18 vuotiaan korvaus kotona-asumisesta?
Asun lähivanhempana kahden teini-ikäisen lapsen kanssa, joista toinen täyttää pian 18 vuotta. Hän tulee asumaan lukion takia vielä varmaan pari vuotta kotona ja elatusmaksu katkeaa (lapsilisä loppui jo viime vuonna).
Jos nuoren yhteenlasketut kuukausitulot (tuet, "kuukausiraha" isältään ja mahdollinen palkka osa-aikatyöstä) on esim. 800 euroa, niin mikä on mielestäsi oikeus ja kohtuus, että kuinka paljon voin pyytää häneltä korvausta asunnosta (pk-seudulla), ruoasta sekä päivittäistavaroista (nuori mies syö kuin hevonen!), vakuutuksesta, sähköstä, vedestä, nettiliittymästä, autokyydeistä... ...per kuukausi? Nuori maksaa itse omat vaatehankintansa, bussilipun, vapaa-ajan rahankäytön jne.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap pärjäät kun lapsi muuttaa pois, kun et saa enää rahaa isältä etkä lapselta?
Silloinhan ap:n kulut myös pienenevät ainakin 400 €/kk, kun lapsen ruoka-, vesi- ja sähkölaskut jäävät pois.
Hah -hah , lapsen ruoka maksaa max 200e+ vesimaksu 22e+sähkö max 10e= yht 232e ,,, lapsi saa koulussa yhden lämpimän aterian ja he asuvat 82m2 asunnossa, niin sähkö ja vesi eivät maksa tuon enempää.
tai jos tilaa Woltilta ruokaa päivittäin ,nii saahan sinne hupenemaan vaikka kuinka paljon.
Järki hoi!
Miksi toimeentulotuen perusosa vanhemman kanssa asuvalle täysi-ikäiselle olisi melkein 500 e, jos kerran hänen kulunsa ovat vain pari sataa? En millään jaksa uskoa, että Kela maksaisi niin avokätisesti yhtä tukea, kun ne muuten lasketaan hyvin alakanttiin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on järkyttävää, miten tässä oma lapsi nähdään pelkkinä kuluina, kuten korvaus asunnosta, ruoka, vakuutus, sähkö, vesi, nettiliittymä, autokyydit jne. Kyse on kuitenkin omasta lapsesta, joka opiskelee eli tekee sitä, mitä hänen kuuluukin tehdä tuossa iässä. Yhtä hyvin voisi myös jatkaa erittelyä syömään kutsuminen, hyvänyön toivottaminen, tv:n katselu, sohvan kulutus jne.
Yhdessä asumisesta on myös hyötyä: On joku, jonka kanssa jakaa tiskivuoroja, pyykinpesua, roskien vientiä, asioiden hoitoa, mitkä muutoin joutuisi tekemään ihan itse työpäivän päätteeksi. Saamapuolelle tulevat myös yhteiset hetket ja keskustelut yms. perheen kesken tekeminen. Mutta ei - tämä äiti arvottaa lapsensa vain kuluina. Ihan järkyttävää. Minulla on oma epäilyni siitä, miksi isä maksaa rahat suoraan lapselleen. Ne ovat ilmeisesti kuluneet johonkin ihan muuhun kuin lapsen hyväksi silloin, kun ne on maksettu äidin tilille.
Enpä usko, että yksikään vanhempi haluaisi ottaa rahaa lapseltaan, mutta tulotasoja on niin kovin erilaisia. Osa pystyy vauvasta asti sijoittamaan lapsilisät ja toiset tarvitsevat ne kipeästi ihan perusmenoihin, vaippoihin, rattaisiin, kurahousuihin ja kaikkeen muuhun mitä lapsi tarvitsee.
Se, että saa asua ja elää arkea lastensa kanssa on ihanaa, mutta tulee paljon kalliimmaksi kuin yksin asuminen. Tarvitaan isompi koti, moninkertainen määrä ruokaa ja paljon muuta.
Kun lapsi täyttää 18 asumiskulut pysyvät samoina kuin ennenkin. Nyt vaan etävanhemman ei enää tarvitse niihin osallistua ja sen myötä lähivanhemman lapseen liittyvät kulut tuplaantuvat.
Jo vuotta aiemmin on jäänyt pois lapsilisä sisarkorotuksineen, joka on 200,- lovi kuukausituloihin.
Nyt kun vielä sekä asuntolainojen korot ja sähkölaskut ovat entistä kalliimpia, ei mikään ihme, että lähivanhempi on huolissaan.
Ap:n tapauksessa tilannetta hankaloittaa vielä se, että lapsilla on ilmeisesti eri isät, jotka maksavat erisuuruisia elatusmaksuja. Eli jo aiemmin kuopuksen menoihin on ollut joka kuukausi vähemmän rahaa käytössä kuin esikoisen. Muutenhan isän elatuskyvyn katsottaisiin parantuneen kun on vain yksi alaikäinen lapsi joten kuopuksen elarit nousisivat esikoisen maksujen päättyessä, mikä tasottaisi tilannetta.
