Lue keskustelun säännöt.
Analysoikaa mun miesystävä
22.01.2024 |
Ei asuta yhdessä, mutta ollaan oltu parisuhteessa muutaman vuoden. Järkevä, ihana ja todella luotettava mies. Kommunikaatiota on paljon viestien välityksellä, kun ei olla yhdessä. Jaetaan paljon arkeamme siten, mutta...
Käytän paljon sekä viesteissä (päivittäin) että livenä sanoja rakas ja kulta. Hän ei koskaan. Sanoin, että kaipaisin enemmän sellaista. Sanoi, että voishan sitä, mutta ei kuitenkaan käytä niitä sanoja tai muutenkaan ilmaise viesteissä kiintymystä. Tiedän, että exästään aikoinaan käytti hellittelysanaa. Jos kerron miehelle jotain ihanaa hänestä itsestään tai tunteistani, niin vastaus on "nonni" ja hymynaama. Jos kerron miten ihana päivä mulla oli ja kirjoitan siitä jotain asioita ja toivotan lopulta hyvää yötä, niin vastaa vain hyvää yötä.
Kun ollaan yhdessä, häneltä saa todella paljon pyyteetöntä ihanaa läheisyyttä ja sanoo rakastavansa minua. Se on kyllä ainoa tunteisiin liittyvä asia, mitä hän sanoo, vaikka muuten puhutaan laajasti kaikesta ja syvällisestikin. Hän on rauhallinen ja kiltti mies. Minä kehun häntä usein, kerron kaikkea ihanaa. Itse jään ilman mitään tuollaista. Tuntuu jotenkin oudolta ja ristiriitaiselta.
Kommentit (59)
Älä analysoi hyvää suhdetta pilalle pikkuasian takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä analysoi hyvää suhdetta pilalle pikkuasian takia.
En haluaisikaan. Mutta joskus vaan tuntuu oudolta, että toinen on silleen "ok", kun kerron kaikkea ihanaa. Joskus huomaan jopa jättäväni sanomatta, koska reaktio lähinnä lannistaa.
Ja joka iltainen "hyvää yötä kulta/rakas" saa aina vastauksen "hyvää yötä". Jotenkin joka kerta tulee yhdentekevä olo. Miksi edes yritän.
Ap.
Mä en yrittäisi koska haluan olla suhteen prinsessa
No ihan kamalaa sanoa sulle näin mutta itse olin tuollainen (pois lukien tuo että kuitenkin sanoo rakastavansa, se on vähän hämäävää) silloin kun omat tunteeni eivät olleet mitenkään romanttiset. Olin varmasti omalla tavallani kiintynyt mutta en rakastanut. Enkä osannut feikatakaan sitä. Kun rakastuin, kaikki tuo mitä itsekin kaipaat tuli multa luonnollisesti ja itsestään selvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteita on niin monenlaisia, mutta joka suhteessa on myös varjonsa.
Samantapainen viestintätaito on aika vaiettu aihe parisuhteista. Se on kuitenkin yksi tärkeimpiä aspekteja onnellisessa suhteessa, ellei tärkein. M42
miehenä voin sanoa että rakkaalleen sanoo mm.
suloisia unia rakkaani olet elämäni nainen...
ja jos ei rakasta niin silloin ei sano noita sanoja...
niin helppoa se on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätät sen turhan viesteissä lässyttämisen. Sillä puhelimella voi soittaa, lyhyitäkin puheluita.
Kertoisin uudelleen pidemmällä kaavalla miltä toi tuntuu ja miksi tuntuu siltä. Jos se sua rakastaa aidosti, niin pitäisi ymmärtää ja skarpata. Oon samanlainen ja tollaset asiat saavat mulle huonon fiiliksen. Tuskin pystyisin olemaan sellaisen kumppanin kanssa.Sit pitäää vähän punnita niitä hyviä asioita vs huonoja asioita. Toi on kuitenkin suhteellisen pieni ongelma kokonaisuutta katsoen. Suosittelen kertomaan f2t ne kivat ja ihanat asiat niin reaktiokin voi olla mieleisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna antaisin olla. Toisille sanalliset hellyydenosoitukset ovat luontevampia, toiset taas osoittavat tunteitaan mieluummin muilla keinoin, esim. fyysisillä teoilla ja muulla huomioimisella. Jos suhteenne on muutoin hyvä, yrittäisin sinuna nyt vain hyväksyä miehesi tavan toimia. Et voi vaatia häntä muuttumaan sinun mieliksesi, se ei ole oikein.
Toivottavasti tämä muuten toimii myös toisinpäin, eli miehesi ei kiusaannu sinun sanallisesta tulvasta, vaan osaa ottaa ne vastaan? Jos vaikuttaa siltä, että häntä se jopa ärsyttää, kannattaa asiasta vielä keskustella ja koittaa löytää joku kultainen keskitie.
