Lue keskustelun säännöt.
HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta
19.01.2024 |
Upea synnyttäjiä painostava kirjoitus: Aydin Tekay syyttää synnyttäjiä siitä, että nämä haluavat terveen lapsen! Itsekäs synnyttäjä rapauttaa muiden potilasturvallisuutta, koska ikävällä tavalla katsoo asiaa vain omalta kannaltaan eikä ymmärrä, että hänen terve, hengittävä lapsensa estää jonkun kohdunpoistoleikkauksen.
Nähtävästi kohta ei suunniteltua sektiota saa kukaan, koska parempi vammautunut lapsi kuin se, että perheisiin syntyisi enemmän kuin yksi lapsi.
Kommentit (267)
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kaikki kolme lasta suunnitellulla sektiolla HUS:ssa. Uhkasin abortilla ensimmäisen lapsen kohdalla. Lapsellista, mutta toimi. Toisen ja varsinkin kolmannen kohdalla ei enää tarvinnut kuin ilmoittaa että haluan sektion.Kaikki kolme leikkausta meni mainiosti, oppikirjan mukaan, toivuin nopeasti ja lapset ovat olleet terveitä. Vanhin nyt 14 ja nuorin 7.
Ei ketään voi pakottaa synnyttämään, sehän on nimenomaan tapahtuma, jossa äidin pitää aktiivisesti osallistua.
Kyllä voi. Luonto pakottaa. Sen sijaan raskaaksi ei ole pakko hankkiutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään muussa kehoon liittyvässä rankassa toimenpiteessä ei vaadita, että se pitää kestää pienellä kipulääkkeellä ja ottaa riski itsensä ja muiden vammauttamisesta siinä samalla.
Jopa tatuointiin saa halutessaan pintapuudutuksen.
En myöskään ole kertaakaan kuullut että mies joutuisi sairaalassa ollessaan vaihtamaan itse lakanat.
Olen ollut sairaalassa sekä töissä että potilaana erilaisilla osastoilla, myös synnytyssairaalassa.
En ole koskaan kuullut että potilaiden pitäisi sijata vuoteita saati vaihtaa lakanoita. Sitä varten sairaaloissa on henkilökuntaa: sairaala-apulaisille ja apuhoitajille (> perushoitajille > lähihoitajille) kuuluu siivous ja potilaan perushoito). Potilaiden tehtävä on toipua ja parantua.
Lapsi syntyi -97 ja kyllä silloin ainakin Mikkelissä piti ihan itse vaihtaa hikiset ja veriset lakanat. Näytettiin osaston liinavaatekaappi josta puhtaita petivaatteita sai hakea.
Ei kaikilla, minulla suunniteltujen sektioiden jälkeen vatsalihakset yhdessä, leikkaushaavat eivät olleet koskaan kipeitä eikä toipuminen muutenkaan vastannut ystävieni kokemuksia kymmenen tikin kanssa, jotka on ommeltu alakertaan. Itse asiassa, eräs ennen minua lapsen saanut ystäväni kävi kolmessa korjausleikkauksessa alatiesynnytyksen jälkeen. Heti vauvan tultua ommeltiin peräsuolta kasaan ja jonkun ajan päästä sitä leikattiin auki ja ommeltiin taas. Parin vuoden päästä koko putki valahti ulos ja leikattiin taas. Siihen nähden oma suunniteltu sektio oli kyllä kuin hammaslääkärissä käynti. Viimeisen jälkeen kotiuduin 12 h leikkauksesta.
Pienensin rinnat hiljattain, leikkaus oli massiivisesti suurempi kuin suunniteltu sektio. Sain muuten senkin leikkauksen ihan julkiselta!
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä synnyttämisessä niin pelottaa?? Luonnollinen tapahtuma! Ymmärrän sektion VAIN JA AINOASTAAN jos on äidin tai vauvan henki kyseessä, en muuten! Peloista voi päästä yli jo hyvissä ajoin hakeutua puhumaan synnytyspelosta.
Myös kuolema on luonnollinen tapahtuma, mutta kovin sitä pelätään ja sitä yritetään estää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis MIKSI joku haluaa sektion? Ihan kauhea ajatus.
Alatiesynnytys taas on yleisimmin nopea, siitä toipuu helposti ja joskus melkein saman tien. Se auttaa kehon palautumista ja hormonien toimintaa. Myös ja ehkä ennen kaikkea alatiesynnytys on lapsemme parempi.
Halutaan pitää alatie tiukkana seuraavalle isälle.
