Lue keskustelun säännöt.
Millaista oli 80-luvulla?
Etenkin teininä. Jos olit teini 80-luvulla, millaista se oli? Vaatteet, musiikki, vapaa-aika...? Itse en elänyt silloin, joten kiinnostaisi tietää.
Kommentit (881)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla oli tulevaisuudenuskoa. Lapset hankittiin nuorena, reilusti alle kolmikymppisenä, koska kaikilla oli luja luottamus, että elämä kantaa. Sitä ei ole enää, kun äärioikeistolaisuus, vihanlietsonta ja luonnontuhonta on ottanut vallan.
Olen elänyt lapsuuteni ja osan nuoruuttani 80-luvulla ja kyllä silloin oli äärioikeistolaisuutta ja äärivasemmistoa aivan samalla tavalla kuin nykyään. Se vuosikymmen vaan oli loistava, elämänuskoa ja vaurautta tihkuva aikakausi jossa jokainen sai olla oma itsensä. Lisäksi yksilön vapaus oli valtaisaa. Suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma ja tuhoaja on ollut woke-vasemmisto, joka toimillaan on hävittänyt ihmisistä uskon tulevaisuuteen ja ennenkaikkea ihmisten elämänilon. Nauru ja huumori ovat poissa.
Mutta käytettiinko tuolloin termejä äär
Äärioikeistolaiseksi ja fasistiksi leimattiin, jos ei pitänyt Neuvostoliitosta. Tähän porukkaan laskettiin kuuluvaksi kokoomuslaisia, kristillisiä, perustuslaillisia, SMP:läisiä sekä osaa RKP:stä. Esim. Adlercreutz olisi leimattu fasistiksi jo sukunimensä perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta oli väkivaltainen.
Maalla oli näitä tanssilavatappeluita. Lähdettiin naapurikunnan mestoille riehumaan, yleensä näissä ei ollut takana mitään kilpailua tytöistä vaan pojat tappelivat puhtaasta tappelun ilosta.
Kaupungeissa eri lähiöiden jengit tappelivat keskenään. Ei ole mikään uusi ilmiö nämä jengit, kasarilla toki näissä ei juuri m-muja ollut.
Pienillä paikkakunnilla kyräiltiin ja juoruttiin paljon enemmän kuin nykyään. Utelu saattoi olla avointa ja jopa terveysasemilta levisi arkaluontoisia tietoja kylille. Sisko kävi raskaustestissä, niin se positiivinen tulos oli kylän tiedossa jo ennen kun hän itse sai tietää. Tämä oli ihan normaalia, ei näistä tehty rikosilmoituksia. Onneksi nykyään nämä Kanta-urkkijat jäävät heti kiinni ja saavat tuomion.
Muistan myös lasten tunteiden ja kivun vähättelyn. Lapsia pidettiin hyödyttöminä, koska eivät maksaneet veroja. Osasto 10 -dokkari on täydellinen esimerkki 80-luvun suhtautumisesta lapsiin.
Ainoa hyvä puoli kasarissa oli sellainen toivon ilmapiiri. Kaikille oli töitä ja uskottiin että tulevaisuudessakin saamme elää rauhassa ilman sodan uhkaa.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin , töissä hakulaite ,.asuntojen hinnat ihan ok ( paitsi 88-91) ruoka edullisempaa , bensa , autot , duunarikin pystyi tekemään jotain....ilmapiiri vapaampaa ja naisetkin oli naisia ja pysyivät housuissaan.
Kyllä ne asunnot olivat kalliita tavallisille ihmisille jo 80-luvulla. Korot olivat korkealla.
Nuorelle opiskelijalle -80 -luku oli ihanaa aikaa monella tavoin. Tietysti jotkut ihmiset olivat ilkeitä ja inhottavia ja kesätyöpaikoilta löytyi aina joku inhotus, joka kyykytti kesätyön- tekijöitä. Opuskelupaikassa oli pari täysin mulkv...tia opettajaa, onneksi en sentään ollut teatterikoulussa, joka vaikutti helvetin esikartanolta. Ihmettelin jo silloin, miten Jouko Turkkaa ihailtiin julkisuudessa, vaikka tyyppi vaikutti ihan sekopäältä.
