Luen kirjoja, mutta kielellinen osaamiseni ei kehity

Ihan varmasti kielellinen osaamisesi on parempaa kuin siinä tilanteessa,  jossa et olisi lukenut lainkaan.  

Lue erilaisia kirjoja. Veitsellä genre, jota tavallisesti et lue. Kokeile runoja ja tietokirjallisuutta. Valitse jokin palkittu kirja. Suuntaa välillä kirjaston  dekkarihyllylle ja seuraavaksi historiallisiin romaneihin. Kun vastaan tulee sana, jota et ymmärrä,  katso Googlesta. 

Hei ap, mainitsit, että haluaisit vaikuttaa fiksummalta. Mikäli tämä on tavoitteena, ei riitä että lukee vain paljon kirjoja. On niin paljon merkitystä sillä, MITÄ luet. Esimerkiksi jos lukee vain rakkausromaaneja ja kevyttä hömppää, jää sille asteelle eikä kehity. On ihan höpöhöpöväite, että lukeminen tekee viisaammaksi, jos luetun kirjallisuuden taso on surkea. Minulla on muutama sukulainen, jotka lukevat satoja romaaneja vuodessa, mutta älykkyyttä ja yleissivistystä se ei ole heillä kasvattanut, valitettavasti, vaikka itse näin ehkä luulevatkin.

Mitä siis luet? Se on se olennaisin kysymys.

Oman kokemukseni mukaan tärkeintä - jos haluat esimerkiksi pärjätä paremmin keskusteluissa - on nostaa oman yleissivistyksen tasoa ja tulla hyvin tietäväiseksi ajankohtaisista yhteiskunnallisista ja maailman tapahtumista. Minulla oli nuorena hyvä koulumenestys, laaja sanavarasto ja olin täysi lukutoukka, mutta saatoin sanoa ihan tyhmiä kommentteja keskusteluissa. En aina tiennyt mihin viitattiin tai miten asiat liittyivät toisiinsa. Lukeminen oli minulle viihdettä, rentoutusta. Olin ajatellut, että se riittää.

Lopulta tilasin itselleni kokeilumielessä kotiin kannetun sanomalehden, joka oli Turun Sanomat, ja sen jälkeen tilasin vielä Helsingin Sanomat, mutta se voisi olla mikä tahansa muukin laadukkaasti kirjoitettu lehti. Ihan vain parissa kuukaudessa olin yhtäkkiä kartalla kaikesta, mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu, ja pystyin viittaamaan keskustelussa näihin asioihin. Sanomalehdissä on usein yleissivistäviä tiivistelmiä ja tietoiskuja uutisiin liittyvistä aiheista, joten niiden avulla yleissivistys nousi myös. Huomasin, että myös keskustelukumppanit huomasivat, että minulla oli hyviä huomioita ja teräviä kommentteja asioista.

Tämän myötä innostuin niin paljon, että aloin lukea ihan luonnostaan vähemmän romaaneja ja luin enemmän tietokirjallisuutta, mikä kasvatti yleissivistystäni entisestään. Nykyään minua kiinnostaa itse asiassa aika harvat romaanit eli niiden pitää olla poikkeuksellisen kiinnostavia ja hyvin kirjoitettuja, muuten koko homma tuntuu ajan haaskaukselta.

Toivottavasti näistä vinkeistä oli jotain apua!

Vierailija kirjoitti:

Ihan varmasti kielellinen osaamisesi on parempaa kuin siinä tilanteessa,  jossa et olisi lukenut lainkaan.  

Lue erilaisia kirjoja. Veitsellä genre, jota tavallisesti et lue. Kokeile runoja ja tietokirjallisuutta. Valitse jokin palkittu kirja. Suuntaa välillä kirjaston  dekkarihyllylle ja seuraavaksi historiallisiin romaneihin. Kun vastaan tulee sana, jota et ymmärrä,  katso Googlesta. 

Ah, autocorrect. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä pohtimista on fiktiivisessa tarinassa, jonka juonenkäänteet ja muut hienoudet selviävät lukemalla, ei pohtimalla?

Jos luet ensin kirjan läpi.  Sitten otat ja kirjoitat siitä jonkin vapaavalintaisen pituisen tiivistelmän.  Nostat esiin tärkeimmät kohdat niin, että joku muu voisi tiivistelmäsi lukemalla saada hyvän kuvan siitä, mitä kirjan kansien välissä on.

