Millaista oli 80-luvulla?

Vierailija kirjoitti:

Aika kultaa muistot. Toki monia yksittäisiä asioita, jotka olivat hyvin, voisi nostaa esiin, mutta kyllä ihmisellä on se valitettava ongelma, että ne ikävät asiat eivät enää vaivaa nykyajassa, mutta kaikki hyvä kyllä muistetaan. Maailma oli monella tapaa erilainen tuohon aikaan ja veikkaanpa, että moni kaipaisi nopeasti nykyaikaan, jos historian nauhaa kelattaisiin taaksepäin. Esimerkiksi kasvatus ja suvaitsevaisuus oli aivan erilaista ja nämä ovat asioita, joista kyseisenä aikakautena teini-ikäänsä viettäneet nyt valittavat naistenlehdissä traumojaan. Asiat tapahtuvat omassa ajassaan ja omassa kontekstissaan. Niiden muistelu myöhemmin tai vertaaminen nykyhetkeen on äärimmäisen vaikeaa objektiivisesti.

Sen voisi ehkä yleisellä tasolla nostaa 80- (ja 90-) luvun vahvuudeksi, että oli helpompaa olla tavallinen. Tällä tarkoitan sitä, että teknologisesta kehityksestä huolimatta vuosituhannen lopulla riitti vielä huomattavan paljon yksinkertaista työtä yksinkertaisille ihmisille. Tämä toi tietynlaisen hetkellisen hyvinvoinnin purskahduksen. Toisaalta, maailma ei voi jäädä paikalleen polkemaan, eikä aikaa voi pysäyttää, niin olisi naivia pitää yhtä aikakautta jotenkin onnistuneempana kuin toista, koska se menneisyys on kylvänyt siemenet siihen, missä nyt olemme.

Minusta taas tuntuu, että nykyisin ollaan paljon enemmän hyvän tuurin varassa. 80-luvulla saattoi luottaa hyvinvointiyhteiskuntaan ja kouluttautumisen etuihin eikä ollut leipäjonoja. Nykyisin ihmisen pitää arpoa erilaisten talletus- ja sijoitusmuotojen välillä, sähkön käyttäminenkin on tehty ruletiksi ainakin hintojen osalta ja hallitukset muokkaavat ihmisten arkea ihan liikaa muuttamalla lakeja ja leikkaamalla sosiaaliturvaa nopeatempoisesti. Ja vihreä siirtymä muokkaa haja-asutusalueita tuomalla nopeassa tahdissa ihmisten riesaksi isoja tuuli- ja aurinkopaneelipuistoja. Elinolosuhteiden hallinta on käynyt monilla todella heikoksi eikä äänestäminen vaaleissa tunnu auttavan. Ennen oli enemmän jatkuvuutta ja turvallisuudentunnetta. Näkeehän muutoksen siitäkin, että suomalaisten syntyvyys laskee ja taantumassa ollaan taas kerran.

Keskiviikkona kävi kysymässä töitä paikanpäällä ja heti Maanantaina aloitus ja puheisiin luotettiin osaamisesta sen kummemmin todistuksia tarvinnut.

Nuorisomuoti oli lähinnä melkein aina vuoden Eurooppaa jäljessä ja täällä oli hyvä myydä sitten mitä oli jäänyt käsiin.

Tehtiin töitä. Ei valitettu. Vaikka sodan uhka oli todellinen ja otsonikato eteni. Silti elettiin ja toimittiin.

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla Suomea rikkaampia maita oli vain n.20. 

