Yli nelikymppinen eikä yhtään kerrytettyä omaisuutta.
Tunnen itseni epäonnistuneeksi. Mahdollisuudet olivat, mutta tuli tyrittyä ja tehtyä liian impulsiivisia päätöksiä. Sitten avioero vei loputkin. Säästössä nolla euroa ja omaa omaisuutta jonkun tuhannen euron edestä. Ei puhettakaan omasta talosta tai sijoitusasunnoista tai osakesalkusta.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon korjauskustannukset on aivan yhtä kalliita kuin helsingissä asuisi, mutta talon arvo ei nouse yhtään remonteista. Tervetuloa Pohjois-Pojanmaalle.
Muuttotappiokunnasta talon ostaminen on sitä kaikkein kalleinta huvittelua.
Olihan se teillä aivan varmasti tiedossa kun talon ostitte, että sen arvo ei missään tapauksessa tule nousemaan. Korjauskustannuksetkin voi aika usein myös ennustaa teknisen käyttöiän perusteella, vaikka toki yllätyksiäkin tulee.
Heistä en tiedä mutta eivät kaikki muuta muuttotappiokunnalle tai siellä asuessaan osta sieltä "uutta" taloa, joku jää lapsuudenkotiinsa/lunastaa sen. Ja osa on ostanut talonsa kun kaikki oli vielä hyvin. Ja miksi ei jos illoin työ&tukiverkosto, ystävät, sukulaiset olivat siellä?
Itse olin opiskelijana samassa tilanteessa. Lopulta laskin asumisen tasoa, vuokra 300 e ja olin viikonloput töissä.
Ystävän ystävä muutti Mikkeliin. Hänen tutulla oli asunto tyhjillään, ei saanut vuokralaista, ei myytyä. Tämä maksoi yhtiövastikkeen ja teki etänä töitä, laittoi oman asunnon vuokralle.
Jos ei ole lapsia ja voi tehdä etänä, kannattaa aloittaa muuttaa halvempaan asuntoon.
Sukulainen asuu tyhjillään olevassa mummonmökissä keväästä syksyyn, taitaa maksaa 100 e vuokraa per kk, reilu tonnin vuodessa. Syksystä kevääseen asuu Espanjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talon korjauskustannukset on aivan yhtä kalliita kuin helsingissä asuisi, mutta talon arvo ei nouse yhtään remonteista. Tervetuloa Pohjois-Pojanmaalle.
Muuttotappiokunnasta talon ostaminen on sitä kaikkein kalleinta huvittelua.
Olihan se teillä aivan varmasti tiedossa kun talon ostitte, että sen arvo ei missään tapauksessa tule nousemaan. Korjauskustannuksetkin voi aika usein myös ennustaa teknisen käyttöiän perusteella, vaikka toki yllätyksiäkin tulee.
Heistä en tiedä mutta eivät kaikki muuta muuttotappiokunnalle tai siellä asuessaan osta sieltä "uutta" taloa, joku jää lapsuudenkotiinsa/lunastaa sen. Ja osa on ostanut talonsa kun kaikki oli vielä hyvin. Ja miksi ei jos illoin työ&tukiverkosto, ystävät, sukulaiset olivat siellä?
Ihan sama montako sukulaista siellä asuu ja kenen lapsuudenkoti on, talon arvo ei nouse. Joten ihan turhaa tulla päivittelemään asiaa keskusteluun missä puhutaan säästämisestä ja sijoittamisesta.
Muuttotappiokunnasta hankittu talo on useimmiten vain kallis kulutustavara, joka ei tuota voittoa eikä edes säilytä arvoaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos alkutilanne on noin huono, niin pitää vaan alkaa säästää ensin käteistä ja tutkia sijoitusmahdollisuuksia siinä samalla. Mutta hyvin ehtii ennen eläkeikää saada sitä taloudellista puskuria kertymään ja itse asiassa säästäminen helpottuu kun lapset ovat aikuisia ja pärjäävät omillaan. Mutta ei kannata sanoa, että eihän se tai tämä paljon maksa tai siinä nyt säästää niin vähän, jos on tavoitteena saada säästöön joku oma tavoite kuukaudessa. Näitä kommentteja itse kuulin, kun elin säästöbudjetilla. Tuli sitten lomautus ja pärjäsin, kun en ollut tuhlannut työpaikkalounaisiin ja lomamatkoihin. Tuntui kyllä typeriltä nuo kommentit, ettei käärinliinoissa ole taskuja, kun yksin olin vastuussa omasta selviytymisestä. Ja tosiaankaan en ollut mihinkään arkkuun niitä mukaani ottamassa, vaan ihan omaan elämiseen säästämässä.
Minustakin on typerää ajatella että turha säästää, koska käärinliina. Tai koska aidot ihmissuhteet ja ilmaiset harrastukset.
Menetin työni koronan takia, olin pitkään työttömänä, sain muutaman kuukauden pätkätyön ja jäin taas työttömäksi. Ja tähän samaan soppaan tuli taantuma, ruuan hinnan nousu, korkojen nousu ja ennätykselliset sähkölaskut.
