Muttaakko yksiöön??
Eli olen yksinasuva ja asun nyt kaksiossa (tavaraakin on, tosin arvostan sitä ettei tavaraa olisi liikaa). Rahahaasteita on ollut, kun kulut nousseet. Palkkakin nousi, mutta keskitason palkka/vähän matalampi kuitenkin joten aina saa miettiä raha asioita.
Nyt tarjottiin yksiötä, jossa kulut hyvin alhaiset. Samasta talosta todennäköisesti vapautuu myöhemmin kaksio, ja sanottiin että olisin etusijoilla jos asun jo talossa joten mahdollisesti vaihto onnistuisi myöhemmin.
Yksiön sijainti olisi tod näk itselle sopivampi, eli kivalta alueelta. Nykyinen alue ok mutta ei ihannealue.
Tuo pieni yksiö vain mietityttää. Olen yli 30 vuotias kuitenkin.
Kommentit (39)
Ite ajattelin muuttaa hoasin soluun
M45
Hyvä puoli vuokra-asunnosta kaikille on helppo poismuutto. Voi kokeille eri asumismuotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi yksiöön. Kaksio on jo aika pieni yleensä. Makkari sänkyhuone, muuta ei mahdu. Koirankoppielämää.
MItä muuta makkariin pitää mielestäsi mahtua? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun olen tälläistä kuullut ennenkin. Itse kun käyn makkarissa ainoastaan nukkumassa tai lukemassa kirjaa sängyllä. Jos asuisin yksin, voisin aivan hyvin asua yksiössä.
Kannattaa ensin muuttaa vuokralle ja katsoa miten oikeasti jaksaa elää yksiössä. Onhan se alussa varmasti hienoa mutta pitemmän päälle tuntuu ahdistavalta. Vaikka olisikin väljempi yksiö. Tilaa on mutta silti seinät kaatuvat päälle. Ahtaus tekee sen että siivous on hankalampaa kuin väljemmässä asunnossa. Jos pää kestää eikä siivous yms. tuota ongelmia niin sitten kannattaa sijoittaa omaan yksiöön.
Niin me ollaan erilaisia. Meillä oli miehen kanssa neliö, ja joka päivä häiritsi se että tilaa on ihan liikaa. Ja kun aina oltiin joko keittiössä, olkkarissa tai makkarissa, ne kaksi makkaria oli aivan turhaa tilaa. Ja etenkin täysin turhaa maksaa tilasta jota ei tarvitse.
Sana yksiö on hieman epäselvä siinä mielessä että se voi tarkoittaa mitä tahansa 18 - 45 neliön väliltä. Jossain yksiöissä on erillinen keittiökin ja toisissa "keittiö" vie yhden seinän koko asunnosta.
Itse asun 26 neliöisessä ja ajattelen, että 10 neliötä lisää olisi sopiva eli joku n. 36-40 neliöä.
Riippuu oleskeletko paljon yksiössä. Jos vain suunnilleen käy nukkumassa ei niin haittaa. Mutta jos viettää paljon kotielämää niin seinät alkaa ahdistaa. Jos on ihan perushuone ja sänky samassa huoneessa, ei edes alkovia, niin ei kiva. Parveke täytyy olla.
Asun 30neliön yksiössä ja lähinnä yöt vietän täällä 😎
PanoEino37
Minä muutin isommasta asunnosta vuokralle 26 neliön yksiöön juuri kulujen takia. Ahdisti asua siellä, jääkaappi-pakastin kurlutti ja ammui (nii-in!) yöllä niin että häiritsi unta. Kesäkuumalla olisin iloinnut parvekkeesta. Sijainti oli hyvä. Asuin vuoden ja muutin heti isompaan, kun sain parempipalkkaisen työn.
Vierailija kirjoitti:
asun itse yksiössä, 35 m2 ja oikein hyvin mahdun tavaroideni kanssa. Kaikki riippuu pohjasta ja siitä osaako sisustää tilan toimivaksi.
