Ystävät, jotka eivät ikinä palaa asiaan

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut ns. molemmilla puolilla. Olin puhunut ystäväni kanssa, että hän tulisi joululomalla glögille luokseni. Molemmilla kun oli vapaata ja minä olin käynyt hänen luonaan useasti, kun taas hän ei koskaan meillä. Soitinkin hänelle ja yritin vielä sopia päivää, mutta pyörittelyksi jäi.

Ja sama toisinpäin. Eräs toinen ystävä kysyi minulta, olenko joululomalla kotona. Kerroin ettei suunnitelmia ole. No, sitten kun loma soljui eteenpäiin eikä kenestäkään kuulunut mitään, lähdin reissuun loman viimeisiksi päiviksi enkä ilmoittanut tästä mitään. Kun ei ollut mitään päivää sovittuna, niin olisi tuntunut tyhmältä.

Sitten on vielä kolmas ystävä, jonka kanssa useinkin onnistumme näkemään ja pitämään sovitut tapaamiset. Mutta minä luistan aina siitä lupauksesta, että kutsuisin hänet ja lapsensa meille. Syynä yksinkertaisesti huonosti käyttäytyvä lapsensa. En kehtaa tätä sanoa, joten asia vaan jää roikkumaan.<

Samaa mieltä. Ihminen priorisoi jopa alitajuisesti. Siksi ymmärrän nykyisin pienimmästäkin vinkistä/merkistä, kun seurani ei ole jollekin tärkeää tai hirveän mieluista, ja otan etäisyyttä. Samoin toimin itseni kanssa; jos alan huomata välttelyeleitä tai -ajatuksia - välittömästi pakkia.

Viikko veneilemään ja loma teidän asunnolla... juu - ei kiitos. Ihan liian pitkä aika olla toisten nurkissa. Ja kun sitä lomaa on tavallisella työssäkäyvällä 4 viikkoa, niin ei siitä laiteta neljäsosaa toisten pillin mukaan hyppäämiseen. Jossain purtilossa vielä josta ei pääse kesken pois kun alkaa ahdistaa.

Minä kyllä aina vastaan ja olen kohtelias, mutta en lähde yökylään minnekään, enkä varsinkaan veneeseen. Haluan nukkua omassa kodissani, päiväreissut ja lasten lomat sitten asia erikseen.

Ainoa neuvo, jonka osaan kokemuksesta sanoa. Let it go, let it go... Tai jos pidät enemmän Beatlesistä kuin Frozenista, niin Let it be.

Ainoa ihminen, jonka toimintaa voit jollain tavalla muuttaa, on sinä itse. Ensimmäiseksi vaikka lakkaa tarjoamasta mökkiviikonloppuja tai veneretkiä. 

Minulla on eräs tuttu, jolla on tapana ehdottaa yhtä jos toista "siihen lomaan" tai "muutaman viikon päähän". Sitten, kun tuo ajankohta koittaa, niin eipä hänellä oo aikaa. Nykyään sanon vaan kohteliaisuudesta "joo, kiva, nähdään vaan" ja ajattelen, että ottakoon uudelleen puheeksi lähempänä, niin katsotaan sitten oikeesti. Ei oo viimeisen parin vuoden aikana tarvinnut oikeasti suunnitella yhtään mitään yhteistä. XD Voisihan sitä välit katkaista kokonaan, mutta eipä tuosta isompaa haittaa ole ollut.

Tuommonen epämääräinen "palataan asiaan" on huono sanonta. Siinä jää toiselle käsitys että SINÄ ITSE palaat, eli he jää odottamaan että sinä soitat ja kysyt tarkemmin kun asia on lähempänä, esim loma mökilläsi. Tuntuisi töykeältä soitella toislelle että no niin me tullaan nyt sinne mökille. Ennemmin sovi tarkemmin, että mihin mennessä ilmoittaavat että millon tuleevat, tai ilmottaa se ja se päivä mennessä jos ei pääse, ei kovin kauas. Ihmisillä on tapana unohtaa, jos ei laita kalenteriin. Jos olet puhelimessa vaadi että siinä laittaa päivän kalenteriin millon ilmoittaa jos tuleevat. Jos ei ilmoita, soita itse perään. 

Ja kumma tuo asenne muutenkin että toisten pitäisi lomiaan asetella juuri silloin kun sinulle sopii. Kai heillä on omakin elämä, he lomailee sillon kun heille sopii.