Muistan, että aidsia hiukan pelättiin joskus vuodesta -84 alkaen, ja sitten oli se polioepidemia ja ne sokeripalarokotukset. Huumeet eivät olleet vielä niin yleistä kuin nykyään. Matkustaminen oli ihanaa, ei tarvinnut huolestua luteista. Susia ja karhuja oli vähän, lähinnä jossain Pohjois- ja Itä-Suomessa.
Vanhukset saivat kotiin parempaa palvelua, kotiavustajat jopa siivosivat.
Ruoka oli halvempaa, ravintolaan ja diskoon jonotettiin, ydinaseistusta vastustettiin ja kylmää sotaa liennytettiin.
Maailma oli toivoa täynnä.
Moni asia oli paremmin ja moni huonommin. Kaiken kaikkiaan siinä vuosikymmenessä oli tiettyä viattomuutta, mikä ehkäpä liittyi omaan teini-ikään ja sen kommervenkkeihin.
Parasta oli, että kaikki ei ollut niin helvetin vakavaa. Joka asiasta ei loukkaannuttu ja elämä oli toiveikasta. Oli tilaa haaveilla. Vaikea selittää.
Tiettyä turvattomuutta oli varsinkin pohjanmaalla kasvaneena. Väkivallan uhka oli läsnä eri tavalla. Ei äärimmäisen väkivallan uhkaa, mutta selkääsi sait helposti jos perseilit. Mikäli käyttäydyit ihmisiksi, niin hyvin pärjäsi.
Toisaalta nykyisin teinit perseilee tuon tuosta eikä siitä ole mitään seuraamuksia. Kumpi nyt sitten on parempi pitkässä juoksussa?
Teininä oli kiva, kun sai kesätöitä joka kesä helposti, jahka näki vaivaa. Myös koulun ohella pääsi duunailemaan minne sun tahansa yllättävän helposti verrattuna nykyaikaan.
Mikäli saisin valita, niin eläisin mieluummin siinä ajassa kuin nykyisin. Ei aivan selkeä valinta, mutta silloin elämä oli jotenkin helpompaa ja viattomampaa kaikille ikäluokille. Itseäni vanhemmilta olen kuullut saman suuntaisia kommentteja. Vastakkaisia kuulee tietty myös toisinaan. Subjektiivinen kokemus siis ehkäpä.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla oli namussa karvat. Ja ne oli kauniita ja hoikkia kiharilla hiuksilla.
Tämä oli ihana kommentti. Jotenkin lämmitti mieltä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kyllä, kiharaa riitti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ördög kirjoitti:
Tuolloin kyllä pystyttiin vitsailemaan useimmista asioista kuin koskaan ennen tai jälkeen. "Jumalanpilkasta" ei nostettu syytteitä kuin 60-luvulla. "Neuvostovastaisuudesta" valittelijoille naurettiin pilkallisesti. Pahkasiassa irvailtiin lestoille, labziinsa segaantuville, hoooomoille, muille roduille. Hymyhuulissa joikattin nunnukanunnukaa.
Ja tällaisia kirjoja julkaistiin.
https://storage.googleapis.com/antikvaari_kuvat/imagesproduct/1147/lg_0…
hyvä esimerkki miten heikko sananvapaus nykyään on
Jeps! Joku viisas sanoi TV:ssä noin 12 vuotta sitten että: ajan henki on jotenkin sellainen että kaikille pitäisi jotenkin olla kaikkea ja se lienee aika pitkälti mahdotonta.
Netti muutti niin paljon asioita ja se että nyt on kansalaisia jotka vissiin roikkuu netissä päivät pitkät ja pyöristyy kaikenlaisesta joka ei ole omaan mieleen.
