Luen kirjoja, mutta kielellinen osaamiseni ei kehity

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahahahaha!

Mikä ihmeen "kielellinen osaaminen"?

 

En ole täysin varma. Kun on matemaattista osaamista, miksi ei myös kielellistä?

ap

Sellaista ei ole. Jos ei ole täysin varma, voi miettiä, että mistä on kyse. Jokainen on oman kielellisen maailmansa kirkkain tähti.

Jokaisella on se oma tasonsa, jonka voi kehittämällä itseään saavuttaa. Kaikki siis oppivan, myös kehitysvammaiset. He eivät vain ehkä opi välttämättä koskaan lukemaan lausetasolla, vaan oppivat lukemaan yksittäisiä sanoja tms. Lukemalla olet aivan varmasti oppinut sen oman ikkunasi sisällä vaikka mitä, mutta korkeammalle kipuaminen vaatisi lisähaasteita. Voit tietenkin oppia jatkuvasti uutta myös sillä tasolla, jolla jo olet. Tarvitsisit jonkun, jonka kanssa reflektoisit kirjoja eri näkökulmista, jonkun joka mallintaisi sinulle seuraavan tason kognitiivista touhua. 

Vierailija kirjoitti:

Luet mekaanisesti, muttet luultavasti pohdi sitä mitä luet.

Keskity siihen mitä sä luet. Ymmärrä lukemaasi. Sisäistä.

Luet toisten ajatuksia, muttet muodosta niiden pohjalta omia omalaatuisia ajatuksia.

Kerro asioista oikein kun opetat. Kukaan ei varsinaisesti lue toisten ajatuksia vaan kyseessä on aistiminen sekä havaintojen tekeminen. Kaikki eivät myöskään keskity koko ajan tarkkailemaan toisen jokaista liikettä tai lukemaan hänestä asioita ja ajatuksia jotka oletettavasti perustuvat aika pitkälle omiin analysointeihin kun intentio on mainitsemasi kaltainen. Muodosta rehellisesti omat ajatuksesi. Laita perusta kuntoon ensin ja luo lisää itsestäsi käsin.

Laittaako mikään teksti sinua oikeasti ajattelemaan?

Kaiken ei tarvitse pistää ihmistä ajattelemaan vaan itsekin voi päättää haluta pohtia asioita ja etsiä tutkittavaa. Ehkä ajatustasi voisi soveltaa siihen ideologiaan että lukekaa vain sitä mikä kiinnostaa ja tarvittaessa etsikää lisää haasteita.

Siinä jotakin aiheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Et ehkä vain ole kielellinen ihminen. Kuulin itse joskus, että jotkut ajattelevat ajatukset puheena. Se oli ihan käsittämätöntä mulle. En ole ikinä ajatellut puheena vaan ajatukset ovat vain liihottelevia ajatuksia, sellaista abstraktia virtaa päässä. Ei mun pään sisällä ole ikinä puhetta. Mutta ne, joilla ajatukset on puhetta, käyttävät varmaan kieltä niin paljon enemmän (koska käyttävät sitä päänsä sisälläkin), että kyllähän se kehittyy ihan eri tavalla.

Toisaalta kirjoitathan sinä nytkin päänsisäistä puhettasi tähän. Kokeile joskus kertoa asia päässäsi ennen kirjoittamista tai ääneen sanomista, sitä se on. 

Vierailija kirjoitti:

Et ehkä vain ole kielellinen ihminen. Kuulin itse joskus, että jotkut ajattelevat ajatukset puheena. Se oli ihan käsittämätöntä mulle. En ole ikinä ajatellut puheena vaan ajatukset ovat vain liihottelevia ajatuksia, sellaista abstraktia virtaa päässä. Ei mun pään sisällä ole ikinä puhetta. Mutta ne, joilla ajatukset on puhetta, käyttävät varmaan kieltä niin paljon enemmän (koska käyttävät sitä päänsä sisälläkin), että kyllähän se kehittyy ihan eri tavalla.

