokenut eron ja se on oikeasti useamman vuoden kestävä henkilökohtainen kriisi, jossa hajoaa koko identiteetti, kuunnella aina näitä horinoita.
Todella monet eroavat, "koska rakkaus loppui", "koska kasvettiin erilleen". Siitä nyt puhumattakaan, että ero nähtiin pakotienä ahdistavasta perhe-elämästä. Näitä on varmasti paljon, mutta asia on 100 % tabu. Älä yleistä omaa kokemustasi noin, "kukaan ei eroa tuon takia". Aivan varmasti eroaa.
Niin. Millainen ihminen sitten tekee lapsia jos kerran ahdistuu tasaisesta ja turvallisesta perhe-elämästä? Jos hakee pelkkää huumaa jokaikinen hetki niin kannattaisi olla hankkimatta lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tieteellinen näyttö ihmissuhteista on kuitenkin aina alisteista yksilön elämälle. Et pysty mistään tieteellisestä julkaisusta näkemään jonkun tietyn perheen tai lapsen parasta, näet asioita vain yleisellä tasolla. Siksi kaikenlainen arvostelu ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista, varsinkin yhden elämän suurimman kriisin suhteen, on aika turhaa.
Hyvinvoinnista voidaan tehdä tieteellistä tutkimusta.
Mutta se ei ole suoraan sovellettavissa yksilötasolle.
Esimerkiksi työhyvinvointia tutkitaan kaiken aikaa ja sovelletaan yksilötasolle.
Mutta et pysty mistään tutkimuksesta näkemään mitä joku tietty henkilö kokee työssään raskaaksi tai vaikeaksi.
Yleisellä tasolla voidaan todeta - niin työhyvinvoinnissa kuin avioerolasten hyvinvoinnissa ja sitten muuttaa lakeja siten että esimerkiksi eron saamista vaikeutetaan tai helpotetaan - niin työstä kuin avioliitostakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitäpä ap lottoat, miksi eroajat eivät halua käsiteltävän sitä, mitä se oma mukavuusero (= esim. joka toinen viikko lapsivapaata) todellisuudessa aiheuttaa lapsille. Aina ei tarvitse vetää niitä päihde- yms. syistä johtuneita eroja näihin keskusteluihin, kun kyse ei ole niistä.
Kukaan ei eroa tuon takia. On melko ärsyttävää kun on kokenut eron ja se on oikeasti useamman vuoden kestävä henkilökohtainen kriisi, jossa hajoaa koko identiteetti, kuunnella aina näitä horinoita.
Todella monet eroavat, "koska rakkaus loppui", "koska kasvettiin erilleen". Siitä nyt puhumattakaan, että ero nähtiin pakotienä ahdistavasta perhe-elämästä. Näitä on varmasti paljon, mutta asia on 100 % tabu. Älä yleistä omaa kokemustasi noin, "kukaan ei eroa tuon takia". Ai
Perhe-elämän kuormittavuus tulee yllätyksenä hyvin monelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaakin ihan järkyttävältä termi "lapsivapaa", jota vuoroviikko tms vanhemmat kilvan hehkuttaa. Ja vielä lasten aikana. Miltähän mahtaa lapsesta tuntua , kun äiti/isä on niin iloissaan tuulettamassa että saa vapaata lapsesta. En tajua.
Olen se osapuoli, joka ei päättänyt erosta.
Puhun itsekin lapsivapaasta, joskaan en koskaan lapsen kuullen. Ja tiedätkö mitä? Selon on keino selviytyä siitä, ettei voi olla lapsensa kanssa.
Eron jälkeen ekoina lapsettomina viikkoina itkin lapsen huoneessa, kun oli niin ikävä. Sekö parempi kuin se, että yrittää keksiä itselleen kivaa tekemistä siksi aikaa kun lapsi on poissa?
Yleisellä tasolla voidaan todeta - niin työhyvinvoinnissa kuin avioerolasten hyvinvoinnissa ja sitten muuttaa lakeja siten että esimerkiksi eron saamista vaikeutetaan tai helpotetaan - niin työstä kuin avioliitostakin.
Ja mikä tässä olisi tavoite? Saada ihmiset mahdollisimman ahdistuneiksi ja onnettomiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaakin ihan järkyttävältä termi "lapsivapaa", jota vuoroviikko tms vanhemmat kilvan hehkuttaa. Ja vielä lasten aikana. Miltähän mahtaa lapsesta tuntua , kun äiti/isä on niin iloissaan tuulettamassa että saa vapaata lapsesta. En tajua.
Olen se osapuoli, joka ei päättänyt erosta.
Puhun itsekin lapsivapaasta, joskaan en koskaan lapsen kuullen. Ja tiedätkö mitä? Selon on keino selviytyä siitä, ettei voi olla lapsensa kanssa.
Eron jälkeen ekoina lapsettomina viikkoina itkin lapsen huoneessa, kun oli niin ikävä. Sekö parempi kuin se, että yrittää keksiä itselleen kivaa tekemistä siksi aikaa kun lapsi on poissa?
Ymmärrettävää. Sellainen vanhempi joka hehkuttaa julkisesti eräänlaista kaksoiselämää on kelvoton vanhempi. Sinä et ole.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi voi hyvin silloin, kun vanhempikin voi hyvin.
No niin, sieltä tuli keskusteluun mukaan eron tehnyt kommentoija, joka haluaa ummistaa silmänsä eron vaikutuksilta lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Yleisellä tasolla voidaan todeta - niin työhyvinvoinnissa kuin avioerolasten hyvinvoinnissa ja sitten muuttaa lakeja siten että esimerkiksi eron saamista vaikeutetaan tai helpotetaan - niin työstä kuin avioliitostakin.
Ja mikä tässä olisi tavoite? Saada ihmiset mahdollisimman ahdistuneiksi ja onnettomiksi?
Ja miten se ero siis estettäisiin? Se, ettei saa avioeroa, ei estä toista muuttamasta pois.
Ja vaikka estäisikin, niin exäni jo hyvissä ajoin ennen eroilmoitustaan muutti sohvalle nukkumaan ja kohteli minua halveksivasti. Kun oli uusi jo löytynyt.
Niin tuoko olisi ollut sitten hyvä ympäristö lapselle elää ja kasvaa?
Nämä keskustelut on aina samanlaisia. Nettiprovot heittelee olkiukkoja sinne tänne, eikä ole oikeasti yhtään kiinnostuneita ymmärtämään ihmisten kokemuksia eroista ja niiden syistä. Mutta elämä opettaa.
Ah, kuinka raikasta keskustelua. Eri näkemyksiä aiheesta. Lisää tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Nämä keskustelut on aina samanlaisia. Nettiprovot heittelee olkiukkoja sinne tänne, eikä ole oikeasti yhtään kiinnostuneita ymmärtämään ihmisten kokemuksia eroista ja niiden syistä. Mutta elämä opettaa.
Miksi yksittäistapaukset pitäisi kiinnostella? Minä olen ainakin kiinnostunut yleisellä ja yhteiskunnallisella tasolla aiheesta tiedepohjaisesti. Ei tarinat kerro yhtään mitään isosta kuvasta.
Kuulostaakin ihan järkyttävältä termi "lapsivapaa", jota vuoroviikko tms vanhemmat kilvan hehkuttaa. Ja vielä lasten aikana. Miltähän mahtaa lapsesta tuntua , kun äiti/isä on niin iloissaan tuulettamassa että saa vapaata lapsesta. En tajua.