Nyt niitä on vähän yli 30. Eipä paljoa eroa. Elämänlaadussa Suomi on varsin kärkisijoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas tuntuu, että nykyisin ollaan paljon enemmän hyvän tuurin varassa. 80-luvulla saattoi luottaa hyvinvointiyhteiskuntaan ja kouluttautumisen etuihin eikä ollut leipäjonoja. Nykyisin ihmisen pitää arpoa erilaisten talletus- ja sijoitusmuotojen välillä, sähkön käyttäminenkin on tehty ruletiksi ainakin hintojen osalta ja hallitukset muokkaavat ihmisten arkea ihan liikaa muuttamalla lakeja ja leikkaamalla sosiaaliturvaa nopeatempoisesti. Ja vihreä siirtymä muokkaa haja-asutusalueita tuomalla nopeassa tahdissa ihmisten riesaksi isoja tuuli- ja aurinkopaneelipuistoja. Elinolosuhteiden hallinta on käynyt monilla todella heikoksi eikä äänestäminen vaaleissa tunnu auttavan. Ennen oli enemmän jatkuvuutta ja turvallisuudentunnetta. Näkeehän muutoksen siitäkin, että suomalaisten syntyvyys laskee ja taantumassa ollaan taas kerran.

Et ehkä hoksannut mitä tarkoitin jos et näe tässä yhteyttä kirjoittamaani. Kuvailemasi vakaus ei ollutkaan ikuista, vaan sen sisään oli rakennettu vääjäämätön muutos. Kuvailemasi asiat on pedattu syntyvyyden laskua myöten silloin ennen. Tämä on juuri sitä ihmisen heikkoutta nähdä vain ne sopivat asiat sieltä menneisyydestä. Seuraava muutos tapahtuu tulevaisuudessa, eikä se tule koskaan olemaan sen suuntainen, kuin mitä mennyt aika on ollut joskus jonkun tietyn ajanjakson.

(Digitaalinen) Teknologinen kehitys ja globalisaatio jatkuvat yhä voimakkaampina hallitsevina ilmiöinä maailman kriiseistä huolimatta ja voisin hyvin ajatella, että tuota tavallisen ihmisen kokemaa ehkä hieman romantisoitua vakautta ei enää koskaan tulla näkemään sellaisella tavalla, kuin miten se hetken aikaa koettiin.

Hyvä aika, varsinkin alkuvuosikymmen. Pienelläkin maatilalla pärjäsi eikä tarvin nut olla kuin muutama sata kanaa, niin hyvin tuli toimeen ja jöäi rahaa säästöönkin. Valtion obligqaatiot tuottivat paremmin kuin säästötili, eikä varkaitakaan tarvinnut pelätä. Luuta ovella riitti lukoksi kun lähti kirkonkylälle. Jopa posti ja linja-autot toimivat

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei raiskattu.

Nimittäin, jos tyttö pukeutui tiukkoihin farkkuihin ja nousi pojan autoon, se oli suostumus seksiin, eikä mitään raiskausta siis voinut tapahtua.

silloin naiset tiesi että he itse ottivat vastuun teoistaan nykyään laki on muuttunut siten että voi nostaa syytteen kun siltä tuntuu eikä todisteita tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan kokemukset voivat olla hyvin erilaisia.

Eräs ystäväni on syntynyt 70- luvun alussa pohjois-suomessa aviottomana lapsena hyvin vanhoilliseen perheeseen, jossa paitsi aviottoman lapsen synnyttäjä syyllistettiin, myös lapselle tehtiin selväksi, ettei häntä pitäisi olla olemassa ja että hän on perheen häpeä.

Itse synnyin pienviljelystilalle ja tuo ystäväni vietti paljon aikaansa meillä.

Aikuisena ystäväni haki apua traumaattisen lapsuutensa jättämiin arpiin.

Psykologi kuunneltuan hänen kuvaustaan lapsuudestaan, keskeytti: "Kuule, tajuathan sinä, ettei Suomessa eletty noin 70-80- luvuilla. Tuollaista oli joskus 50- luvulla, lopeta satujen keksiminen ja aikani tuhlaaminen!"

Vuonna 1968 Suomessa oli valtava hitti Leena ja Tuula -nimisen duon esittämä Astridin valssi. Tunnelmaltaan painajaismaisen ahdistava laulu, jossa aviottoman lapsen synny

Nythän au:ita syntyy enemmän kuin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketään ei raiskattu.

Nimittäin, jos tyttö pukeutui tiukkoihin farkkuihin ja nousi pojan autoon, se oli suostumus seksiin, eikä mitään raiskausta siis voinut tapahtua.

Ja jos tyttö kehtasi sanoa tulleensa raiskatuksi, alkoi huorittelu ja kiusaaminen jopa aikuistenkin taholta. 