Tällä tavalla treenaat aivojasi ja joudut vähän ponnistelemaan.

Seuraavaksi voit tehdä pienen kirja-arvostelun.  Ihan vain itsellesi.  Oliko juoni hyvä? Entä loppuratkaisu? Oliko teksti rikasta, mukaansa tempaavaa, tylsää? Mikä kirjassa oli hyvää?  Mistä et pitänyt?  Jos pidit jostain kohdasta erityisesti, niin mistä se johtui?  Jos olisit voinut muuttaa kirjassa jotain, niin mitä olisit muuttanut?

Taas pientä jumppaa, joka raflaa varmaasti aivoja paremmin kuin vain pelkkä passiivinen läpilukeminen

Vierailija kirjoitti:

... pientä jumppaa, joka raflaa varmaasti aivoja paremmin kuin vain pelkkä passiivinen läpilukeminen

Jos tavoitteena on oppia keskustelemaan ja kommentoimaan viisaammin, niin tuollainen harjoittelu valmentaa juuri siihen.  

Ja jos ei jaksa kirjoitella mitään, voi pitää vaikka yksinpuhelun.  Sellaisen missä kertoo samat asiat, kuin mitä sanoisi keskustelussa, kun joku kysyy että mitä pidit lukemastasi kirjasta.  Voi kuvitella olevansa vaikka jossain lukupiirissä, missä pitää kertoa mielipiteensä kirjasta.

Yhtä lailla kuin mitä on tärkeää lukea, on tärkeää myös puhua.  En tarkoita mitään turhan höpöttämistä, vaan ikään kuin pitäisi jonkin miniesitelmän.  Jos joskus tulee eteen tilanne, jossa pitää puhua tai esiintyä jonkinlaiselle pienelle yleisölle, niin se ei suju välttämättä kaikilta kovin sujuvasti harjoittelematta.  

Luet paljon, mutta mitä luet? Ymmärrätkö lukemasi? Pysähdytkö tarkistamaan esimerkiksi sanakirjasta jos tekstissä on sana tai lauserakenne mikä on sinulle uusi tai jos koet ettet täysin ymmärtänyt lukemaasi?

Sanavarasto kyllä karttuu ihan vaan mekaanisesti lukemallakin, mutta ellet ymmärrä ja sisäistä lukemaasi, et niitä sanoja sieltä varastosta saa käyttöön kun et saa irrotettua niitä alkuperäisestä yhteydestään.

Vierailija kirjoitti:

Vajaaälyinen ei läpäise peruskoulua ilman tukitoimia, tai ainakin numerot ovat hyvin heikot.

Niinpä.

Mutta vaikka numerot olisi heikot ja tarvitsee tukitoimia, ei kyse ole välttämättä älyn puutteesta.  Voi olla ihan vain keskittymiskyvyn puutetta, heikko motivaatio, huono itsekuri, lukihäiriö ja ties mitä.

Yksi sukulaispoika oli tosi surkea peruskoulusssa. Ammattikoulunkin pääsi läpi, kun määrärahoja leikattiin ja oppitunteja vähennettiin.  Opiskelu tuntui olevan verstaan nurkissa vetelehtimistä.  Lopulta yllätti koko suvun ja lähti amiksen jälkeen opiskelemaan Metropoliaan.  Nyt se on tuore AMK-insinööri.  Motivaatio löytyi sitten lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Kun on matemaattista osaamista, miksi ei myös kielellistä?

Ilman muuta on.  Ja kumpiakin pystyy harjoittamaan paremmaksi.  Kyllä sen matemaattisesti lahjakkaankin pitää jotain laskuharjoituksia tehdä ennen kuin lahjakkuus alkaa löytyä.  Kukas se sanoikaan että neroudesta 99% on kovaa työtä.

https://www.goodreads.com/quotes/115696-genius-is-1-talent-and-99-perce…

Sama pätee musiikissa, kuvataiteessa, urheilussa jne.  Ja miksei parisuhteessakin. 

Jos asioiden eteen ei näe vaivaa, niin tulokset on usein sen mukaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitan parin virkkeen vastauksia. Yli kolmen virkkeen teksti hajoaa palasiksi, joista ei saa selvää.

