Kuinka usein työpaikkasi "saikuttaja" on poissa?

Tämä talvi on kyllä ollut tautien kannalta ihan kamala. Ennen joulua jouduin olemaan joka toinen viikko pois joko lapsen sairastamisen tai oman flunssan takia. 2kk putkeen meillä oli joku kipeä. Yritin päättää, että tammikuussa en ole kertaakaan pois vaan teen rästihommat ja pysyn terveenä. No, tänään lapsi heräsi nuhassa ja kuumeessa. Saa nähdä miten käy itselle. Säästyisinkö tällä kertaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksei tähän puututa on varmaan monella mielessä, mutta lakikin jo kieltää antamasta potkuja tai varoituksia sairauden takia. Jos on todistukset kunnossa, asiasta ei voi valittaa kun liittoon tai eduskuntaan.

Nuo saikuttajat lähtee aina ensimmäisenä jos tulee yt-neuvottelut,yleensä vaihtavat työpaikkaa jo ennen sitä koska tietävät olevansa liipaisimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minua pois eikä kiinnosta. Meidän työpaikalla on aika montakin saikuttajaa. Osalla on ihan oikeita ongelmia, osalla ei. Mitä se minulle kuuluu?

 

 

Minulle työkavereiden saikut kuuluvat siksi, että ne aiheuttavat muutoksia työnkuvaan ja työtahtiin lähes 100% tapauksista. Toisten vaivoina loisivat vapaamatkustajat ovat luotaantyöntävää sakkia, ja melkein joka työpaikalta löytyy ainakin yksi. Meillä on kaksi.

Sama juttu mulla. Usein myös käy niin, että normaaleja taukoja ei pystytä vajaamiehityksellä pitämään.

Muiden sairauksien kyttääminen on turhaa negatiivisuuden kylvämistä. Ei esimies voi sille, mitään jos lupa-asiat eli lääkärintodistukset ovat kunnossa, ja ellei sairaseläkettä voi vielä ehdottaa. 

Muiden halu puuttua kaikkeen ja korjata työpaikan erilaisia ongelmia keinoilla, jotka ovat laittomia (kuten sairastelusta moittiminen) pahentaa vain sitä työilmapiiriä. Jokaisella on tämän takia siellä töissä se oma tehtävä, johon kannattaa keskittyä.. 

osastonhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minua pois eikä kiinnosta. Meidän työpaikalla on aika montakin saikuttajaa. Osalla on ihan oikeita ongelmia, osalla ei. Mitä se minulle kuuluu?

Minulle työkavereiden saikut kuuluvat siksi, että ne aiheuttavat muutoksia työnkuvaan ja työtahtiin lähes 100% tapauksista. Toisten vaivoina loisivat vapaamatkustajat ovat luotaantyöntävää sakkia, ja melkein joka työpaikalta löytyy ainakin yksi. Meillä on kaksi.

Pitäisi kyllä työnantajalla tuossa teidänkin tapauksessa olla velvollisuus järjestää sitten vaikka ylimääräinen työntekijä, etteivät saikuttajan hommat nujerra muita työntekijöitä alleen. Tai jokin muu järjestely, jos yksi tietty ihminen on ennustettavasti pois koko ajan.

Meillä on ns. varhaisen puuttumisen keskustelu heti kun 11 saikkupäivää tulee täyteen vuoden sisällä. Ihan sama, vaikka ne olisivat yksi pitkäkestoinen flunssa tai jokin muu ymmärrettävä syy. Siellä mietitään pomon kanssa, että miten voitaisiin poissaoloja ja työssä jaksamista parantaa. Luulisi mietittävän myös muita työtehtäviä, joissa ei saikku kaadu muiden niskaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tähän puututa on varmaan monella mielessä, mutta lakikin jo kieltää antamasta potkuja tai varoituksia sairauden takia. Jos on todistukset kunnossa, asiasta ei voi valittaa kun liittoon tai eduskuntaan.

Toivottavasti tähän tulee muutos, ja eiköhän jossain vaiheessa tule.