Ja jos hyppäs sillalta sanottiin idiootiksi eikä hyppääjä syyttänyt sillan rakentajaa.

Vierailija kirjoitti:

Olin nuori, hoikka ja kaunis, tukka päässä. En muista kertaa, että olisin kapakasta ilman naisseuraa lähtenyt. Nykyään on vähän haasteellisempaa. 

Naiset valtasi oikeustieteen. On tullut lakeja ettei suomalaisessa baarissa kannata puhua naiselle. Ei edes baari"mikolle"

Vierailija kirjoitti:

Armeijaa ei voinut lopettaa kesken, ellei ollut täysi hullu tai siten fyysinen vaiva. Yli 90 prosenttia miesten ikäluokasta suoritti sen. Nykyään luku on muistaakseni 60.

Ja armeija ei ollut välttämättä mikään kiva paikka, itsemurhia tapahtui..

Tämä nykyinen varusmiespalvelus on ihan eri planteetalta. Jos kasarin varusmiehet olisi kuulleet minkälaista armeija olisi 2020 luvulla, he eivät yksinkertaisesti olisi uskoneet.

Nykyään on myös nais seuraakin. ei tarvii mennä lomille etsimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä kasarilla oli monin tavoin parempaa kuin nykyisin, mutta teini-iän kokemukseni eivät olleet hyviä. Kävin itse aivan kammottavan yläasteen, jossa kiusaaminen rehotti, eikä siihen puututtu mitenkään siihen aikaan. Valtaa pitivät kovikset. Jos sait kokeesta ysin, piti olla ihan hiljaa, muuten alkoi kiusaaminen. Jos olit kiltti ja hyvä koulussa, et todellakaan saanut meikata, siitä päättivät nämä järjen jättiläiset. Olen viisikymppinen ja oikeasti voi sanoa, että koko elämäni yläasteen jälkeen on kulunut siitä toipuessa. Nykyään puututaan joihinkin juttuihin ehkä liikaakin, mutta minusta se on paljon parempi kuin se täysin välinpitämätön kulttuuri mikä kasarilla oli. Äitinikin vain totesi jälkeenpäin, että ei kai minua enempää kiusattu kuin muitakaan - normaalia oli kärsiä, ja numeroahan siitä ei tehdä p*rkele. Omien lasteni yläkoulu tässä jokunen vuosi sitten oli

Ensin kerrot kuinka ihmiset oli välinpitämättömiä ja lopuksi kerrot kuinka olisi oltu some vaikutuksen alaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dingo, Yö, Eput, Popedat soi radiossa. Eli rockissa jyräsivät pitkälti porilaiset ja tamperelaiset. Helsingistä oli mm. sellaisia kiinnostavia yhtyeitä kuin Keba (kitarassa btw Asko Kallonen) ja Shadowplay. Tietty Hanoi Rocks ja Smack.

Punkkareita ja hevareita niittivöineen näkyi katukuvassa. Valtavirran teineillä oli permanentti, vaaleat raidat ja takatukka, kangashousut tai/ja tytöillä nykyään kai sanottaisiin mammafarkut tai ylisuuret Levi's 501 nahkavyöllä vyötärölle kuristettuna ja purjehduskengät ja collegepusero. Oli lepakkohihaa ja pastellisävyjä ja sinistä ripsiväriä. Patenttineuleet myös yleisiä. Tytöillä peppu oli yleensä puserolla peitettävä, koska isoa takapuolta ei todellakaan silloin nähty kauniina, mutta teinien takit oli usein pusakkamallisia farkkupepun paljasten. Lukiopojat pukeutuivat kuin Matti Nykänen, eli collegepusero tungettu farkkuihin ja vyö pä

Lisäksi tuli 90 luvulla hip hopparit, gootit, emot ja paljon muita. tänään kaikki nuoret on samasta puusta ainoa villitys on toi broccoli tukka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Armeijaa ei voinut lopettaa kesken, ellei ollut täysi hullu tai siten fyysinen vaiva. Yli 90 prosenttia miesten ikäluokasta suoritti sen. Nykyään luku on muistaakseni 60.

