Millaista oli 80-luvulla?
Etenkin teininä. Jos olit teini 80-luvulla, millaista se oli? Vaatteet, musiikki, vapaa-aika...? Itse en elänyt silloin, joten kiinnostaisi tietää.
Kommentit (881)
Kuuntelin heviä, Dingoa yms. suomalaista. Autot olivat romuja, mutta eivät juuri koskaan rikki, ja jos oli, ne sai pihalla korjattua ostetulla varaosalla. Ihmiset olivat hyväuskoisia ja laihoja. Koulukiusaamista ei juuri ollut. Kaiken kaikkiaan murrosiässä 81-84 oli hyvä olla ja rellestää. Marlboro, Armiro, Camel ja Colt maistuivat hyvältä. Kaikki kahelit ja juopot ajelehti kaduilla, mutta harmittomia sinänsä olivat. Tämä siis Oulussa. Nykyään maailma on nuorille huomattavasti kovempi ja se on sitä myös aikuisille. Nykyään saa alituiseen pelätä, kun liikut ihan missä tahansa, koska joku hermoheikko osuu kohdalle ja alkaa länkyttämään. Ei ole kaukana Amerikan malli enää....
Oikeastaan vertailu on vaikeaa monessakin suhteessa. Esim. 1980 luku vs. 2000-2024 välinen aika alkaa 2023 jälkeen muistuttamaan sekä 1980 luvun alkua ja loppua joka päättyi lamaan.
Teininä 1980 luvun alussa maailma oli yhtä harmaa kuin nykyisin ja elämä selviytymistä. Ei ole kadehdittava tulevaisuus ollut nyky nuorillakaan jos ei silloinkaan ollut.
Oli jengejä ja pussikaljaa ja röökiä ym joten ei paljon eroja löydy. Lastensuojelussa oli paljon lapsia ja nuoria joten sekään ei ole muuttunut vaikka lait ym piti asioita parantaa kaikilla sektoreilla niin ei ole käynyt.
Mielenterveys ongelmat oli ahdistusta ja yhteiskunta potki päähän kuten nykyisinkin. Kiusaaminen oli normaalia ja fyysinen väkivalta samoin.
Eli ei paljoa eroja löydy suoraan teinien elämään ja nuorten aikuistenkaan.
Elämä oli omissa käsissä ja apua ei ollut missään tarjolla.
Pärjäsimme siis hyvin kun olemme edelleen katsomassa mihin kauhukbinetti hallitus taas on elämää kurjistumis teorian kautta taas viemässä.
Rikkaat oli velkaisia ja nykyään on sama tilanne. Köyhät oli köyhiä ja köyhtyi lisää. Sairaat oli sairaita ja kuolivat pois.
Elämä on kuolemista joten ei kannata miettiä mitä muut haluaa kun kuitenkin meillä on vain yksi elämä. Eläkää niin kuin mekin elettiin viimeistä päivää kun huominen ei tuonut muuta kuin lisää tuskaa. Haaveilimme maasta lähdöstä heti kun armeija oli käyty ja elämää oli muuallakin kuin Suomessa. Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa joissa tuli käytyä 1986-88 ja 1990-92 kunnes lama tuhosi kaiken. Omilla rahoilla ei velkarahoilla tai perheen tai laitosten kustantamana. Henkisestä kidutuksesta tuli maan tapa myöskin kun fyysinen väkivalta kiellettiin mutta se jatkui.
Itse näen psykologisesta näkökulmasta katsottuna,että ihmiset oli kasarilla jotenkin rennompia ja uskoivat tulevaisuuteen. Ei ollu niin paljo epävarmuustekijöitä jotka jarruttaisivat ihmisten elämää ja uskoa itseensä ja yhteisöihin. Nykyään 2010 ja 20 luvuilla kaikki menny yhdeksi kilpailemiseksi ja suorittamiseksi. Jokaisesta asiasta joku pahoittaa mielen. Kaikki on nykyään kalliimpaa jne... nykyään on sosiaalinen media missä ihmiset pyrkivät pinnallisuutee, tavalliset naiset hilluu alasti onlyfanssissa jne. Enää ei arvosteta avioliittoa ja syntyvyyskin laskussa. Enää ihmiset ei halua pariutua ja ihmisillä epärealistinen kuva mitä parisuhde on ja mitä kumppanin pitää olla.
