HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä että moni valitsee sektion alatie synnytyksen sijaan ei ole mitään tekemistä alapään ulkonäön kanssa vaan sen että nainen ei halua ottaa riskiä siitä että loppuelämän kaikki, KAIKKI eritteet valuu housuun halusit tai et. Puhumattakaan jatkuvista kivuista, hiertävistä arvista ja siitä että vaikka vaivat tarvitsisivat korjausleikkauksia niitä ei välttämättä anneta tai ne pitäisi teettää yksityisellä johon kaikilla ei todellakaan ole varaa 

Otetaan sitten mieluummin se sektion kuolemanriski. Koska on niin paljon kivempaa olla kuollut kuin että kaikki valuu housuun?

En tunne yhtään äitiä jolla alatiesynnytyksen jälkeen valuisi kaikki housuun, lienee yleisempää sinun tuttavapiirissäsi? 

Sektiokomplikaatiot ovat paaaaljon tavallisemmat kun sellainen harvinainen alatiesynnytyskomplikaatio joka vaurioittaa pidätyskykyä.

Synteettisen oksitosiinin rutiininomainen annos säädetty sellaiseksi, että sillä saadaan haluttu määrä sekä syntymien vauhdittamisia, että leikkauspotilaita. Karkeasti ottaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä että moni valitsee sektion alatie synnytyksen sijaan ei ole mitään tekemistä alapään ulkonäön kanssa vaan sen että nainen ei halua ottaa riskiä siitä että loppuelämän kaikki, KAIKKI eritteet valuu housuun halusit tai et. Puhumattakaan jatkuvista kivuista, hiertävistä arvista ja siitä että vaikka vaivat tarvitsisivat korjausleikkauksia niitä ei välttämättä anneta tai ne pitäisi teettää yksityisellä johon kaikilla ei todellakaan ole varaa 

Otetaan sitten mieluummin se sektion kuolemanriski. Koska on niin paljon kivempaa olla kuollut kuin että kaikki valuu housuun?

Suunnitellun sektion kuolemanriski on pienempi kuin alatiesynnytyksen. Hätäsektio on asia erikseen, siihen liittyy isoja riskejä. Harva mies jättää polvileikkauksen väliin siksi, että siihen kuolee todennäköisemmin kuin kävelyyn kyynärsauvan avulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä että moni valitsee sektion alatie synnytyksen sijaan ei ole mitään tekemistä alapään ulkonäön kanssa vaan sen että nainen ei halua ottaa riskiä siitä että loppuelämän kaikki, KAIKKI eritteet valuu housuun halusit tai et. Puhumattakaan jatkuvista kivuista, hiertävistä arvista ja siitä että vaikka vaivat tarvitsisivat korjausleikkauksia niitä ei välttämättä anneta tai ne pitäisi teettää yksityisellä johon kaikilla ei todellakaan ole varaa 

 

 

 

Tuo on niin harvinaista ettei sen minimaalisen riskin takia pitäisi myöntää sektiota.

 

T. Veronmaksaja

Mites sitten kun tuollainen käy? Olet mielelläsi maksamassa niitä lukui

Höpöhöpöhöpö, että 17 pros tulisi pidätyskyvyttömiksi synnytyksen jälkeen!

Eli melkein joka viidennellä synnyttäjällä olisi pidätyskyky mennyt alatiesynnytyksen takia?  Varmasti joo. Ja lentäähän lehmätkin.

Vierailija kirjoitti:

Sektiokomplikaatiot ovat paaaaljon tavallisemmat kun sellainen harvinainen alatiesynnytyskomplikaatio joka vaurioittaa pidätyskykyä.

Alatiesynnytyksissä 25% vauvoista kokee hapenpuutetta, joka tuhoaa aivoja. Suunnitellussa sektiossa vastaava % on alle 1.

Joku kirjoitti yllä, että Ranskassa varataan jo synnytyssalissa kaikille synnyttäjille aika korjausleikkaukseen. Tuo on yhdenlaista synnytysväkivaltaa, vähän niin kuin entisajan isännäntikki. Tarkoitus oli tehdä miehen mieliksi tiukka tavara, mutta sitten tulikin naisille yhdyntävaikeuksia.

Onneksi en synnytä Ranskassa.

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti yllä, että Ranskassa varataan jo synnytyssalissa kaikille synnyttäjille aika korjausleikkaukseen. Tuo on yhdenlaista synnytysväkivaltaa, vähän niin kuin entisajan isännäntikki. Tarkoitus oli tehdä miehen mieliksi tiukka tavara, mutta sitten tulikin naisille yhdyntävaikeuksia.