Tosi hyvän kokoinen yksiö. 20 neliötä on liian vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi yksiöön. Kaksio on jo aika pieni yleensä. Makkari sänkyhuone, muuta ei mahdu. Koirankoppielämää.
MItä muuta makkariin pitää mielestäsi mahtua? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun olen tälläistä kuullut ennenkin. Itse kun käyn makkarissa ainoastaan nukkumassa tai lukemassa kirjaa sängyllä. Jos asuisin yksin, voisin aivan hyvin asua yksiössä.
Kannattaa ensin muuttaa vuokralle ja katsoa miten oikeasti jaksaa elää yksiössä. Onhan se alussa varmasti hienoa mutta pitemmän päälle tuntuu ahdistavalta. Vaikka olisikin väljempi yksiö. Tilaa on mutta silti seinät kaatuvat päälle. Ahtaus tekee sen että siivous on hankalampaa kuin väljemmässä asunnossa. Jos pää kestää eikä siivous yms. tuota ongelmia niin sitten kannattaa sijoittaa omaan yksiöön.
Isot asunnot ne karseita on. Ihan hallimaisia, ei mitään kodikkuutta ja lämpöä kuin yksiöissä. Seinät eivät kaadu päälle, ne luovat turvaa. Ulkona saa sitä tervettä avaruutta.
Vierailija kirjoitti:
Sana yksiö on hieman epäselvä siinä mielessä että se voi tarkoittaa mitä tahansa 18 - 45 neliön väliltä. Jossain yksiöissä on erillinen keittiökin ja toisissa "keittiö" vie yhden seinän koko asunnosta.
Itse asun 26 neliöisessä ja ajattelen, että 10 neliötä lisää olisi sopiva eli joku n. 36-40 neliöä.
Ja 33 neliötä omakotitalossa jossa on paljon ikkunoita eri suuntiin ja iso piha, on eri asia kuin 33 neliötä kerrostalossa jossa pahimmillaan 1-2 ikkunaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun yksiössäni on keittiö, johon mahtuu oikein hyvin 4 hengen ruokapöytä, kuusikin henkeä mahtuu istumaan, jos pöydän päät otetaan käyttöön. keittiössä on astianpesukone, jääkaappi-pakastin, liesi, reilusti säilytystilaa. mikrollekin oma paikka kaapistossa. olohuoneessa sohva, kirjahylly, tv, tv-taso, tietokonepöytä, sähköpiano (sellainen pelkkä pianonnäppäimistö siis, ei oikean pianon kokoinen). makuuhuone on erillinen tila (kyllä. puhun todellakin yksiöstä). Sinne mahtuu parisänky ja yöpöytä. koko makkarin toinen seinä on vaatekaappeja. kylppäri on iso, sinne mahtuu helposti pesutorni, on myös likavaatekaappi, hyvän kokoinen suihku. ei ole ahdasta vaikutelmaa. Neliöt on nipsaistu eteisessä. Eteninen on käytännössä lyhyt käytävä, jonka toisella sivulla on vaatekaappeja. Tämä on mielestäni hyvä ratkaisu, koska ei kukaan eteisessä vietä aikaa, joten miksi tuhlata neliöitä siihen. Olohuoneessa on tyhjää tilaa ison maton v
Mutta et tiedä paljonko neliöitä sulla on. Outoa.
Olen töissä ja asun itse yksiössä jossa on 34 neliöö. Alle 400 on vuokra ja pärjään tosi hyvin. En tarvii tilaakaan niin paljon ja rahaa säästyy. Olen asunut tässä 8 vuotta jo. Parasta on että ahaa säästyy todellakin. Vesi 20 euroa kk ja sähkö noin 25 euroa kk.
Olen yli 40 vuotias ja asun yksiössä. Hävettää asua näin pienesti. Muuttaisin kaksioon ja aikomus olikin mutta juuri nyt ei pysty. Säilytystilaa niin vähän vaikka olen karsinut tavaraa pois paljon. Välillä tuntuu että tulee sekopääksi kun pyörii yhdessä tilassa koko ajan.