Parempaa. Lapset leikkivät ja ulkoilivat -ilman laitteita. Kyläiltiin. Leikittiin paljon mielikuvitusleikkejä. TV-ohjelmatkaan ei olleet niin pahoja. Tuli McQyver! Pelle Hermanni, Pikku Kakkonen...
Vierailija kirjoitti:
Töihin pääsi kun vaan käveli johonkin firmaan sisään ja kysyi että onko töitä tarjolla.
Ammattityöhön ei kävelty kadulta silloinkaan.
Kansa ei ymmärtänyt osakesäästämistä eikä optioita mitenkään.
Aika paskaa oli ainakin itselläni. En soittele sinne ja vaari mitään takaisin.
Jos nyt pitäisi mennä elämään 80-lukua, niin tylsää olisi, ei internettiä, eikä kännyköitä, elintasokin paljon matalampi. Liikkeet auki vain arkisin ja vähän aikaa sunnuntaina. Autot järjettömän kalliita ja huonoja. TV-kanavina YLE ja maikkari. Ylen ohjelmisto tylsää ja täynnä vasemmanlaidan propagandaa, kasarin alussa kommunistit ja demarit voimissaan. Viina ja olut kallista.
Hienoa jos olisi vielä nuori, mutta muuten en halua takaisin kasarille. Tietty porukka puuttui katukuvasta, mikä on hyvä ei tarvinnut pelätä katuryöstöä, vaikka oikaisi pimeällä puiston kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa aikaa ainakin lapsena. Vietettiin aikaa ja leikittiin paljon ulkona. Syksyisin pelattiin lamppusta, rakennettiin majoja lähi metsään ja käytiin omenavarkaissa. Talvisin tehtiin isoja lumilinnoja pihoihin ja tunneleita lumikasoihin. Ei ollut tietokoneita saatikka nettiä, niin vapaa-aikana keksittiin jos mitä leikkejä. Vanhemmat luotti ja lapset sai kulkea vapaasti pihalla leikkien ja puuhastellen. Kaverit saivat tulla kylään koska vain. Äiti leipoi joka viikonloppu pullia ja paistoi lettuja. Ruokaa tarjottiin aina kavereille.
Älkää antako lasten tehdä lumilinnoja/tunneleita. ovat vaarallisia.
Kadonnut Arttu löytyi kuolleena romahtaneesta lumiluolasta
Vierailija kirjoitti:
Parempaa. Lapset leikkivät ja ulkoilivat -ilman laitteita. Kyläiltiin. Leikittiin paljon mielikuvitusleikkejä. TV-ohjelmatkaan ei olleet niin pahoja. Tuli McQyver! Pelle Hermanni, Pikku Kakkonen...
80 luvulla oli vielä oikeita ilotulitteita. arvaa miten paljon syytettiin macgyveriä kun oma tekoiset pommit paukkui. Tänä päivänä olisi macgyver kielletty. suutelihan hän monesti yllättäen naista ennen lopputekstejä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempaa. Lapset leikkivät ja ulkoilivat -ilman laitteita. Kyläiltiin. Leikittiin paljon mielikuvitusleikkejä. TV-ohjelmatkaan ei olleet niin pahoja. Tuli McQyver! Pelle Hermanni, Pikku Kakkonen...
80 luvulla oli vielä oikeita ilotulitteita. arvaa miten paljon syytettiin macgyveriä kun oma tekoiset pommit paukkui. Tänä päivänä olisi macgyver kielletty. suutelihan hän monesti yllättäen naista ennen lopputekstejä!