Synnytysväkivaltaa, että aiheutuneet vammat korjataan? Varmaan vähän eri asia kuin paikkoja kiristys miesten mieliksi.

Se mikä aiheuttaa pidätyskykyä todellakin on  a n a a l i s e k s i . Muistakaa se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis MIKSI joku haluaa sektion? Ihan kauhea ajatus.

Alatiesynnytys taas on yleisimmin nopea, siitä toipuu helposti ja joskus melkein saman tien. Se auttaa kehon palautumista ja hormonien toimintaa. Myös ja ehkä ennen kaikkea alatiesynnytys on lapsemme parempi.

 

 

 

Halutaan pitää alatie tiukkana seuraavalle isälle.

Tai sitten pidätyskyky, että loppuelämä ei mene vaipoissa. Mutta mitäpä pikkupoika noista asioista mitään ymmärtäisi. Kysy äidiltä.

99% synnyttäneistä naisista ei vietä loppuelämäänsä vaipoissa. Nää on just näitä kauhujuttuja, jotka uskotaan ja sitten päätetään, ettei haluta sen takia lapsia. 

Kukaan ei varmaan tarkistanut tätä lukua. 1% ei todellakaan ole totuus. Puhutaan varmaan 0,005 % ja sekin on yläkanttiin. Älkää viitsikö pelotella keksityllä datalla.

Musta se synnyttäminen tuntui hitaalta kuolemiselta. Ensin kiduin lähes viisi päivää jatkuvissa supistuksissa kotona. Ravasin eestaas sairaalaan ja takaisin kaksi kertaa. Vasta kolmannella kerralla minut otettiin sisään, eikä silloinkaan vielä tapahtunut mitään muuta kuin sain vihdoin jotain kipulääkettä, joka auttoi ja nukahdin ehkä tunniksi jotenkin. Sitten runnottiin väkisin kalvot rikki. Pakotettiin niissä tuskissa seisomaan ja käymään vessassa, vaikka jalat ei meinanneet kantaa enää ja pissaaminen tuntui mahdottomalta. Synnytys alkoi käynnistymään vasta joskus 20 tuntia sen jälkeen kun olin tullut sairaalaan. Kaiken aikaa, poislukien ne noin tunnin nokoset, olin tuskissani. Kun vihdoin olin taas valvonut lähes ympäri vuorokauden, kuten jo kotona edellisinä päivinä, laitettiin minulle epiduraali ja synnytys alkoi lopulta olla vaiheessa, jossa kohdunsuu oli avautunut tarpeeksi. Lapsen päässä oli jo anturit ja sydänkäyrä alkoi laskea, kun olin yrittänyt puskea lasta sellaisen puoli tuntia tai jotain tuloksetta pihalle. Alkoi siinä tajuntakin jo hämärtyä.

Yhtäkkiä oli labraa paikalla, oli tippaa kädessä, oli kuumeinen olo ja päässä ihan sumeaa. SIinä minä vain pusken ja pusken ja itken samalla kun kaikki nuo ihmiset sekoilee ympärilläni.  En meinannut jaksaa ollenkaan enää synnyttää. Ihmettelin, miten jotkut naiset muka pystyvät tähän seisaaltaan tai kyykkien jakkaran päällä, kun omat jalat eivät olleet kantaneet enää aikoihin. Koin, että siitäkin minua moitittiin, kun halusin mennä makuulle.

Lopulta joku kiireinen lääkäri tuli repimään imukupilla lapsen pihalle. Väliliha oli vedetty jo aiemmin auki ja lopulta repesi vähän muutakin, kuulen sen äänen päässäni vieläkin miten liha ritisee rikki siinä hötäkässä. Onneksi lapsi saatiin ulos kun viimeisin voimin väkisin puskin vielä kerran samalla kun lääkäri riipii imukupilla lapsen päätä. Muistan ajatelleeni, että nyt sen on tultava ulos tai me kuolemme molemmat.

Mutta ei tuska loppunut vielä siihenkään, kun lapsi oli jo pihalla. Sitten piti väkivalloin synnyttää istukka ja kestää hervoton verenvuoto, ompelut, katetrointi yms. Kaikki tämä päättyi siihen, että sain jonkun jogurtin ja mehua ja minut kärrättiin samantien perhepesään hoitamaan vastasyntynyttä, joka aloitti huutokonsertin heti, kun oltiin päästy nukkumaan ja minulle kerrottiin, etten saa nousta sängystä ylös, mutta imettämään piti opetella heti, kun vauva sitä halusi. Mutta koska olin reipas ja synnytin alateitse, niin eihän nyt mitään apua tai edes lisämaitoa tarvitse vauvalle tarjota. 