Ja armeija ei ollut välttämättä mikään kiva paikka, itsemurhia tapahtui..

Tämä nykyinen varusmiespalvelus on ihan eri planteetalta. Jos kasarin varusmiehet olisi kuulleet minkälaista armeija olisi 2020 luvulla, he eivät yksinkertaisesti olisi uskoneet.

Jos ne miehet, jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta talvi- ja jatkosodassa, olisivat tienneet, millaiseksi Suomi muuttuu ja miten veteraaneja ja sotainvalideja tullaan kohtelemaan, he olisivat laskeneet aseensa. Ihan riippumatta siitä, mitä tasavallan presidentin linnaan itsenäisyyspäivänä rahdatut vanhukset nyt toistelevat medioiden edessä.

Ei olisi koska tiesivät että venäjän/neuvostoliitto kohtelee vielä huonommin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Armeijaa ei voinut lopettaa kesken, ellei ollut täysi hullu tai siten fyysinen vaiva. Yli 90 prosenttia miesten ikäluokasta suoritti sen. Nykyään luku on muistaakseni 60.

Ja armeija ei ollut välttämättä mikään kiva paikka, itsemurhia tapahtui..

Tämä nykyinen varusmiespalvelus on ihan eri planteetalta. Jos kasarin varusmiehet olisi kuulleet minkälaista armeija olisi 2020 luvulla, he eivät yksinkertaisesti olisi uskoneet.

Mika Murasen tapaus 1994 pakotti asennemuutokseen ja hyväksymään, että jokaisesta hullusta ei kannata väkisin pitää intin kiinni vain koska kiitos 1939-1945.

Hän pääsi 2014 ehdonalaiseen. oli istunut 20 vuotta.

Käytin jo 9-vuotiaana kajalia (hopeaa ja mustaa) ja valkoista huulipunaa. Porukalla oli Kanariansaarilta ostettuja kämäsiä feikkipaitoja, joissa luki neonväreillä Marco Polo tai Lacoste. Mulla luki Playboy. MicMacista piti saada mustat pillifarkut. Madonnaa, Sabrinaa, Samantha Foxia, Michael Jacksonia kuunneltiin ja nauhoitettiin omatekoisia sketsejä C-kasetille. Muutettiin Helsingissä parin vuoden välein. 

Soiteltiin puhelinluettelon pohjalta pilareita ja 059-keskustelulinjalle (klik, kuka tuli?). Siellä oli aina jotain huohottajia ja vanhempia tyyppejä vittuilemassa, ei uskallettu ikinä sanoa mitään. Kiskalta vuokrattiin vhs-kauhuleffoja, eikä ikää kyselty ikinä. Ostarin katossa näkyi sinne viskeltyjä nuuskaklönttejä. Sai mennä ja tulla miten lystäsi. Vapaa-aika vietettiin ulkona notkuen tai Spectrum-alkeistietokonetta pelaillen. Pelin lataaminen kasetilta kesti jotain puol tuntia ja meni välillä pieleen. 

 

Kaikki oli yksinkertaisen parempaa !

Nämä menneiden perään haikailijat voisivat katsoa Karpoa ja muistella millaista oli asua maassa jossa Suomalainen Virkamies oli Jumalasta seuraava.

Vierailija kirjoitti:

Stadissa oli paljon parkkipaikkoja, ilmaista parkkia keskustan tuntumassa ja aina sai auton parkkiin kivasti. Ei ollut lapsia alistavia ja ryöstäviä roadmaneja, ei woke/cancel muiden puolesta mielenpahoittajiq, ei ilmastomuutospakotusta jolla pelotellaan lapset ja nuoret mielenterveyspotilaiksi, musiikki oli hyvää tyyliinEput ja Leavingsit eikä mitään roadman-hiphoppia ulkomaankielisenä, oli snägäreitä joka paikassa,aika oli  apaampaa ja ihmiset iloisempia. 

Ei tarvinnut kuin pukeutua eri tavalla niin sai pukeutumisensa ansiosta turpaansa. Ihan kotimaisin voimin - oli se 80-luvulla hienoa :D