Sinänsä tilanne on kohtuullinen, jos palkasta jää asumismenojen jälkeen vielä 1000,- muuhun käyttöön. Muutaman vuoden päästä, kun lapset asuvat omillaan ap:n elintaso on ihan hyvä, vaikka jäisi nykyiseen asuntoon. Tai muuttamalla pienempään voi asumiskuluissa säästääkin.
Ongelma on nyt, kun esikoiselle tarvitaan oma huone (jonka vanhemmat tähän asti ovat maksaneet puoliksi). Sen lisäksi ap:n pitäisi nyt yksinään kustantaa myös esikoisen ruokakulut, joista aiemmin on maksanut vain puolet.
Sen sijaan lapsi alkaa saada isältään 480 kuukausirahaa, josta voi sitten itse kustantaa vaatteet, matkaliput, netin, harrastukset, huvitukset ym. Niihin kuluihin ap:n ei tarvitse jatkossa osallistua.
Jos ap ei halua ottaa lapselta rahaa, jää vaihtoehdoksi ruoka- ja päivittäistavarakuluista karsiminen. Tiukalla karsimisella niistä voi kyllä useamman satasen kuussa säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolet nuoren osuudesta tottakai, kuten kirjoitinkin. Eli jos arvioidaan, että nuoren ruoka ja päivittäistavarakulut on 350 euroa/kk (nuori mies syö paljon!), niin minä maksan puolet eli 175 euroa ja nuori toisen puolikkaan 175 euroa isänsä rahoista.
ap
Näpit irti nuoren rahoista! Isältä saaduilla rahoilla hän kustantaa vaatteet + vapaa-ajan elämän, sinä maksat asumis + ruokakulut.
Eikö sinua Ap yhtään hävetä, että suunnittelet kavaltavasi rahaa omalta lapselta, joka vielä opiskelee?
Eli ennen 18v synttäriä isä osallistui lapsen asumis- ja ruokakuluihin, mutta 18v synttärien jälkeen äiti maksaakin 100%? Siinä alkaa jo pienempi sisaruskin kärsiä, kun aletaan säästämään kuluissa tiukasti (esim. ainoa harrastus loppuu, ruoka huononee, kulkee liian pienissä vaatte
Isoveikka tarjoilee superkaakaota ja panineita kahvilassa tytöille ja muu perhe elää kurjuudessa.
Elatusvelvollisuus voi kuitenkin jatkua täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen koulutuskustannusten vuoksi opiskelevan henkilön kohdalla, jos elatusvelvollisuus harkitaan kohtuulliseksi. Tätä velvollisuutta kutsutaan koulutusavustukseksi.
Oikeuskäytännössä on vahvistettu useaan otteeseen koulutusavustuksen olemassaolo. Lukio-opintojen kohdalla vakiintunut käytäntö on, että koulutusavustusta maksetaan. Vakiintunut käytäntö johtuu siitä, että lukio katsotaan kansalaisen peruskoulutukseksi.
On täysin riippuvainen vanhempien tulotasosta. Jos nuori käy töissä, tietenkin omat menot ja jos perheessä rahasta tiukkaa, tietysti ruokarahaa satanen kaksi.
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisen elättää vanhempi.
Millä logiikalla? Hän on täysi-ikäinen. Jos ei ole tuloja, haetaan opintotukea ja -lainaa ja maksetaan oma osuus asumismenoista ja muustakin. Tai hankitaan oma asunto.
tähän naurettavaan väitteeseen 18 vuotta täyttäneen elättämisestä törmää usein. Mihin se perustuu, kun minä en sellaista lakia ole nähnyt.
T. Oik. kand.
Vierailija kirjoitti:
Elatusvelvollisuus voi kuitenkin jatkua täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen koulutuskustannusten vuoksi opiskelevan henkilön kohdalla, jos elatusvelvollisuus harkitaan kohtuulliseksi. Tätä velvollisuutta kutsutaan koulutusavustukseksi.
Oikeuskäytännössä on vahvistettu useaan otteeseen koulutusavustuksen olemassaolo. Lukio-opintojen kohdalla vakiintunut käytäntö on, että koulutusavustusta maksetaan. Vakiintunut käytäntö johtuu siitä, että lukio katsotaan kansalaisen peruskoulutukseksi.
Aloittajan lapsellehan isä maksaa rahaa, mutta kysymys on siitä, että mihin sitä rahaa käytetään, onko koulutusavustuksen käytöstä olemassa mitään ohjeistusta, että mihin se on tarkoitettu? Itse näkisin, että se on tarkoitettu juurikin arjen kuluihin.
Pienituloisellehan tuo on tyhjä lain kirjain, koska käytännön mahdollisuutta sen toteuttamiseen ei ole.