Eikös olekin mielenkiinroinen aihe. Ehdottomasti tutkimisen arvoinen ja ajattele, jokainen ihminen on yksilö. Joten tutkittavaa riittää. Et ole täysin oikeassa muuten mutta eiköhän noistakin vielä juttua tule, ei kannata vähätellä eikä yksin analysoida asioita liikaa joista ei tiedä paljoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten mittasit, ettei kehity?

- sanavarasto ei kasva

- puheen tuottaminen edelleen hankalaa

- tekstin tuottaminen edelleen hankalaa

ap

Joskus kauan sitten, kun olin teini, olin haka ainekirjoituksessa ja suomen kielessä ja luin paljon kirjoja. Sitten tuli kuvioon rakkaustarinat jostain hömppälehdestä, en enää muista, mikä nimeltään, mutta kaikki nuoret tytöt lukivat sitä. Äidinkielen osaamiseni ja ainekirjoitunumerot laskivat kuin lehmän häntä. Onneksi ymmärsin yhteyden ja siirryin takaisin oikeisiin kirjoihin, kaunokirjallisuuteen ja elämäkertoihin jne. Ja sillä oli selvä vaikutus sanavarastoon ja tekstin tuottamiseen.

Kaikilla ei ole pään sisäistä puhetta välttämättä koskaan millään tavalla eikä se puhekaan ole kaikilla samanlaista ja johtuu erilaisista syistä. Ajatuksetkin ovat erilaisia ja tulevat eri tavoin. Opiskellaan lisää elämästä sekä ihmisistä.

Aloita harjoittelu kirjoittamisesta, vaikka tällä palstalla. Ennen viestin lähettämistä, lue se läpi ja mieti, voisitko käyttää tekstissä joitain muita ilmaisuja tai sanoja, kuin ne, jotka ensimmäiseksi tulivat mieleesi ja kirjoitit. Ehkä keksit uusia, rikkaampia ilmauksia tekstiisi. 

Tee sama työsähköpostien tai muistioiden kanssa. Puhutut keskustelut on yleensä niin nopeatempoisia, että niissä tulee käytettyä vakioilmaisuja. Mutta kun saat itsellesi laajemman ilmaisun kirjallisessa muodossa, se voi siirtyä myös puheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten mittasit, ettei kehity?

- sanavarasto ei kasva

- puheen tuottaminen edelleen hankalaa

- tekstin tuottaminen edelleen hankalaa

ap

Miten harjoittelet näitä? Kirjoitatko omia tekstejä? Kirjoitatko muistiin uusia sanoja ja mielestäsi hyvin kirjoitettuja lauseita? 

Onko sinulla, ap, siis joitain käytännössä haittaavia kielellisiä ongelmia opinnoissa tai työssä? Mitä taitoja oikeastaan toivot?

Tämä on kiinnostava ketju, mutta tuntuu kuin me muut, ainakaan kaikki kuten vaikka minä, emme ihan tavoittaisi kysymystesi ydinongelmaa. 

Minusta tärkeä kysymys on juuri tuo, että miten voit olla varma siitä, että et kehity, jos oletetaan, että kirjojen lukeminen yleisesti kehittää noita taitoja.

Taidossa kehittyminen ei esimerkiksi kuuluisan Dunning-Kruger-ilmiön perusteella välttämättä johda suureenkaan psykologiseen pätevyyden tunteeseen, vaikka muiden arvioimana tuloksesi parantuisivat. Tälle voidaan löytää monia selityksiä, kuten vaikka että taitojesi parantuessa myös kykysi huomata omat virheesi ja puutteesi lisääntyy, tai että vertaat itseäsi suhteessa verrokkeihisi, joiden taso kasvaa perehtymisen myötä (esim. maallikot muihin maallikkoihin, ammattilaiset toisiin ammattilaisiin). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten mittasit, ettei kehity?

- sanavarasto ei kasva

- puheen tuottaminen edelleen hankalaa

- tekstin tuottaminen edelleen hankalaa

ap

Miten harjoittelet näitä? Kirjoitatko omia tekstejä? Kirjoitatko muistiin uusia sanoja ja mielestäsi hyvin kirjoitettuja lauseita? 

En itse kirjoita juuri mitään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hahahahaha!

Mikä ihmeen "kielellinen osaaminen"?