Tai sitten pidätyskyky, että loppuelämä ei mene vaipoissa. Mutta mitäpä pikkupoika noista asioista mitään ymmärtäisi. Kysy äidiltä.
99% synnyttäneistä naisista ei vietä loppuelämäänsä vaipoissa. Nää on just näitä kauhujuttuja, jotka uskotaan ja sitten päätetään, ettei haluta sen takia lapsia.
Mitäs sitten kun kuuluukiin siihen 1%:iin? Siinä kohtaa ei kauheasti lohduta, että on harvinainen tilastopoikkeama. Vaipoissa parhaimmassa tapauksessa seuraavat 60 vuotta, nice.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On hullua edes väittää että kukaan raskaana oleva nainen mukavuussyistä haluaisi sektion, kyllä siinä on aina harkittu molemmat vaihtoehdot tarkkaan ennen sitä.
Miksi alapään repeämiä vähätellään viimeiseen saakka? Ne eivät ole niin harvinaisia kuin yritetään esittää, ja todellakin ne vaivaavat naisen elämää eritavoin vaikka ei ihan niin pahat olisiskaan että vaippoja täytyisi käyttää.No itselle, ei asiaa kokeneelle nuo molemmat kuulostavat ihan kauheilta. Harmi etteivät tarinat vauvoja tuovasta haikarasta olleetkaan totta! :D
Sektiot pitäisi sallia VAIN fyysisistä syistä, eli jos alatiesynnytys on fyysisesti mahdotonta naiselle.
Ei mistään muista syistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naistenklinikalla ainakin täytyi itse lakanat vaihtaa vuosina 2007 - 2013.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään muussa kehoon liittyvässä rankassa toimenpiteessä ei vaadita, että se pitää kestää pienellä kipulääkkeellä ja ottaa riski itsensä ja muiden vammauttamisesta siinä samalla.
Jopa tatuointiin saa halutessaan pintapuudutuksen.
En myöskään ole kertaakaan kuullut että mies joutuisi sairaalassa ollessaan vaihtamaan itse lakanat.
Olen ollut sairaalassa sekä töissä että potilaana erilaisilla osastoilla, myös synnytyssairaalassa.
En ole koskaan kuullut että potilaiden pitäisi sijata vuoteita saati vaihtaa lakanoita. Sitä varten sairaaloissa on henkilökuntaa: sairaala-apulaisille ja apuhoitajille (> perushoitajille > lähihoitajille) kuuluu siivous ja potilaan perushoito). Potilaiden tehtävä on toipua ja parantua.
Minä en pysynyt edes pystyssä, kun hoitaja sanoi minulle, että synnytysosastolla ei ole sairaita, joten lakanat pitää vaihtaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä veritulppa voi tietää, onko sektio suunniteltu vai ei? Veritulppa on sektion vakavista komplikaatioista se yleisin.
Ymmärrän kyllä, että veritulppa kuulostaa monen mielestä abstraktilta ja kaukaiselta verrattuna siihen, että alapää repeää. Mutta jälkimmäinen paranee yleensä nopeasti, kun taas veritulppa voi viedä hengen perusterveeltä.
Vierailija kirjoitti:
Sektiot pitäisi sallia VAIN fyysisistä syistä, eli jos alatiesynnytys on fyysisesti mahdotonta naiselle.
Ei mistään muista syistä!
Jos itse haluat alatiesynnytyksen niin fine, mutta älä tule muita määräilemään. Idiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kaikki kolme lasta suunnitellulla sektiolla HUS:ssa. Uhkasin abortilla ensimmäisen lapsen kohdalla. Lapsellista, mutta toimi. Toisen ja varsinkin kolmannen kohdalla ei enää tarvinnut kuin ilmoittaa että haluan sektion.Kaikki kolme leikkausta meni mainiosti, oppikirjan mukaan, toivuin nopeasti ja lapset ovat olleet terveitä. Vanhin nyt 14 ja nuorin 7.
Ei ketään voi pakottaa synnyttämään, sehän on nimenomaan tapahtuma, jossa äidin pitää aktiivisesti osallistua.
Ei se abortti aina huono vaihtoehto ole. Vanhemmuuskin on tapahtuma missä vanhempien pitää aktiivisesti osallistua. Jos ei viitsi osallistua synnytykseen, tuskin se seuraavat 18 v sen aktiivisemmin kuluu. Eri juttu jos kyseessä on oikeasti lääketieteellinen syy. Mutta eipä voi vanhempia pakottaa osallistumaan aktiivisesti lapsistaan synnyttämiseen; huolehtimiseen ja kasvattamiseenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytysvalmennusta todellakin tarvittaisiin takaisin, voin vaikka itse käydä siellä kertomassa kahdesta hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestäni. Kivunlievitystä oli tarjolla, mutta en halunnut ilokaasun lisäksi muuta.