Muutenkin tuo sairauden takia irtisanominen ei oikein päde niissä tapauksissa joissa mitään sairautta ei ole. Kun on vatsatauti 5 x vuodessa (aikuisella), migreeni, menkat, selkäjumi, flunssa, menkat, selkäjumi, nuhakuume, flunssa, menkat niin kyse ei ole sairauden vaan lorvikatarrin takia irtisanomisesta.

Kauhean kiva näin "ex-saikuttajana" lukea näitä viestejä. Monikaan ei ihan vapaaehtoisesti haluaisi olla töistä pois pitkiä aikoja. Toisilla vain nyt sattuu olemaan sairauksia, alttiutta tartuntataudeille ja onnettomuuksille enemmän kuin toisilla. Lapsiperheissä vielä taudit tuppaavat moninkertaistumaan kun koko perhe käy kaiken läpi. Hyvähän se on terveiden sieltä huudella että tulepa sieltä töihin. Sairaslomalaisten sairaudet eivät sitten myöskään muuten kuulu teille arvostelijoille pätkääkään, ellette ole esimiehiä. Eli ihan turha arvuutella, mitä siellä taustalla on. Antakaa ihmisten sairastaa rauhassa ja kohdistakaa ärsytyksenne vaikka sinne työpaikalle, jos sairaslomalaisen työt lankeavat teille.

Itselläni esim. parikymppisestä asti vino pino terveysongelmia, joihin on onneksi ratkaisuja löytynyt vuosien varrella työterveyden auttamana. Nuorempana ajattelin, että olen varmasti pohjasakkaa ja pitäisikö minun jäädä eläkkeelle, etten olisi niin paljon haitaksi. On muuten sitten aika iso taakka kannettavaksi yhdelle ihmiselle. Onneksi minulla on ollut aina ihan mahtavat työkaverit ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olen säästynyt selkäänpuukotukselta ja pahanpuhumiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minua pois eikä kiinnosta. Meidän työpaikalla on aika montakin saikuttajaa. Osalla on ihan oikeita ongelmia, osalla ei. Mitä se minulle kuuluu?

Minulle työkavereiden saikut kuuluvat siksi, että ne aiheuttavat muutoksia työnkuvaan ja työtahtiin lähes 100% tapauksista. Toisten vaivoina loisivat vapaamatkustajat ovat luotaantyöntävää sakkia, ja melkein joka työpaikalta löytyy ainakin yksi. Meillä on kaksi.

Pitäisi kyllä työnantajalla tuossa teidänkin tapauksessa olla velvollisuus järjestää sitten vaikka ylimääräinen työntekijä, etteivät saikuttajan hommat nujerra muita työntekijöitä alleen. Tai jokin muu järjestely, jos yksi tietty ihminen on ennustettavasti pois koko ajan.

Meillä on ns. varhaisen puuttumisen keskustelu heti kun 11 saikkupäivää tulee täyteen vuoden sisällä. Ihan

Meilläkin on varhaisen puuttumisen malli, mutta sitä ei toteuteta koska esimiestä ei kiinnosta tipan vertaa. Sijaisia ei aina saa paikalle, eikä tietenkään voida kahden lusmun takia palkata ylimääräistä ihmistä päivystämään jatkuvasti että onko jompikumpi poissa. Rekryt täytyy perustella jotenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minua pois eikä kiinnosta. Meidän työpaikalla on aika montakin saikuttajaa. Osalla on ihan oikeita ongelmia, osalla ei. Mitä se minulle kuuluu?

Minulle työkavereiden saikut kuuluvat siksi, että ne aiheuttavat muutoksia työnkuvaan ja työtahtiin lähes 100% tapauksista. Toisten vaivoina loisivat vapaamatkustajat ovat luotaantyöntävää sakkia, ja melkein joka työpaikalta löytyy ainakin yksi. Meillä on kaksi.

Pitäisi kyllä työnantajalla tuossa teidänkin tapauksessa olla velvollisuus järjestää sitten vaikka ylimääräinen työntekijä, etteivät saikuttajan hommat nujerra muita työntekijöitä alleen. Tai jokin muu järjestely, jos yksi tietty ihminen on ennustettavasti pois koko ajan.

Meillä on ns. varhaisen puuttumisen keskustelu heti kun 11 saikkupäivää tulee täyteen vuoden sisällä. Ihan

Mistä tällaisia työntekijöitä yhtäkkiä revit, kun ei ole mitään sijaisreserviä? Poissaolijoita voi olla kerralla useampikin.