SORI! KOMENTO TAKASIN! ei suudellut! sekoitin hänet ritariässään. Macgyver oli k. i. l. t. t. i. s.
Kasarilla oli tylsää. Asuttiin lähikirjaston vieressä, ja olin jossain kohtaa 80-90-luvun vaihdetta lukenut kaikki nuorten osaston kirjat läpi.
Lisäksi lasten keskeisen väkivallan määrä oli hurja. Jotenkin oli ihan normaalia, että jos vanhemmat lapset sai kiinni, silloin tuli vägän turpaan. Ehkä paras juttu oli joskus kun rakennettiin ansa isoon lumikasaan; iso kuoppa ja peitettiin oksilla ja taputeltiin päälle lunta että näytti samalta. Sitten isommat pojat oikaisi lumikasan yli ja yksi tippui kuoppaan. Luikimme koko lopputalven heitä karkuun.
Vierailija kirjoitti:
Miehet sai olla miehiä ja naiset naisia. Ja vielä osattiin kirjoittaa hyvää viihdettä.
Baywatch alkoi Jenkeissä syksyllä '89. Suomessa sarja alkoi 90-luvulla.
Lapsuus 1980-luvulla oli mahtavaa. Tietokoneita jo oli, mutta ne olivat niin ankeita (C64), etteivät pelit vieneet kaikkea aikaa. Pihalla leikittiin kaiket päivät ja yleensä vanhemmilla ei ollut suurtakaan hajua missä seikkailtiin (ei kännyköitä). Kaikki kadun lapset tunsivat toisensa, vaikka hyviksi kavereiksi tuli vain osa. Pyhäkoulussa käytiin sunnuntaisin. Isot pojat puhuivat, että vanhojen lehtien keräyksiin osallistumalla pääsi käsiksi pornoon. Makkaraa syötiin ilman huonoa omatuntoa. Ulkomailla käytiin harvoin.
Nykyään ei lapsia päästetä ulos olemaan jouten, etteivät ajaudu vääriin porukoihin tai paikkoihin. Pitää olla paljon harrastuksia, jos haluaa kavereita. Jos ei ole treenejä, istutaan vain kotona ruudun äärellä (kännykkä, tietokone, tv). Espanjan matka ei tunnu miltään, jos koulussa joku someaktiivi on käynyt Thaimaassa.
Nämä näin äkkiä tuli mieleen. Lapsuus 80-luvulla, nyt itse lasten vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Itse näen psykologisesta näkökulmasta katsottuna,että ihmiset oli kasarilla jotenkin rennompia ja uskoivat tulevaisuuteen. Ei ollu niin paljo epävarmuustekijöitä jotka jarruttaisivat ihmisten elämää ja uskoa itseensä ja yhteisöihin. Nykyään 2010 ja 20 luvuilla kaikki menny yhdeksi kilpailemiseksi ja suorittamiseksi. Jokaisesta asiasta joku pahoittaa mielen. Kaikki on nykyään kalliimpaa jne... nykyään on sosiaalinen media missä ihmiset pyrkivät pinnallisuutee, tavalliset naiset hilluu alasti onlyfanssissa jne. Enää ei arvosteta avioliittoa ja syntyvyyskin laskussa. Enää ihmiset ei halua pariutua ja ihmisillä epärealistinen kuva mitä parisuhde on ja mitä kumppanin pitää olla.
80-luvulla puhuttiin kyllä happosateista ja ne vaikutti eteenkin nuoriin. Itsekin olin ahdistunut luonnon tuhoutumisesta. Samoin ydinsodan pelko oli jatkuvasti läsnä, kiitos Reaganin, jota vihattiin erityisesti Suomessa.Kyllä angstia oli tuolloin paljonkin ilmassa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta ei pöyristytty ja loukkaannuttu.
Kaikki oli paremmin.
Kaipaan todella paljon.
No oletko ajatellut lopettaa jatkuvan pöyristymisen ja loukkaantumisen?