Nykyään vauhkoonnutaan ihan liikaa asioista joista ennen vanhaan jaksettiin vähän aikaa paasata toreilla ja kylillä. Ihmisillä oli ennen töitä, työt oli usein raskaampia, tulevaisuus vaikutti selkeältä, tavattiin muita kasvokkain, alkosta haettiin vaikka viikonloppupullo mutta elämän sisältö oli muutakin kuin vauhkoontua, loukkaantua jne kaikenlaisista risahduksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi saakeli että on väkivaltaisen näköisiä toimenpiteitä tuossa Osasto 10 dokkarissa, varmasti tuskallisia. Itse olin 7v tammikuussa 1982, ja ikävä kyllä jouduin 80-luvulla juoksemaan sairaalassa tutkimuksissa muista syistä. Siitä on jäänyt ainainen inho näitä laitoksia kohtaan.
Kasari oli paljon, paljon yksinkertaisempaa aikaa kuin nykyaika. Toivoa täynnä, rakastettiin täysillä, elettiin täysillä omaa juttua tehden, töitä oli kaikille haluaville. Tästä syystä silloin sanottiin niille harvoille, jotka eivät töissä käyneet ja pummasivat, että Mene töihin. Pummeja oli vähän, valtaosa kävi töissä mielellään. Työelämä oli leppoisampaa kuin nykyään. Työpaikka oli helppo saada. Kävelit vain firmaan sisälle ja kysyit onko teillä töitä? Yleensä oli ja vastaus oli, täytä tuo lappu ja milloin voit aloittaa? Tällainen elämä sopii ihmisen evoluutiolle. Nykymaailma tuskin, häiriötekijöitä ja stressitekijöitä on nykyään niin paljon ja kaikki on optimoitu repimään sinusta työntekijänä kaiken irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyi saakeli että on väkivaltaisen näköisiä toimenpiteitä tuossa Osasto 10 dokkarissa, varmasti tuskallisia. Itse olin 7v tammikuussa 1982, ja ikävä kyllä jouduin 80-luvulla juoksemaan sairaalassa tutkimuksissa muista syistä. Siitä on jäänyt ainainen inho näitä laitoksia kohtaan.
Sinut kasarin haukkuja tunnistaa siitä, että viestiesi perässä on edelleen turhia entereitä. Lueskelin ketjua taaksepäin ja jep, sama ihminen koko ajan entereineen mollamassa kasaria ja jankuttamassa kaikkia vastaan.
Kasarimeikki!80 -luvulla naiset meikkasivat räikeästi,siihen yhdistettynä palanut puudeli-permanetti,jota vaalenetttin,lopuksi vielä krepattiin hiukset ja kirsikkana kakun päällä: armoton määrä hiuslakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pojat olivat poikia, eivät puolityttöjä.
Kyllä!
Nykyään on paljon tyttömiehiä.
Etenkin 1970-luvulla miehillä oli yleisesti nykyistä pidemmät hiukset ja se oli osin rockkulttuurin vaikutusta ja yhdistettiin miehisyyteen,
Miesten tyyli oli 70-luvulla boheemimpi, hippimäisempi. Nykyään jos ja kun pukeutuu vähän 70-luvun tyyliin, niin sinua pidetään syrjäytynyneenä köyhänä. Ei osata nähdä tyylejä aikoja vasten. Omallakin kokoomusisälläni on kuvissa 70-luvulla todella rento tyyli, leveät lahkeet yms. Kauluspaita oli kyllä suunnilleen kaikilla ja kunnon kengät, mutta muuten. Kunnon parta oli joka toisella. 70-luku oli rento ja värikäs, Irwin-vuosikymmen.
Rakastan hippityyliä edelleen,nykyään sitä kutsutaan "boho-chic" tyyliksi!En seuraa muotia vaan tyyliä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli paljon, paljon yksinkertaisempaa aikaa kuin nykyaika. Toivoa täynnä, rakastettiin täysillä, elettiin täysillä omaa juttua tehden, töitä oli kaikille haluaville. Tästä syystä silloin sanottiin niille harvoille, jotka eivät töissä käyneet ja pummasivat, että Mene töihin. Pummeja oli vähän, valtaosa kävi töissä mielellään. Työelämä oli leppoisampaa kuin nykyään. Työpaikka oli helppo saada. Kävelit vain firmaan sisälle ja kysyit onko teillä töitä? Yleensä oli ja vastaus oli, täytä tuo lappu ja milloin voit aloittaa? Tällainen elämä sopii ihmisen evoluutiolle. Nykymaailma tuskin, häiriötekijöitä ja stressitekijöitä on nykyään niin paljon ja kaikki on optimoitu repimään sinusta työntekijänä kaiken irti.