Ja jos vertaat sinulle osoitettuja hellittelyn ilmaisuja exän kanssa käytettyihin, niin eipä niillä tuntunut olevan merkitystä, kun ovat kuitenkin eronneet. Älä siis ajattele, että ex sai jotenkin "enemmän" miehestä, kun sinä lopulta sait sen miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa ihmisistä on "harmaampia" kuin osa. Harmaalle kaikki aivan tavallista arkea suuremmat tunteet ja kokemukset ovat vieraita tai ainakin "hankalia". Näitä ihmisiä on sekä miehissä että naisissa yhtä lailla.
Heitä yhdistää pelko tai epäusko suuriin tai vaikuttaviin positiivisiin tunteisiin. Syy on osaksi perimässä, mutta osaksi myös elämänkokemuksissa ja elämänkatsomuksessa. Tyypillisesti henkilöltä puuttuu voimakas kokemus hyvästä ja positiivisesta, tai se on tullut kerta kaikkiaan torjutuksi ja lannistetuksi.
Päättelin, että ette ole enää ihan teinejä? Tuntuu oudolta valittaa erilaisista viestittelytavoista.
Eikö pääasia ole,että hän osaa kasvotusten kertoa tunteistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisiko oikea kohtaaminen?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Vierailija kirjoitti:
No ihan kamalaa sanoa sulle näin mutta itse olin tuollainen (pois lukien tuo että kuitenkin sanoo rakastavansa, se on vähän hämäävää) silloin kun omat tunteeni eivät olleet mitenkään romanttiset. Olin varmasti omalla tavallani kiintynyt mutta en rakastanut. Enkä osannut feikatakaan sitä. Kun rakastuin, kaikki tuo mitä itsekin kaipaat tuli multa luonnollisesti ja itsestään selvästi.
Tätä juurikin pelkään. Mutta tosiaan todella ristiriitaista, että sanoo rakastavansa ja hellii läheisyydellä, kun ollaan yhdessä. Kysyinkin, miksi rakastaa, niin vastasi kyllä "sun kanssa on hyvä olla". Mutta silti minulle jää tunne, että jokin palikka tästä jutusta puuttuu, kun en saa oikein mitään vastetta sille, mitä annan. Jos hän laittaa vaikka kivan kuvan itsestään mulle, niin kehun ja näytän ihanat tunteeni hänelle heti viestillä. Jos itse laitan vastaavasti kuvan, niin saattaa olla, ettei reagoi mitenkään tai laittaa pelkän hymynaaman. (Ollaan molemmat keski-ikäisiä, joten mitään teinimeininkiä tässä ei ole.)
Ap.
Äh! Minua ahdistaa tyylisi. Itse en käytä emoijiakaan viesteissä kovinkaan paljoa. Jos toinen käyttää överisti, niin se tuntuu painostukselta että minun asiallinen tyyli ei miellytä.
Meillä on mieheni kanssa hyvä, rakkauden täyteinen liitto, mutta viestit ovat suht asiallisia. Ei me höpsötetä rakkautta viesteissä vaikka livenä ollaan hyvinkin läheisiä toisillemme.
En painosraisi miestäsi muuttamaan tyyliä, hän voi kokea sen vieraaksi ja teennäiseksi itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin uudelleen pidemmällä kaavalla miltä toi tuntuu ja miksi tuntuu siltä. Jos se sua rakastaa aidosti, niin pitäisi ymmärtää ja skarpata. Oon samanlainen ja tollaset asiat saavat mulle huonon fiiliksen. Tuskin pystyisin olemaan sellaisen kumppanin kanssa.Sit pitäää vähän punnita niitä hyviä asioita vs huonoja asioita. Toi on kuitenkin suhteellisen pieni ongelma kokonaisuutta katsoen. Suosittelen kertomaan f2t ne kivat ja ihanat asiat niin reaktiokin voi olla mieleisempi.
Kerronkin f2f. Mutta reaktio on täysin sama. Voin ylistää hänet ja tunteeni häntä kohtaan maasta taivaisiin, mutta hän on hiljaa. Hymyilee kyllä.
Olen kertonut pidemmällä kaavalla toiveeni myös. Mutta sanoin, että näitä en voi enkä halua "käskyttää". Sanoin, että näiden asioiden pitäisi tulla omasta tahdosta omasta sydämestä. Ei ole tullut. Joten toki mua huolestuttaa. Mutta sitten on tuo ristiriita muuhun ihanaan käytökseen. Joten olen entistä enemmän ymmälläni.
Ap.
Eiköhän tuo mies kohta älyä nostaa kytkintä, kuulostaa rasittavalta touhulta.
Minäkin kaipaan tuollaisia helliä sanoja. On kokemusta kuvaamasi kaltaisesta suhteesta, ei toiminut lopulta. Ihanaa nyt olla sellaisen kanssa, joka on verbaalisesti samoilla linjoilla ja kutsuu hellittelynimillä jne.
Jätä se sosiopaatti heti ei ole sinusta kiinnostunut kuin sängyssä