Myöhemmin kävi ilmi, että lapsi oli ollut kohdussa koko ajan aivan väärässä asennossa. 

En aio synnyttää enää koskaan. En ikinä. En sektiolla enkä alateitse. En halua kuolla tai että lapseni kuolee siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytysvalmennusta todellakin tarvittaisiin takaisin, voin vaikka itse käydä siellä kertomassa kahdesta hyvin sujuneesta alatiesynnytyksestäni. Kivunlievitystä oli tarjolla, mutta en halunnut ilokaasun lisäksi muuta. 

 

Tottakai sektio on tietyissä tilanteissa paras vaihtoehto, mutta synnytys on luonnollinen asia. Kenenkään ei kuulu olla haluamattaan ilman kipulääkkeitä, mutta synnytyspelko on saanut naisten keskuudessa järjettömät mittasuhteet. En ikinä antaisi leikata itseäni auki ilman hyvää syytä (eli esim. vauvan hengenvaara) edelleenkään. 

Ja sillä voitaisiin sitten kivasti jättää huomioimatta ne kokemukset, jotka eivät menneet niin elokuvamaisen täydellisesti kuin sinulla, joka osasit synnyttää paremmin kuin me muut?

Sinun kannattaa vakavasti harkita satukirjojen kirjoittajan uraa, lahjoja löytyy.

T. Hoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti yllä, että Ranskassa varataan jo synnytyssalissa kaikille synnyttäjille aika korjausleikkaukseen. Tuo on yhdenlaista synnytysväkivaltaa, vähän niin kuin entisajan isännäntikki. Tarkoitus oli tehdä miehen mieliksi tiukka tavara, mutta sitten tulikin naisille yhdyntävaikeuksia.

Synnytysväkivaltaa, että aiheutuneet vammat korjataan? Varmaan vähän eri asia kuin paikkoja kiristys miesten mieliksi.

Joka naiselle ei tule synnytyksestä vammoja. Joten jos joka naiselle varataan aika korjausleikkaukseen, on se nimenomaan sitä miesten mieliksi kiristelyä.

Suomessa saa ottaa vain panadolia, vaikka olisi jatkuvia supistuksia viikon putkeen, jos kohdunsuu ei ole auennut vielä tarpeeksi. Panadol ei auta yhtään mitään. Miksei täysiaikaista lasta voi tässä tapauksessa vain leikata pihalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sektiokomplikaatiot ovat paaaaljon tavallisemmat kun sellainen harvinainen alatiesynnytyskomplikaatio joka vaurioittaa pidätyskykyä.

Alatiesynnytyksissä 25% vauvoista kokee hapenpuutetta, joka tuhoaa aivoja. Suunnitellussa sektiossa vastaava % on alle 1.

Oletko nyt ihan varma että se oli 25%? Ettei ollut 125 %.

:D kyllä sille on ihan syynsä että se lapsi tulee oikeeta kautta ulos. nää näkyy esim allergia tilastoissa.

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti yllä, että Ranskassa varataan jo synnytyssalissa kaikille synnyttäjille aika korjausleikkaukseen. Tuo on yhdenlaista synnytysväkivaltaa, vähän niin kuin entisajan isännäntikki. Tarkoitus oli tehdä miehen mieliksi tiukka tavara, mutta sitten tulikin naisille yhdyntävaikeuksia.

ranskassahan tää synnytys asentokin keksittiin kun joku kuningas tahto nähdä mitä sielä patahtuu.

Vierailija kirjoitti:

:D kyllä sille on ihan syynsä että se lapsi tulee oikeeta kautta ulos. nää näkyy esim allergia tilastoissa.

Ihmisen pään koko on kasvanut evoluution myötä, mutta naisen synnytyskanava ei. Toisaalta keisarileikkauksia on tehty sivistyksen aikana koko ajan joten eiköhän tässä mennä ihan käsi kädessä sivistyksen kanssa. Sivistys kasvaa, pään koko kasvaa, synnytysmenetelmät kehittyvät. 

Miksi isopäinen ihminen pitäisi siis edelleen synnyttää samalla tavalla kuin pienipäinen eläin, jos mahdollisuus on tehdä se toisellakin tavalla?