Tottakai sektio on tietyissä tilanteissa paras vaihtoehto, mutta synnytys on luonnollinen asia. Kenenkään ei kuulu olla haluamattaan ilman kipulääkkeitä, mutta synnytyspelko on saanut naisten keskuudessa järjettömät mittasuhteet. En ikinä antaisi leikata itseäni auki ilman hyvää syytä (eli esim. vauvan hengenvaara) edelleenkään.
Ja sillä voitaisiin sitten kivasti jättää huomioimatta ne kokemukset, jotka eivät menneet niin elokuvamaisen täydellisesti kuin sinulla, joka osasit synnyttää paremmin kuin me muut?
Monella tuntuu olevan joku käsittelemärön t
No. Lapsivuodeosastolla työskennelleenä näin että kaikki tuoreet äidit olivat enemmän tai vähemmän itkuisen, rääkätyn, yksinäisen ja pelästyneen näköisiä. Maratonin juoksijoita ei näkynyt yhtään.
Hoitajat / kätilöt puolestaan kuluttivat huomattavan osan ajastaan pilkaten ja naureskellen synnyttäneiden vointia. Eivät potilaat heitä kuulleet, mutta minä joka istuin kansliassa tekemässä paperitöitä kuulin ja tyrmistyin. Tuntui, että äidin avuton tila teki hänestä otollisen kiusaamisen kohteen, ja tämä kesätyöpaikka osaltaan vahvisti kantaani, että mulle tuota ei tapahdu, ei ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä veritulppa voi tietää, onko sektio suunniteltu vai ei? Veritulppa on sektion vakavista komplikaatioista se yleisin.
Ymmärrän kyllä, että veritulppa kuulostaa monen mielestä abstraktilta ja kaukaiselta verrattuna siihen, että alapää repeää. Mutta jälkimmäinen paranee yleensä nopeasti, kun taas veritulppa voi viedä hengen perusterveeltä.
Oletko koskaan kuullut leikkausta edeltävistä ohjeista ja toimista, joilla juurikin pyritään ehkäisemään leikkauksen mahdollisia komplikaatioita? Suunnitellusti.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla, minulla suunniteltujen sektioiden jälkeen vatsalihakset yhdessä, leikkaushaavat eivät olleet koskaan kipeitä eikä toipuminen muutenkaan vastannut ystävieni kokemuksia kymmenen tikin kanssa, jotka on ommeltu alakertaan. Itse asiassa, eräs ennen minua lapsen saanut ystäväni kävi kolmessa korjausleikkauksessa alatiesynnytyksen jälkeen. Heti vauvan tultua ommeltiin peräsuolta kasaan ja jonkun ajan päästä sitä leikattiin auki ja ommeltiin taas. Parin vuoden päästä koko putki valahti ulos ja leikattiin taas. Siihen nähden oma suunniteltu sektio oli kyllä kuin hammaslääkärissä käynti. Viimeisen jälkeen kotiuduin 12 h leikkauksesta.
Pienensin rinnat hiljattain, leikkaus oli massiivisesti suurempi kuin suunniteltu sektio. Sain muuten senkin leikkauksen ihan julkiselta!
Hei hienoa, nyt kaikki vaan kauneusleikkauksia tilaamaan! Minä tahdon uudet ja terhakat rinnat näiden riippumaan alkaneiden tilalle, seuraavaksi rasvaimu kun en viitsi laihduttaa ja tokihan minulla on oikeus leikkaukseen jos tahdon, eikös :) Sitten kiristetään vatsanahkaa ja varmaan otetaan reidetkin käsittelyyn. Raskausarpiakin on tullut, ne pitää kyllä ehdottomasti hoitaa laserilla pois samalla. Kaiken tuon jälkeen alkaa kasvot näyttämään kulahtaneelle joten tahdon parit piristävät kauneusleikkaukset ja sitten ei hampaat sovi enää lainkaan, uusiksi nekin. Julkinen toki kustantaa nämä meille kaikille muillekin, koska osa saa mitä leikkauksia tahtoo! Koska mä voin ja mä tahdon :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla, minulla suunniteltujen sektioiden jälkeen vatsalihakset yhdessä, leikkaushaavat eivät olleet koskaan kipeitä eikä toipuminen muutenkaan vastannut ystävieni kokemuksia kymmenen tikin kanssa, jotka on ommeltu alakertaan. Itse asiassa, eräs ennen minua lapsen saanut ystäväni kävi kolmessa korjausleikkauksessa alatiesynnytyksen jälkeen. Heti vauvan tultua ommeltiin peräsuolta kasaan ja jonkun ajan päästä sitä leikattiin auki ja ommeltiin taas. Parin vuoden päästä koko putki valahti ulos ja leikattiin taas. Siihen nähden oma suunniteltu sektio oli kyllä kuin hammaslääkärissä käynti. Viimeisen jälkeen kotiuduin 12 h leikkauksesta.
