Analysoikaa mun miesystävä
Ei asuta yhdessä, mutta ollaan oltu parisuhteessa muutaman vuoden. Järkevä, ihana ja todella luotettava mies. Kommunikaatiota on paljon viestien välityksellä, kun ei olla yhdessä. Jaetaan paljon arkeamme siten, mutta...
Käytän paljon sekä viesteissä (päivittäin) että livenä sanoja rakas ja kulta. Hän ei koskaan. Sanoin, että kaipaisin enemmän sellaista. Sanoi, että voishan sitä, mutta ei kuitenkaan käytä niitä sanoja tai muutenkaan ilmaise viesteissä kiintymystä. Tiedän, että exästään aikoinaan käytti hellittelysanaa. Jos kerron miehelle jotain ihanaa hänestä itsestään tai tunteistani, niin vastaus on "nonni" ja hymynaama. Jos kerron miten ihana päivä mulla oli ja kirjoitan siitä jotain asioita ja toivotan lopulta hyvää yötä, niin vastaa vain hyvää yötä.
Kun ollaan yhdessä, häneltä saa todella paljon pyyteetöntä ihanaa läheisyyttä ja sanoo rakastavansa minua. Se on kyllä ainoa tunteisiin liittyvä asia, mitä hän sanoo, vaikka muuten puhutaan laajasti kaikesta ja syvällisestikin. Hän on rauhallinen ja kiltti mies. Minä kehun häntä usein, kerron kaikkea ihanaa. Itse jään ilman mitään tuollaista. Tuntuu jotenkin oudolta ja ristiriitaiselta.
Kommentit (59)
Onko livenä käytös parempaa s*ksin takia...?
Eli teillä ei ole yhteisiä haaveita tulevaisuudesta? Ette suunnittele yhteistä elämää kun ne lapset ovat lentäneet pesästä? Olen itse vastaavassa elämäntilanteessa ja kyllä me ollaan jo paljon puhuttu ja suunniteltu tulevaa. Me tiedetään että me halutaan samoja asioita. Yhteinen koti, yhteinen elämä, yhteinen tulevaisuus, hautaan asti. Ollaan molemmat toistemme elämän rakkaus ja se ei jää epäselväksi kummallekaan.
Olet, ap, selvästikin päättänyt, että miehessä on nyt jotain vikaa. Olet saanut paljon fiksuja vastauksia ja kehoituksia olla kirnuamatta ongelmia isommiksi, mutta et selvästikään halua ottaa noita neuvoja vastaan, vaan väkisin märehdit omissa huonoissa fiiliksissäsi.
Vaikuttaakin siltä, että ero on ainoa vaihtoehto, sillä se on tulossa ennemmin tai myöhemmin, jos et osaa päästää pikkuasioista irti. Se on myös reilua miehen kannalta, joka rakastaa sinua eikä ole tehnyt mitään väärin, mutta joka ei kuitenkaan sinulle omana itsenään riitä.
Tai sitten voisit kasvaa aikuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko livenä käytös parempaa s*ksin takia...?
En usko. Minä olen se halukkaampi osapuoli. Mies ei ole sellainen perinteinen "s*ksin takia" -ihminen. Jos on "luppoaikaa", minä voisin täyttää sen seksillä, mutta hän haluaa mieluummin vaikka kävelylle tai muuhun aktiviteettiin kanssani.
Ap.
Minä en suhteessa jaksa lässyttää tommosta paskaa! Minä pussaan ja halaan sponttaanisesti, tungen itseni kainaloon tai otan itse kainaloon. Jos ei siitä ymmärretä, niin vastapuoli on täysi idiootti jonka joutaakin jättää. Sanoilla pystyy valehtelemaan ja niillä ole mitään merkitystä.
Voihan se toki olla niinkin ettei sanallisesti osaa ilmaista.... Sitten se pitää kyllä näkyä teoissa. (Silti tuollainen "nonni, ok," tyyppinen vastailu on kyllä mielestäni tökeröä käytöstä)
Vierailija kirjoitti:
Minä en suhteessa jaksa lässyttää tommosta paskaa! Minä pussaan ja halaan sponttaanisesti, tungen itseni kainaloon tai otan itse kainaloon. Jos ei siitä ymmärretä, niin vastapuoli on täysi idiootti jonka joutaakin jättää. Sanoilla pystyy valehtelemaan ja niillä ole mitään merkitystä.
Kaikki ei ole samanlaisia kuin sinä. Hyi helkkari miten ahdistavaa jos puoliso änkeäusi väkisin kainaloon. Millainen idiootti tekee noin
Etsi sopivampi, kun kerran ei toimi. Olet kertonut ja olet ilmaissut toiveesi. Ihan turhaan roikut. Luota vaistoosi.
Sinä itse tiedät, mikä sinulle sopii.
Kun tarvitsee analysoida, niin ei se ole sinulle sopiva.
Sen vaan tietää, kun se sopiva on kohdalla. Sen tietää itse.
Silloin ei tarvitse kysellä muilta. Niin se vaan on.
Siinä suhteessanne on paljon hyvää, mutta siitä puuttuu se jokin. Tunnet sen. Tiedät sen.
Et vaan uskalla myöntää.