Vierailija kirjoitti:

Perjantaisin ja ennen juhlapyhiä ilmenee ainakin yhdellä ihmisellä poikkeuksellisen usein migreeniä.

Esim joulu on stressaavaa aikaa ja se stressi voi laukaista migreenin.

Kuulostaa siltä että nimenomaan naisvaltaisilla aloilla kytätään toisten sairaslomia. Moni juttu tässä ketjussa kuulostaa hoitajien kirjoittamilta.

Meidän työpaikalla oli vakisaikuttaja. Vähintään joka toinen viikko oli pois ja ennen pitkiä vapaita iski poskiontelotulehdus. Onneksi tajusi itse irtisanoutua.

Olen työttömänä, mutta miehen työpaikalla saikuttajat ovat enemmän saikulla kuin töissä. Kohta mieskin saikun partaalla, kun joutuu tekemään monen edestä työt.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä että nimenomaan naisvaltaisilla aloilla kytätään toisten sairaslomia. Moni juttu tässä ketjussa kuulostaa hoitajien kirjoittamilta.

Hieno vahvistusharha. Täällä kommentoi melko varmasti enemmän naisia kuin miehiä.

Useita vuosia noin seitsemän jos oikein muistan. Useita vuosia kipeänä siten että oli vähintään kerran viikossa päivän tai pari kipeänä. Sitten kuulimme että kuoli pitkän sairauden uuvuttamana lomilla kotonaan.

Kaikki vihasivat häntä. Hänelle piruiltiin töissä. Tuli paha mieli, koska pitkäaikainen sairaus on varmasti vienyt voimia ja huono työilmapiiri todennäköisesti heikensi hänen vointia entisestään.

Työelämä vaatii vain entistä tehokkaampaa suorittamista ja ihminen ei saa olla ihminen.

Viimeiset vuodet on olleet takulla silkkaa kidutusta hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole minua pois eikä kiinnosta. Meidän työpaikalla on aika montakin saikuttajaa. Osalla on ihan oikeita ongelmia, osalla ei. Mitä se minulle kuuluu?

 

 

Minulle työkavereiden saikut kuuluvat siksi, että ne aiheuttavat muutoksia työnkuvaan ja työtahtiin lähes 100% tapauksista. Toisten vaivoina loisivat vapaamatkustajat ovat luotaantyöntävää sakkia, ja melkein joka työpaikalta löytyy ainakin yksi. Meillä on kaksi.

Sama juttu mulla. Usein myös käy niin, että normaaleja taukoja ei pystytä vajaamiehityksellä pitämään.

Ei ole teidän asia. Tauot pidetään koska ne on lailliset tauot. TE olette nössöä sakkia.

Edellisessä työpaikassa yksi oli pois aina vähintään ma-ti. Jos sattui viikonloppuvuoro, saattoi olla ma-ti töissä ja loppuviikon saikulla. Vuoden aikana teki 2 täyttä työviikkoa. Määräaikaisella sopimuksella oli. Työvuorot suunniteltiin aina sillä olettamuksella että tämä yksi on pois, ja yleensä ennusteet meni nappiin.

Vierailija kirjoitti:

Lähes joka viikko 1-3 päivää. Välillä muka lapsi kipeenä, välillä itse. Kaikki kyllästynyt jo tähän naiseen. En käsitä miten joku kehtaa olla niin paljon pois.

Minä tiesin tällaisen naisen, onkohan hän nykyään teillä töissä?

Joka toinen viikko. Yleensä myös ennen lomaa pari päivää tai jos tiedossa hänelle ei niin mieluisa työtehtävä. Ja kaikki työt siirtyy työkavereille.

Ammattiliitot ja lakivaliokunnat ovat laatineet sairauspoissaoloihin tarkat säännöt ja niitä noudattaa suuri osa yrityksistä. Vaikka teistä tuntuisi, että olisi oikein palkata lisää ihmisiä, jos joku sairastelee ahkerasti, niin se olisi aika poikkeuksellinen ratkaisu, jota tuskin kukaan on maailmahistoriassa toteuttanut.