-80 luvulla ehdin olla teini sekä nuori aikuinen. Rento, vapaa vuosikymmen. Oli erillaisia muotisuuntauksia: punk, rocka billy. Hyviä suomalaisia bandejä. Hengattiin kaupungilla kavereiden kanssa ja viikonloppuisin kierrettiin cityä. Vietettiin vapaapäiviä uimarannalla, otettiin aurinkoa, kuunneltiin musaa. Joskus oltiin kavereilla yötä tai joku kaveri tuli kotiin yöksi. Ylipäänsä oltiin aina vapaa-aikana kavereiden kanssa. Ei tarvinnut pelätä mitään. Pyörillä ajettiin, kukaan ei kuskannut mihinkään. Kaikki nuoret pääsi kesällä aina kesätöihin johonkin. Ei ollut rahasta pulaa. Koulusta valmistuttua sai heti vakituisen työpaikan ja pystyi ostamaan oman asunnon. Tulevaisuus näytti valoisalta. Sellainen muistikuva, ettei ollut työttömyyttä. Päinvastoin valmistumisen jälkeen kaikki "kiskottiin" suoraan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse näen psykologisesta näkökulmasta katsottuna,että ihmiset oli kasarilla jotenkin rennompia ja uskoivat tulevaisuuteen. Ei ollu niin paljo epävarmuustekijöitä jotka jarruttaisivat ihmisten elämää ja uskoa itseensä ja yhteisöihin. Nykyään 2010 ja 20 luvuilla kaikki menny yhdeksi kilpailemiseksi ja suorittamiseksi. Jokaisesta asiasta joku pahoittaa mielen. Kaikki on nykyään kalliimpaa jne... nykyään on sosiaalinen media missä ihmiset pyrkivät pinnallisuutee, tavalliset naiset hilluu alasti onlyfanssissa jne. Enää ei arvosteta avioliittoa ja syntyvyyskin laskussa. Enää ihmiset ei halua pariutua ja ihmisillä epärealistinen kuva mitä parisuhde on ja mitä kumppanin pitää olla.
80-luvulla puhuttiin kyllä happosateista ja ne vaikutti eteenkin nuoriin. Itsekin olin ahdistunut luonnon tuhoutumisesta. Samoin ydinsodan pelko oli jatkuvasti läsnä, kiitos Reaganin, jot
Reagania ja USAa ei vihattu Suomessa yleisesti YLE työnsi kyllä USA vastaista propagandaa tuutin täydeltä sekä vasemmisto demarit ja kommarit (=nykyinen vasemmistoliitto + vihreät) oikeasti vihasivat USA:ta, NATOa ja kapitalismia. Muut ihmiset, varsinkin ne jotka olivat käyneet sekä USA:ssa että NL:ssä näkivät kyllä propagandan läpi.
Reaganin lanseeraama avaruus puolustus (tähtien sota) nopeutti NL:n sosialistisen talousjärjestelmän romahtamista, kun kilpavarustelusta johtuen varat eivät enää riittäneet edes kunnon ruokaan.
Karate, skeittaus, karateotsapanta, karatepotkut, skeittitemput.
Siinäpä se ja räppi. Siitä on kasari tehty. Kaikki silkkaa Amerikkaa.
Angstattiin, oltiin punkkareita tai jotain siihen suuntaan paitsi ettei tosiaankaan kaikki, erityyliset nuoret hengasi yhdessä, pelättiin ydinsotaa ja happosateita, mutta toisaalta syntyi aivan mahtava Suomi-rock, telkasta tuli upeita musavidoita Sky Channelilta joita piti tuijottaa kaikki yöt, naurettiin Pahkasian vitseille, poltettiin tupakkaa melkein kakaroina, juotiin pahaa kaljaa ja lonkkua, Vaasasta oli tax-free Ruotsiin, käytiin Interraililla (voi ihmettä!) Oikein mitään ei osattu pelätä, tuntuu, että silloin oli lähes aina loppumaton kesäyö ja aika kului kavereiden kanssa päättömästi kikatellen ja heiluen. Olihan se.