Pienensin rinnat hiljattain, leikkaus oli massiivisesti suurempi kuin suunniteltu sektio. Sain muuten senkin leikkauksen ihan julkiselta!
Hei hienoa, nyt kaikki vaan kauneusleikkauksia tilaamaan! Minä tahdon uu
Julkisella puolella ei tehdä kauneusleikkauksia, mutta senhän sinä tiesitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sain kaikki kolme lasta suunnitellulla sektiolla HUS:ssa. Uhkasin abortilla ensimmäisen lapsen kohdalla. Lapsellista, mutta toimi. Toisen ja varsinkin kolmannen kohdalla ei enää tarvinnut kuin ilmoittaa että haluan sektion.Kaikki kolme leikkausta meni mainiosti, oppikirjan mukaan, toivuin nopeasti ja lapset ovat olleet terveitä. Vanhin nyt 14 ja nuorin 7.
Ei ketään voi pakottaa synnyttämään, sehän on nimenomaan tapahtuma, jossa äidin pitää aktiivisesti osallistua.
Ei se abortti aina huono vaihtoehto ole. Vanhemmuuskin on tapahtuma missä vanhempien pitää aktiivisesti osallistua. Jos ei viitsi osallistua synnytykseen, tuskin se seuraavat 18 v sen aktiivisemmin kuluu. Eri juttu jos kyseessä on oikeasti lääketieteellinen syy. Mutta eipä voi vanhempia pakottaa osallistumaan aktiivisesti lapsistaan synnyttämiseen; huolehtimiseen ja kasvattami
Äärimmäisen älykästä argumentointia.
Ehdotan lisäksi, että isyyden saa vasta, kun on kipua stimuloivassa koneessa kärsinyt 2 - 12 tuntia ja peräaukkoon revitty auki tunkemalla sinne väkisin sellainen 2 - 4 kiloinen kurpitsa. Jos ei tähän ole valmis niin ei ole valmis myöskään vanhemmuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä veritulppa voi tietää, onko sektio suunniteltu vai ei? Veritulppa on sektion vakavista komplikaatioista se yleisin.
Ymmärrän kyllä, että veritulppa kuulostaa monen mielestä abstraktilta ja kaukaiselta verrattuna siihen, että alapää repeää. Mutta jälkimmäinen paranee yleensä nopeasti, kun taas veritulppa voi viedä hengen perusterveeltä.
Oletko koskaan kuullut leikkausta edeltävistä ohjeista ja toimista, joilla juurikin pyritään ehkäisemään leikkauksen mahdollisia komplikaatioita? Suunnitellusti.
Ensisijainen keino tukoksen ehkäisemiseen on varhainen mobilisaatio. Ja siitähän se itku taas repeää, kun pyhä äiti pistetään kävelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä voidaanko lääketieteeltä tai yhteiskunnalta edellyttää, että synnytykset pitäisi pystyä 100 % saamaan vammattomiksi. Raskaus tai synnytys ei ole sairaus, vaan luonnollista ja tervettä kiertokulkua, lisääntymistä, jotain niin alkukantaista, rajua ja mystistäkin, että paljon jää ihmisen hallinnan ulkopuolelle. Raskaus ja synnytys on aina riski, elämä on riski.
Jos miehet synnyttäisi niin siihen olisi keksitty täysin kivuton keino eikä jälkivaivoja tulisi. Lisäksi tuoretta "äitiä" paapottaisiin monta kuukautta.
Kuka estää ketä tahansa naista keksimästä sellaista keinoa? Tässäkin näkyy taas asenne, että ollaan miesten armoilla ja pahat miehet ei keksi turvallisia synnytyksiä. Keksikää naiset itse!
Tilastot joihin viittaat eivät erottele suunniteltua sektiota ja hätätilasektiota toisistaan.