Vierailija kirjoitti:

Ainoa neuvo, jonka osaan kokemuksesta sanoa. Let it go, let it go... Tai jos pidät enemmän Beatlesistä kuin Frozenista, niin Let it be.

Ainoa ihminen, jonka toimintaa voit jollain tavalla muuttaa, on sinä itse. Ensimmäiseksi vaikka lakkaa tarjoamasta mökkiviikonloppuja tai veneretkiä. 

Minulla on eräs tuttu, jolla on tapana ehdottaa yhtä jos toista "siihen lomaan" tai "muutaman viikon päähän". Sitten, kun tuo ajankohta koittaa, niin eipä hänellä oo aikaa. Nykyään sanon vaan kohteliaisuudesta "joo, kiva, nähdään vaan" ja ajattelen, että ottakoon uudelleen puheeksi lähempänä, niin katsotaan sitten oikeesti. Ei oo viimeisen parin vuoden aikana tarvinnut oikeasti suunnitella yhtään mitään yhteistä. XD Voisihan sitä välit katkaista kokonaan, mutta eipä tuosta isompaa haittaa ole ollut.

Jep. Minä en enää edes jaksa teeskennellä kohteliasta, vaan vastaan tuollaisille ihmisille, että sinä varmasti sitten otat yhteyttä ja järjestät asian kun todella sitä tarkoitat. Hyvin hiljaiseksi usein vetää.

Oletko kotiäiti, ap? Sulla on ehkä liikaa aikaa pohdiskella tällaisia.

Useimmat ihmiset ovat nykyään kiireisiä, eikö heitä kiinnosta viettää VIIKKOA toisten ihmisten nurkissa. Päiväkyläily on tosi ok.

Sitä voi miettiä, onko itsessä jotain vikaa, kun ihmiset kaikkoaa ympäriltä.

Syy voi myös olla että haluaisi osallistua ja ihan vilpittömästi sanoo että sovitaan vain. 

 

Mutta arki ja elämä on niin raskasta, työt, perhe-elämä, ihmisillä voi olla kaikenlaisia perhe- ja parisuhdeongelmia, että sitten loppupeleissä voimavarat ei riitä muiden näkemiseen vaan mieluummin jäädään kotiin. Eikä haluta selitellä muille, joten ikäänkuin jätetään asia siihen, kun ei toinenkaan ole enää kysellyt.. 

No onko niin vaikea uskoa totuus; kukaan ei oo kiinostunut teidän seurasta? 

Miksi juututte ihmisiin, jotka ei halua olla teidän kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Täällä on muutama tajunnut kyseessä olevan palstan trolli, jolla on sama ongelma vähän väliä. Toiset taas...

Ihan sama oikeastaan onko trolli vai ei kun kyseessä on mielenkiintoinen aihe, josta on mukava keskustella. Kiva saada erilaisia nälökulmia tähän aiheeseen olipa aloitus mitä tahansa. 

Voihan olla myös että toinen ajattelee että ehdotat veneilyä ja yhteistä lomatekemistä kohteliaisuudesta kun kuitenkaan tarkempaa päivää ja aikaa ei ole sovittu. Voi olla vaikea ja epäkohteliastakin palata asiaan jos epäilee yhtään että kutsu on vain small talkia ja kohteliasta puhetta. Ainakin itselle on vaikea palata asiaan, jos joku on kutsunut mökilleen tai käymään joskus lomalla tai lähiaikoina mutta mitään konkreettista ei ole sovittu. Tuntuisi oudolta ja tunkeilevalta ehdottaa että me oltais ens viikonloppuna tulossa teidän mökille, sopiiko. Vaan silloin sitä kutsua odotetaan kyllä tarkan päivämäärän kanssa siltä joka kutsuu. 

Vierailija kirjoitti:

Syy voi myös olla että haluaisi osallistua ja ihan vilpittömästi sanoo että sovitaan vain. 

 

Mutta arki ja elämä on niin raskasta, työt, perhe-elämä, ihmisillä voi olla kaikenlaisia perhe- ja parisuhdeongelmia, että sitten loppupeleissä voimavarat ei riitä muiden näkemiseen vaan mieluummin jäädään kotiin. Eikä haluta selitellä muille, joten ikäänkuin jätetään asia siihen, kun ei toinenkaan ole enää kysellyt.. 

Juuri näin, hyvä pointti. 

MIKSI ET KYSY HEILTÄ SYYTÄ ? Jos suuttuvat siitä kysymyksestä, ovatkohan hyviä lähimmäisiäsi ?