Lehdissä panikoitiin luottotietojen menetyksistä, kotien pakkomyynneistä, pikavippeihin sortumisesta ym.
Itse selvisin kaikista taloudellisista ongelmista siksi että oli säästötili, mistä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MITEN siitä vielä muka säästetään??? Hävetkää "tosta noin vaan kymppitonni talteen ja tonni kuussa talteen" jne kehujat.
Kenkiä saa kirpparilta alle viidellä eurolla - roskalavaryhmistä ilmaiseksi. Mainoskyniä saa ilmaiseksi, jos mainos kuulakärkikynässä ei haittaa. Pointti on, että niukkojen tulojen takia täytyy todellakin olla tarkkana. Puskuri kertyy senteistä. Olen elänyt tämän vaiheen.
Ainutkertainen elämä ja pitäisi kävellä joidenkin vanhoissa kengissä? Ennemmin nautin elämästä nyt edes 100e kengissä, kuin mietin elämää 80 vuotiaana. Olen nähnyt mitä se on ja en odota.
Saathan sinä käyttää rahojasi mihin vaan, mutta satasen kenkiä ostelemalla vaatimattomilla tuloilla ei säästöj
Kesällä säästät kun kuljet 1€ varvastossuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi menoina saattaisi olla myös jotain pakollisia hankintoja ( esim kengät hajoo, uusi kuulakärkikynä ) tai vapaaehtoisia mutta hyvin pieniä huvituksia ( esim. kahveille ystävän kanssa) . MITEN siitä vielä muka säästetään??? Hävetkää "tosta noin vaan kymppitonni talteen ja tonni kuussa talteen" jne kehujat.
Kenkiä saa kirpparilta alle viidellä eurolla - roskalavaryhmistä ilmaiseksi. Mainoskyniä saa ilmaiseksi, jos mainos kuulakärkikynässä ei haittaa. Pointti on, että niukkojen tulojen takia täytyy todellakin olla tarkkana. Puskuri kertyy senteistä. Olen elänyt tämän vaiheen.
Tuollainen elämä vain ei ole elämisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi menoina saattaisi olla myös jotain pakollisia hankintoja ( esim kengät hajoo, uusi kuulakärkikynä ) tai vapaaehtoisia mutta hyvin pieniä huvituksia ( esim. kahveille ystävän kanssa) . MITEN siitä vielä muka säästetään??? Hävetkää "tosta noin vaan kymppitonni talteen ja tonni kuussa talteen" jne kehujat.
Kenkiä saa kirpparilta alle viidellä eurolla - roskalavaryhmistä ilmaiseksi. Mainoskyniä saa ilmaiseksi, jos mainos kuulakärkikynässä ei haittaa. Pointti on, että niukkojen tulojen takia täytyy todellakin olla tarkkana. Puskuri kertyy senteistä. Olen elänyt tämän vaiheen.
Tuollainen elämä vain ei ole elämisen arvoista.
Tietenkin on. Ei elämän tarkoitus ole tuhlata.
Irtisanomissuojaa heikennetään kaikilla myös valtion ja kaupungin työntekijöillä.
Ikäsidonnaisuudet poistetaan työttömyyskorvauksista eli 58-vuotiaana irtisanottu saa leikattua ansiosidonnaista 400 päivää ja sen jälkeen työmarkkinatuki 595 netto kuukaudessa.
Omistusasuntoon ei saa asumistukea enää vuoden päästä.
Toimeentulotukeen vaikuttavat puolison tulot eikä lainat ole asumismenoja eikä saa omistaa kesämökkiä eikä venettä eikä moottoripyörää eikä asuntovaunua.
Jotta pääsee takaisin leikatulle ansiosidonnaiselle pitää kilpailla nuorten kanssa 12 kuukautta työsopimuksista. Työkkäri ei enää hommaa palkkatukityöpaikkaa mistä kertyisi uusi ansiosidonnainen. Palkkatukityöstä ei kerry enää ansiosidonnaista.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä vanhempi olet, niin sen vaikeampi on saada esim.pankista asuntolainaa, jos ei ole isoa käsirahaa lyödä heti pöytään. Mikä pankki antaa isoa lainaa, kun hakijalla on jo toinen jalka haudassa.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, jos tulee vesivahinko.
Kannattaa tehdä remontit ennen eläkkeelle jääntiä.
1000 euron eläkkeestä ei mene veroa eikä voi saada verovähennystä remonteista.
Pienellä eläkkeellä ei myöskään välttämättä saa remonttilainaa.
Joku kirjoitti, että 1980-luvun taloon kattoremontti oli maksanut 21000 euroa, kun oli asbestia.
Köyhänä asun vuokralla.
Itselläni on sijoituksia, jotka tuottavat voittoa eikä minun tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla kärsivällinen.
Olemme miehen käyttäneet sijoituksia ja/tai niiden tuottoja hyvänä ja pahana päivänä eli esim. miehen jäätyä työttömäksi, mutta myös olemme tehneet lomamatkan säästöillä. Tavoitteenamme ei ole tuhlata kaikkia säästöjä, mutta ei myöskään elää kädestä suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitti, että 1980-luvun taloon kattoremontti oli maksanut 21000 euroa, kun oli asbestia.