Aikoinaan, kun olin vähemmän vauras, niin ihan taktisesti muutin yksiöön ja halvimpaan mahdolliseen, mutta kuitenkin sen verran hyvään, että ei mikään läävä ollut. Elin sitten muutaman vuoden ihan alla köyhyysrajan - kaikki ylimääräiset sentit säästöön. Sen jälkeen ostohousut jalkaan, menin ja ostin mökin. Siellä oli tilaa ja maata ja rauhaa. Nyt elelen enimmäikseen mökilläni kaiket vapaa-ajat ja yksiössäni nautin edelleen edullisesta vuokrasta ja hyvästä sijainnista. Ei haittaa yhtään pienet neliöt, hykertelen tyytyväisyydestä, kun menin ja muutin yksiöön ja otin vastaan kaikkien puolituttujen säälittelyt, että "noin hänellekin sitten kävi, että ei ole varaa kuin tuollaiseen pikkuasuntoon". Hymyilin silloin sisäänpäin ja ajattelin, että varaa olisi, mutta ei halua, koska laitan rahani mieluummin pikku projektiini.
Vierailija kirjoitti:
Olen yli 40 vuotias ja asun yksiössä. Hävettää asua näin pienesti. Muuttaisin kaksioon ja aikomus olikin mutta juuri nyt ei pysty. Säilytystilaa niin vähän vaikka olen karsinut tavaraa pois paljon. Välillä tuntuu että tulee sekopääksi kun pyörii yhdessä tilassa koko ajan.
Ei tarvitse yhtään hävetä. Kun seinät alkaa tulla liian lähelle, niin lähde vaikka muutamaksi tunniksi kirjastoon, tai yökylään jollekin sukulaiselle, tai teet jonkun päiväpatikointiretken, tai vaikka lähde ajamaan bussilla kaupungin ympäri. Se auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun yksiössäni on keittiö, johon mahtuu oikein hyvin 4 hengen ruokapöytä, kuusikin henkeä mahtuu istumaan, jos pöydän päät otetaan käyttöön. keittiössä on astianpesukone, jääkaappi-pakastin, liesi, reilusti säilytystilaa. mikrollekin oma paikka kaapistossa. olohuoneessa sohva, kirjahylly, tv, tv-taso, tietokonepöytä, sähköpiano (sellainen pelkkä pianonnäppäimistö siis, ei oikean pianon kokoinen). makuuhuone on erillinen tila (kyllä. puhun todellakin yksiöstä). Sinne mahtuu parisänky ja yöpöytä. koko makkarin toinen seinä on vaatekaappeja. kylppäri on iso, sinne mahtuu helposti pesutorni, on myös likavaatekaappi, hyvän kokoinen suihku. ei ole ahdasta vaikutelmaa. Neliöt on nipsaistu eteisessä. Eteninen on käytännössä lyhyt käytävä, jonka toisella sivulla on vaatekaappeja. Tämä on mielestäni hyvä ratkaisu, koska ei kukaan eteisessä vietä aikaa, joten miksi tuhlata neliöitä
tottakai tiedän.
Asuin yksiössä melkeen 11 vuotta ja ei ikinä enää. Kavereita tykkään kutsua nykyisin kylään, koska kaikki omaisuuteni ei ole siinä kaikkien näkösällä yhdessä tilassa. On ihanaa, kun sohvalta ei nää sänkyyn ja päinvastoin. Mulla oli sillon jopa yhteinen olohuoneenpöytä ja yöpöytä.. Nykyisin yöpöytiä on kaks molemmilla puolin sänkyä.
Kannattaa ensin muuttaa vuokralle ja katsoa miten oikeasti jaksaa elää yksiössä. Onhan se alussa varmasti hienoa mutta pitemmän päälle tuntuu ahdistavalta. Vaikka olisikin väljempi yksiö. Tilaa on mutta silti seinät kaatuvat päälle. Ahtaus tekee sen että siivous on hankalampaa kuin väljemmässä asunnossa. Jos pää kestää eikä siivous yms. tuota ongelmia niin sitten kannattaa sijoittaa omaan yksiöön.