Tärkein tuossa on tuo työelämän yksinkertaisuus silloin. Töihin pääsy ei ollut mikään "onnistuminen" tai lottovoitto, vaan normaali, tavallinen asia, ei mikään taivaspaikka. Luontevaa ilmam hierarkisuutta ja pokkurointia ja ahterinnuolentaa tai itsensä kehumista. Kasarillahan itsensä kehuminen oli ihan vihonviimeinen virhe, olit pelle jos siihen aloit ja sinua kartettiin. Työpaikkaa ei saatu kehumalla itseään vaan olemalla oma itsensä ja huumorintajuinen rento kaveri. Pomo heitti keenerivitsin tai homovitsin ja kysyi, palaako? Tarjosi. Lopuksi kysyi että onko intti käyty? Hyvä, voit aloittaa huomenaamuna. Siinä jos aloit kehua itseäsi niin rikoit etiketin, pomo katsoi kieroon ja piti omituisena. Tärkeintä oli että huumorintaju toimi.
Kasarilla vahva vaikute oli se olemassaoleva itäblokki. Ihan vieressä idässä sekä etelässä oli ihan toisenlainen maailma ja systeemi. Kasarin henki muodostui osittain siitä. Oltiin silti ystäviä heidän kanssaan. Kommunismi oli 80km päässä veden yli, meillä oli Iron Maidenin levyt ja kaikki. Vasemmisto oli kiinnostunut työväenluokan asemasta eikä mistään arvohömpästä eikä lännen tuhoamisesta siinä mitassa kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Kaduilla ei tarvinnut pelätä jengejä, kouluissa ja virastoissa ei tarvittu tulkkeja. Oppilailla oli kirjat, vastuuta ja velvollisuuksia. Vauvat uskalsi jättää vaunuissa kaupan ulkopuolelle nukkumaan jos piipahti hakemassa nopeasti jotain. Joka asiasta ei triggeröidytty ja loukkaannuttu. Joka asiassa ei tarvinnut miettiä vetääkö joku porkkanaksi identifioituva muunsukupuolinen herneet nenään jos käyttää väärää termiä ja kutsuu naiseksi. Elämä oli yksinkertaista, kaikin puolin rauhallisempaa ja rentoa. Vanhemmuutta ei suoritettu ja lapset leikkivät pihalla paljon. Koko ajan ei tarvinnut olla jonkun tavoitettavissa ja joka asiaan ei tarvinnut jotain sertifikaattia tai tutkintoa. Maalaisjärkeä sai vielä käyttää kun tietokoneet ja järjestelmät eivät olleet herjaamassa jos jokin rasti puuttui... Valinnanvaraa tv-ohjelmissa yms. ei ollut näin paljon, joten ne ohjelmat ja tapahtumat mitä oli, olivat ikäluokan yhdistäviä kokemuksia, kaikki katsoivat samo
Jengejä oli. Ja niitä piti pelätä. Yksin ei liikuttunut missään. Myös pikkukaupungista mentiin toiseen haastaan riitaa.
T. sen jn fiftri, joka oli punkkreiden j hämyjen vihan kohde. Ja päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasarilla oli tulevaisuudenuskoa. Lapset hankittiin nuorena, reilusti alle kolmikymppisenä, koska kaikilla oli luja luottamus, että elämä kantaa. Sitä ei ole enää, kun äärioikeistolaisuus, vihanlietsonta ja luonnontuhonta on ottanut vallan.