 

En ole täysin varma. Kun on matemaattista osaamista, miksi ei myös kielellistä?

ap

Sellaista ei ole. Jos ei ole täysin varma, voi miettiä, että mistä on kyse. Jokainen on oman kielellisen maailmansa kirkkain tähti.

 

Esimerkiksi käytetyimmissä älykkyystesteissä on kielellistä osaamista mittaavia osioita. Näiden voidaan ajatella mittaavan jotakin todellista esimerkiksi sen perusteella, että henkilöt saavat samankaltaisia tuloksia samankaltaisista testeistä, ja että eri testin eri osioiden tulokset eivät oletettavasti täysin määrittele toisiaan. Tämän perusteella kielellinen osaaminen olisi yksi osaamisen ala, vaikka kaikki eivät omaa osaamistaan osaisi kartoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla, ap, siis joitain käytännössä haittaavia kielellisiä ongelmia opinnoissa tai työssä? Mitä taitoja oikeastaan toivot?

Tämä on kiinnostava ketju, mutta tuntuu kuin me muut, ainakaan kaikki kuten vaikka minä, emme ihan tavoittaisi kysymystesi ydinongelmaa. 

En saa aikaan sujuvaa puhetta enkä tekstiä opinnoissa enkä oikein vapaa-ajallakaan. Toivoisin, että puheen ja tekstin tuottamiseni parantuisivat.

> Esimerkiksi käytetyimmissä älykkyystesteissä on kielellistä osaamista mittaavia osioita. Näiden voidaan ajatella mittaavan jotakin todellista esimerkiksi sen perusteella, että henkilöt saavat samankaltaisia tuloksia samankaltaisista testeistä, ja että eri testin eri osioiden tulokset eivät oletettavasti täysin määrittele toisiaan. Tämän perusteella kielellinen osaaminen olisi yksi osaamisen ala, vaikka kaikki eivät omaa osaamistaan osaisi kartoittaa.

Älykkyystestit ovat roskaa. Jos nämä testit mitään mittaavat, niin preskriptiivistä kielioppia, jolloin kyse ei ole kielestä.

Vierailija kirjoitti:

En huomaa, että ap:n kirjallinen ilmaisutaito eroaisi mitenkään näiden muiden kommentoijien kyvyistä.

Kirjoitan parin virkkeen vastauksia. Yli kolmen virkkeen teksti hajoaa palasiksi, joista ei saa selvää.

ap

Onko tämä ongelma sellainen, että siihen olisi puututtu koulussa ja että sitä olisi tutkittu? Jos et ole saanut asiaasi mitään ammattiapua, se voisi olla hyväksi vaikka opiskelijaterveydenhuollon kautta. Minusta vaikuttaa siltä, että tuo sinänsä hieno, runsas lukemisesi ei itsessään korjaa tuota ilmaisuvaikeuttasi. Hyvä, kun olet aktiivinen saadaksesi sujuvuutta hankalaan alueeseen.

Pakko kirjoittaa välikommentti, ennen kuin pääsen ketjun loppuun. En ole itse mikään kirjallisuuden harrastaja, enkä sen puolesta osaa kontribuoida tähän ketjuun. Mutta arvostan suomen kielen osaamista, kun olen saanut nauttia hyvästä äidinkielen opetuksesta. Tämä ketju on jotenkin todella ilahduttava sen suhteen, miten hyviä vastauksia ap:lle on annettu ja vieläpä palstan tasoon nähden poikkeuksellisen hyvällä suomen kielellä <3 Kiitos teille ihanat, tämä lämmittää syvällä sydämessä.

Älykkyyden kehittäminen on mahdollista vain hyvin rajallisesti.

Mutta lukeminen auttaa kyllä. Älyllisen kapasiteetin hyödyntämistä voi hehittää, sitä sanotaan koulutukseksi ja sivistykseksi.

Millainen olisit jos et lukisi?

Millainen oli koulumenestyksesi?

Vajaaälyinen ei läpäise peruskoulua ilman tukitoimia, tai ainakin numerot ovat hyvin heikot.

Millä tavalla ja kuinka usein mittaat kielellistä osaamistasi?