Lapsi ei ole velkaa vanhemmilleen mitään. Itse tuen aikuista opiskelevaa poikaani niin kauan kunnes pääsee työelämään ja omaan kämppään. Asuu vielä luonani eikä tulisi mieleenkään laskuttaa omaa lasta. Autoani käyttää myös silloin tällöin, kun ei ole järkeä kahta autoa pitää tässä tilanteessa ja ostelee polttoainetta oma-aloitteisesti, vaikka en ole sitäkään pyytänyt. Kämppään mahtuu ja kiva että auttelee välillä. Ainoa mitä toivon on, että tukee sitten joskus omia lapsiaan samoin. Tuntuisi todella oudolta olla käsi ojossa pyytämässä osaa pojan pienistä rahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisen elättää vanhempi.
Millä logiikalla? Hän on täysi-ikäinen. Jos ei ole tuloja, haetaan opintotukea ja -lainaa ja maksetaan oma osuus asumismenoista ja muustakin. Tai hankitaan oma asunto.
tähän naurettavaan väitteeseen 18 vuotta täyttäneen elättämisestä törmää usein. Mihin se perustuu, kun minä en sellaista lakia ole nähnyt.
T. Oik. kand.
'Pääsääntöisesti lapsen oikeus saada vanhemmiltaan elatusta päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Vanhemmat kuitenkin vastaavat myös täysi-ikäisen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Arvioinnissa otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, koulutuksesta aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet vastata itse koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista koulutuksen päätyttyä.'
Oikeustieteen kandi varmaan tietää, mistä teksti löytyy...
Pyydän lapsiltani 250 euroa ruoasta. Pakko, koska muutoin minulla ei olisi rahaa ostaa hänelle ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä tilanne on kohtuullinen, jos palkasta jää asumismenojen jälkeen vielä 1000,- muuhun käyttöön. Muutaman vuoden päästä, kun lapset asuvat omillaan ap:n elintaso on ihan hyvä, vaikka jäisi nykyiseen asuntoon. Tai muuttamalla pienempään voi asumiskuluissa säästääkin.
Ongelma on nyt, kun esikoiselle tarvitaan oma huone (jonka vanhemmat tähän asti ovat maksaneet puoliksi). Sen lisäksi ap:n pitäisi nyt yksinään kustantaa myös esikoisen ruokakulut, joista aiemmin on maksanut vain puolet.
Sen sijaan lapsi alkaa saada isältään 480 kuukausirahaa, josta voi sitten itse kustantaa vaatteet, matkaliput, netin, harrastukset, huvitukset ym. Niihin kuluihin ap:n ei tarvitse jatkossa osallistua.
Jos ap ei halua ottaa lapselta rahaa, jää vaihtoehdoksi ruoka- ja päivittäistavarakuluista karsiminen. Tiukalla karsimisella niistä voi kyllä useamman satasen kuussa säästää.
mikä ihmeen 480€ kk rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi toimeentulotuen perusosa vanhemman kanssa asuvalle täysi-ikäiselle olisi melkein 500 e, jos kerran hänen kulunsa ovat vain pari sataa? En millään jaksa uskoa, että Kela maksaisi niin avokätisesti yhtä tukea, kun ne muuten lasketaan hyvin alakanttiin.
Summa on tarkalleen ottaen 429 euroa, jokin aentti päälle.
Olisiko selvempää, että ap tarjoaa asunnon ja lapsi maksaa kaikki omat kulunsa kuten ostaa omat ruokansa. Olisiko lapsikaan valmis siihen, että kaikki kolme joutuvat muuttamaan yksiöön sen vuoksi, että ap:n rahat eivät riitä kaikkiin kustannuksiin. Helsingin hinnoilla asumiskuluja ei nykyisestä pysty muuten laskemaan. Tai voihan ap muuttaa jonnekin kauas Helsingistä halpaan asuntoon, mutta olisiko sekään nuorten mieleen.
18 vuotias kohta ja asuu lukion takia kotona vielä 2 vuotta? Tyttäreni kirjoitti ylioppilaaksi 18 vuotiaana. Eli montakohan vuotta tämä tapaus aikoo lukiota käydä?
Toivottavasti elämän ehtoopuolella lapsi muistaa laskuttaa mm. Kaupassa käynnistä 25e/ kerta on hyvä korvaus. Jos on vain kuljettajana niin 10e. Muut kuljetuspalkkiot esim. Lääkäriin 5 snt /km.
Sitten kaikki korjaukset, lampunvaihdot, tietokoneiden asennukset ja ongelmanratkaisut pihatyöt jne. niin näillekin löytyy varmasti jokin hyvä korvaus.
Joutuuhan lapsi (siis tässä tapauksessa jo aikuinen) luopumaan omasta vapaa-ajastaan ja järjestelemään asioita ollakseen ikääntyneen vanhempansa apuna.
Kuinka paljon lapsi kuluttaa? Jos nyt ei puhuta juhlimisesta tai ylimääräisistä ostoksista, siitä voi laskea, miten paljon pyytää. Itse en nyhtäisi koko summaa, jos se olisi mahdollista, mutta edes jotain.
Ai, kun exälle ei tarvi maksaa, niin sitten lapselle, että lapsi pystyy maksamaan elättäjälleen.