Tuosta en olisi ihan hirveän paljon huolissani.  Itselläni on se ongelma, että virkkeistä tahtoo tulla ihan liian pitkiä.  Ja kun venyy liian pitkäksi, niin ihmiset ei välttämättä jaksa edes lukea loppuun.  On pakko yrittää tiivistää tekstiä lyhemmäksi ja palastella pienempiin osiin.

Ex-vaimoni teki työkseen teknisten järjestelmien käyttöohjeita.  Suurin osa tekstistä tuli niiltä tuotekehityksen insinööreiltä, jotka järjestelmää kehittivät.  Kirjoittajat oli kyllä koulutettuja ja asiansa tuntevia, mutta tekstipätkät vaati aika hurjasti muokkaamista.  Enimmäkseen palastelua lyhyemmiksi kokonaisuuksiksi.  Pitkää virkettä on vaikeaa lukea ja ymmärtää.

Väittäisin että parin virkkeen vastaukset on oikein hyviä  Turha on ruveta mitään kovin pitkiä tehtailemaan, varsinkaan jos se ei tunnu onnistuvan  Lyhyemmätkin riittää. kun pidät vain huolta, että ne kaikki ei mene täsmälleen samalla kaavalla.  Ja että et sorru tautologiaan eli toistamaan samaa sanaa liiaksi.  Kirjastosta löytää kielen oppaita kirjoittamiseen ja muuhunkin.  Niistä saa hyviä ohjeita, jos haluaa parantaa ulosantiaan.  Eikä niissä todennäköisesti kehoteta viljelemään kovinkaan pitkiä virkkeitä. 

Esim. monet todella hyvät puhujat / esiintyjät on hyviä siksi, että niiden esityksesssä ei ole turhan pitkiä ja koukeroisia lauseita tai virkkeitä.  Napakka viesti menee paremmin perille.  Selkeää ja yksinkertaista puhetta tai tekstiä on muiden helpompi seurata.

Minusta kannattaa lukea sitä, mikä kiinnostaa ja mikä jaksaa pitää keskittymistä yllä. Väkisin liian vaikean tekstin lukeminen vain turhauttaa eikä siitä saa mitään irti. Tietysti luettavan kannattaisi olla mahdollisimman laadukasta tekstiä, esim. hyvää suomen kieltä, jossa ei ole virheitä, sanankäyttö on monipuolista jne. On ilo lukea kirjaa, jossa sanankäyttö on sujuvaa, monipuolista ja esim. leikkisää. Tai jos kuvataan jotain traagista, se osataan kuvata tunteisiin käyvästi, mutta kuitenkin uskottavasti.

Lukemista oppii vain lukemalla. Kyllä sanavarasto siinä karttuu, vaikka ei huomaisikaan, jos siis em. ehdot täyttyvät. Mitä enemmän lukee, sitä helpommalta se tuntuu.

Jos taas haluaa kehittyä keskustelijana, täytyy uskaltaa myös puhua. Pelkkä lukeminen ei siihen auta.

Joku kirjoitti, että kehitti keskustelutaitoaan lukemalla Turun Sanomia ja Hesaria. Ennen ehkä näin olikin, mutta valitettavasti kummankin julkaisun laatu on mennyt niin paljon alaspäin, etten enää voisi väittää ihmisen varsinaisesti sivistyvän tai oppivan mitään lukemalla ko. sanomalehtiä. Toki niissä ajankohtaisia asioita käsitellään edelleen, mutta valitettavan suppeasta näkökulmasta ja poliittisesti värittyneenä.

Vierailija kirjoitti:

Voit olla, mutta lue parempia kirjoja.

Pelkkä kirjojen luleminen ei kehitä älykkyyttä tai laajenna sanavarastoa, asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä. 

Ei kannata lukea mitään mistä ei tykkää. Nykyaikana aikuiset ovat lukeneet paljon mutta eivät tunnu silti ymmärtävän yhtään mitään. Mistä tämä johtuu kysyisin vain?

Yritä ymmärtää mahdollisimman laajalti kaikkea sekä kaikkia erilaisia ihmisiä. Tämäkin auttaa tulemaan älykkäämmäksi ihmiseksi. Yritä olla mahdollisimman avarakatseinen, hyväksyvä sekä suhtaudu oikein. Ole reilu ihminen, anna myös arvostusta elämälle sekä ihmisillekin.