Köyhänä asun vuokralla.
Toki se kattoremontti maksaa, jos omistaa sen talon. Siihen pitää varautua.
Jos asut kerrostalossa, remonttien hinta lasketaan sadoissa tuhansissa, jopa miljoonissa. Ja tietysti vuokranantajasi lisää joka euron omasta osuudestaan sinun vuokraasi. Luulitko että hän maksaa sen itse?
Minäkin menetin aikoinani kaiken : 2 yritystä, 2 asuntoa, 2 autoa, luottotietoni ja lopulta myös mieheni nukkui nuorena pois. Olin lähellä tällöin menettää myös oman terveyteni, mutta silloin tajusin laittaa korkin kiinni. Tällä hetkellä olen koditon, työtön, luottotiedoton ja leski. Ikää on reilu 40. Kaikkea minulla on kerennyt olemaan ja kaiken olen tyrinyt, menettänyt alkoholismin takia. Mutta terveys kuitenkin jäi ja kauniit muistot kaikesta mitä minulla on ollut...vieläkin jaksan haaveilla, että minullakin olisi jonain päivänä vielä oma koti ( vuokra-asunto tietenkin) ja kenties jopa oma pienyritys...toivoani en myöskään menettänyt, vaikkakin usko välillä on tiukilla.Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, pää pystyyn ja eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Älä murehdi omaisuuden perään. Etsi mukava työ jolla pärjäät, sisusta kiva vuokra? koti ja elä leppoisaa arkea. Kukaan ei täältä mitään saa mukaan, ja kaikilla on joka tapauksessa vain tämä hetki. Muu on illuusiota.
Tämä.
Elämä voi nykäistä maton alta menestyneemmältäkin ja moni varakas on onneton.
T: nimim. Assburger
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katse eteen ja ylöspäin! Menetin pari kuukautta sitten koko omaisuuteni konkurssissa. Ei edes puhelinliittymää ole omissa nimissä. Mutta täältä mä vielä nousen.
Suomessa ei konkassa menetä henk.koht. omaisuutta. Firman velat maksaa veronmaksajat, elä hupata siellä.
Sattuuko se, kun on noin tyhmä, kuin sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi menoina saattaisi olla myös jotain pakollisia hankintoja ( esim kengät hajoo, uusi kuulakärkikynä ) tai vapaaehtoisia mutta hyvin pieniä huvituksia ( esim. kahveille ystävän kanssa) . MITEN siitä vielä muka säästetään??? Hävetkää "tosta noin vaan kymppitonni talteen ja tonni kuussa talteen" jne kehujat.
Kenkiä saa kirpparilta alle viidellä eurolla - roskalavaryhmistä ilmaiseksi. Mainoskyniä saa ilmaiseksi, jos mainos kuulakärkikynässä ei haittaa. Pointti on, että niukkojen tulojen takia täytyy todellakin olla tarkkana. Puskuri kertyy senteistä. Olen elänyt tämän vaiheen.
Tuollainen elämä vain ei ole elämisen arvoista.
Elämän sisältökö muodostuu shoppailusta?
Vierailija kirjoitti:
Itse olin opiskelijana samassa tilanteessa. Lopulta laskin asumisen tasoa, vuokra 300 e ja olin viikonloput töissä.
Ystävän ystävä muutti Mikkeliin. Hänen tutulla oli asunto tyhjillään, ei saanut vuokralaista, ei myytyä. Tämä maksoi yhtiövastikkeen ja teki etänä töitä, laittoi oman asunnon vuokralle.
Jos ei ole lapsia ja voi tehdä etänä, kannattaa aloittaa muuttaa halvempaan asuntoon.
Sukulainen asuu tyhjillään olevassa mummonmökissä keväästä syksyyn, taitaa maksaa 100 e vuokraa per kk, reilu tonnin vuodessa. Syksystä kevääseen asuu Espanjassa.
Mistä saa vuokrata 300€:lla asuntoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin opiskelijana samassa tilanteessa. Lopulta laskin asumisen tasoa, vuokra 300 e ja olin viikonloput töissä.
Ystävän ystävä muutti Mikkeliin. Hänen tutulla oli asunto tyhjillään, ei saanut vuokralaista, ei myytyä. Tämä maksoi yhtiövastikkeen ja teki etänä töitä, laittoi oman asunnon vuokralle.
Jos ei ole lapsia ja voi tehdä etänä, kannattaa aloittaa muuttaa halvempaan asuntoon.
Sukulainen asuu tyhjillään olevassa mummonmökissä keväästä syksyyn, taitaa maksaa 100 e vuokraa per kk, reilu tonnin vuodessa. Syksystä kevääseen asuu Espanjassa.
Mistä saa vuokrata 300€:lla asuntoja?
Veikkaan että kyseessä vuokrahuone jonkun omakotitalon vintillä. Mutta asunto sekin on.
Suomessa ei konkassa menetä henk.koht. omaisuutta. Firman velat maksaa veronmaksajat, elä hupata siellä.