Joko mies ei rakasta tarpeeksi niin sanoakseen jos kerran exälle on sanonut tai ei vaan tykkää lässyttämisestä ja kiusaantuu siitä, mutta ei kehtaa sanoa kun loukkaantuisit. Oli miten oli ette sovi yhteen kun tuo asia tulee aina vaivaamaan sua.
Analyysi. Mies ei ole rakastunut sinuun.
Oletko sinä rakastunut häneen?
Ootko koskaan ottanut asiaa puheeksi? Mulla on ihan samanlainen tilanne. Kun nähdään, niin antaa paljon hellyyttä, mutta viesteillä on aivan täysin erilainen ja en saa kauheesti vastakaikua, jos vaikka kehun sun muuta. Jos miettii omia edellisiä suhteita niin niissä on tullut todella paljon viesteillä huomionosoituksia, joten myös sen takia tää tuntuu erikoiselta. Mut tuntuu myös todella hölmöltä miettiä edes tämmöstä, kun tässä ei tosiaan mitään teinejä olla enää ja ehkä jotkut ei vaan oo semmosia, että ne sanoilla osoittais välittämistään. Silti päässä pyörii välillä ajatus siitä, että ehkä toi johtuu siitä että ei välitä tarpeeks tai jotain tai että joku on vialla
Täytyy katsoa kokonaisuutta. Kaksi edellistä exääni olivat f2f aivan ihania. Ei asuttu yhdessä. Läheisyyttä ja muuta hellyyttä riitti, kun vietettiin aikaa yhdessä. Muulloin olivat kuivan asiallisia. Kontasti oli liian iso. Lopulta selvisi, että olin molemmille joku väliaikaratkaisu paremman puutteessa. Kuulin yhteisten tuttujen kautta, että toisella exällä on ollut tusinan verran muita suhteita mun jälkeen. Jotkut eivät halua tai kykene sitoutumaan, kun se parempi voi tulla nurkan takaa. Sellaiseen ihmiseen ei minusta kannata panostaa.
Vierailija kirjoitti:
Etsi sopivampi, kun kerran ei toimi. Olet kertonut ja olet ilmaissut toiveesi. Ihan turhaan roikut. Luota vaistoosi.
Sinä itse tiedät, mikä sinulle sopii.
En ole jättämässä, koska tämä on ainoa huono puoli muuten täysin toimivassa suhteessa. Olen paljon nähnyt tässä elämässä ja tämä mies on kaikilta muilta osin poikkeuksellinen aarre.
Toki halusin tällä ehkä kokemuksia, onko tuossa kyse siitä, että hän ei tunne aidosti minua kohtaan sitä mitä minä häntä kohtaan. Tässä nyt on tullut viestejä puolesta ja vastaan. Kai se on vain aika, joka näyttää sitten totuuden.
Tuli mieleen sekin tapaus, missä hän ihmetteli tuttavaansa, joka oli merkannut (pariterapian tuloksena) kalenteriinsa, että "kehu vaimoa". Ihmetteli, että jos ei se tule itsestään, niin mikä järki tuossa on. Ja sitten minäkään en saa koskaan mitään kehuja tms., niin tämä on vain lisää sinne ristiriitapankkiin.
Ap.
Onneks ennen ei ollut näitä someviestejä. Aika sokeriselta vaikuttaa ap ja mies melko asiallinen.
Kirjoitat, että sinulla on "Järkevä, ihana ja todella luotettava mies". Jäyhä, mutta niinhän nämä kotimaan miehet tuppaa olemaan. Mies vaikuttaa kuitenkin normaalilta kunnon mieheltä.
Jos on sanonut rakastavansa, niin miksi sitä pitää hokea? Minä ahdistun, jos mies on lipevä ja imelä. Tulisi pelimiesfiilikset ja pakenisin.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat, että sinulla on "Järkevä, ihana ja todella luotettava mies". Jäyhä, mutta niinhän nämä kotimaan miehet tuppaa olemaan. Mies vaikuttaa kuitenkin normaalilta kunnon mieheltä.
Jos on sanonut rakastavansa, niin miksi sitä pitää hokea? Minä ahdistun, jos mies on lipevä ja imelä. Tulisi pelimiesfiilikset ja pakenisin.
Kai se on se vaste, jota odotin, koska kuitenkin tämä "jäyhä" mies osaa todella hyvin kommunikoida ja jutella muista tunnepuolen asioista.
En mä osaisi olla hiljaa ja antamatta mitään takaisin, jos suunnattomasti rakastamani mies kertoisi mulle ihania asioita tai laittaisi vaikka mulle kuvansa lomamatkalta. Ehkä niin kävisi ainoastaan, jos olisin hieman epävarma tunteistani. Siksi tietenkin peilaan tätä tilanteeseen toisinpäin. Ja jos tässä nyt ollaan oltu vakaasti useampi vuosi, niin eiköhän pelimiehet/naiset ole jo rajattu ulos epäilyistä.
Mutta, kuten totesin, aika näyttää...
Ap.
Ap. tässä hei. Tulin kertomaan kaikille, joiden mielestä vain yliajattelen ja mietin turhia, niin tuo parisuhde päättyi. Kaikki "yliajatteluni" oli siis totta. Hänellä ei ollut kovinkaan voimakkaita tunteita minua kohtaan.
Jokunen osui oikeaankin ketjussa.
Lukematta tekstiä vastaukseni on: Jätä se sika!