Olen elänyt lapsuuteni ja osan nuoruuttani 80-luvulla ja kyllä silloin oli äärioikeistolaisuutta ja äärivasemmistoa aivan samalla tavalla kuin nykyään. Se vuosikymmen vaan oli loistava, elämänuskoa ja vaurautta tihkuva aikakausi jossa jokainen sai olla oma itsensä. Lisäksi yksilön vapaus oli valtaisaa. Suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma ja tuhoaja on ollut woke-vasemmisto, joka toimillaan on hävittänyt ihmisistä uskon tulevaisuuteen ja ennenkaikkea ihmisten elämänilon. Nauru ja huumori ovat poissa.
"Leimattiinn äärioikeistolaiseksi" höpö höpö. Ei kukaan arvostanut Neuvostoliittolaista systeemiä ja kaikki tiesi sen viat. Kommunismilta odotettiin enemmän, kuin mitä Neuvostoliitossa toimittiin ja olin tarjolla. Mutta suomalainen bisnes eli yritysmaailma rakasti Neuvostoliittoa. Meidän lama perustui sen hajoamiselle ja. kaupan hiipumiselle. Meidän hyvinvointi perustui pitkälle kauppaan Neuvostoliiton kanssa. Siksi sen kanssa oli pakko pitää hyvät suhteet.
Kekkonen tuli SPMn leiristä ja sellainen se oli "puolueettomanakin".
Kekkonen oli vähän kuin Timo Soini, saman linjan miehiä. Ei mikään jyrkkä talousoikeistolainen. Ei olisi äänestänyt nykyisiä persuja. Kasarilla ei ollut persuja kun kaikki vasemmalta oikealle olivat vähän persuja arvomielessä.
Vierailija kirjoitti:
Hyi saakeli että on väkivaltaisen näköisiä toimenpiteitä tuossa Osasto 10 dokkarissa, varmasti tuskallisia. Itse olin 7v tammikuussa 1982, ja ikävä kyllä jouduin 80-luvulla juoksemaan sairaalassa tutkimuksissa muista syistä. Siitä on jäänyt ainainen inho näitä laitoksia kohtaan.
Joo, itselle jäi takaraivoon tuo dokkari, ja varsinkin se punkteerauskohta. Vieläkin tulee silloin tällöin mieleen se hirveä huuto. En pysty enää katsomaan. Jäi pahemmat taumat kuin jostain liian varhain katsotusta kauhuleffasta.
Muutoin kyllä kaipaan sitä 80-luvun kiireettömyyttä. Opiskelupaikastakaan ei tarvinnut paljon stressata. Suurin osa solahti aika kivasti jatkokoulutuspaikkoihin, eikä lukiossa stressattu liikaa kirjoituksista. Oli aikaa ja tilaa elää nuoruutta. Ja olen sitä mieltä, että tasokurssit yläasteella olivat super-juttu! Ne, joilla oli kykyjä ja kiinnostusta, saivat opiskella rauhassa vaativampia juttuja. Nykyään yläkoulun opetuksessa joudutaan keskittymään paljon kurinpidollisiin seikkoihin ja heikompien rytmin mukaiseen opetukseen. Siitä ei hyödy kukaan. Oppimistuloksetkin paranisivat. Ja monivalinnat kirjoituksista & pääsykokeista hiiteen!
Oli hyvät karkit ja syömiset kasarilla. Ihana rapeakuorinen leipä!
Vierailija kirjoitti:
Oli sosiaalisesti hyväksyttävää käyttää karvahattua.
Minkkiturkkia kans :-)
Mammapalstalle tyypillistä alakoulutason argumentaatiota. Itse väitetään, että toinen muka siirtää maalitolppia, vaikka tuota siirtoa ei kyetä yksilöimään, mikä se on. Seuraavaksi vihjataan toisen maailmankuvasta jotakin kykenemättä kuitenkaan pyydettäessäkään erittelemään, millainen tuo kuva on. Silti pidetään itseä hyvänäkin argumentoijana näkemättä lainkaan millaista ad hominemia jatkuvasti harjoitetaan.
Vtuttaa tämä maailmankaikkeutta suurempi typeryys täällä. Heti menee pillu ja näppis suppuun kun pitäisi alkaa omia paskaväitteitään todistamaan.