HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä että moni valitsee sektion alatie synnytyksen sijaan ei ole mitään tekemistä alapään ulkonäön kanssa vaan sen että nainen ei halua ottaa riskiä siitä että loppuelämän kaikki, KAIKKI eritteet valuu housuun halusit tai et. Puhumattakaan jatkuvista kivuista, hiertävistä arvista ja siitä että vaikka vaivat tarvitsisivat korjausleikkauksia niitä ei välttämättä anneta tai ne pitäisi teettää yksityisellä johon kaikilla ei todellakaan ole varaa 

Otetaan sitten mieluummin se sektion kuolemanriski. Koska on niin paljon kivempaa olla kuollut kuin että kaikki valuu housuun?

Suunnitellun sektion kuolemanriski on pienempi kuin alatiesynnytyksen. Hätäsektio on asia erikseen, siihen liittyy isoja riskejä. Harva mies jättää polvileikkauksen väliin siksi, että siihen kuolee todennäköisemmin kuin käv

Sektion äitiyskuolleisuus on nelinkertainen suhteessa alatiesynnytykseen. Riski kuolla keuhkoveritulppaan on 26-kertainen. Lähde: Duodecim. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä että moni valitsee sektion alatie synnytyksen sijaan ei ole mitään tekemistä alapään ulkonäön kanssa vaan sen että nainen ei halua ottaa riskiä siitä että loppuelämän kaikki, KAIKKI eritteet valuu housuun halusit tai et. Puhumattakaan jatkuvista kivuista, hiertävistä arvista ja siitä että vaikka vaivat tarvitsisivat korjausleikkauksia niitä ei välttämättä anneta tai ne pitäisi teettää yksityisellä johon kaikilla ei todellakaan ole varaa 

Otetaan sitten mieluummin se sektion kuolemanriski. Koska on niin paljon kivempaa olla kuollut kuin että kaikki valuu housuun?

Suunnitellun sektion kuolemanriski on pienempi kuin alatiesynnytyksen. Hätäsektio on asia erikseen, siihen liittyy isoja riskejä. Harva mies jättää polvileikkauksen väliin siksi, että siihen kuolee todennäköisemmin kuin käv

Miksi sä luulisit että hätäsektioon turvaudutaan?

Vinkki: vastaus piilee sanassa HÄTÄsektio.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että oma synnytykseni ei jättänyt mitään traumoja vaan oli hyvinkin luonnollinen ja hyvä kokemus. Traumat jätti kohtelu synnytyksen jälkeen. Miten se asenne muuttuukin heti kun vauva on pihalla? Hae omat ruokasi. Hae itse vaihtovaatteesi. Käy suihkussa joskus toiste, ei me ehditä vauvaa katsoa. Sun pitäisi nukkua! Me tullaan joka tapauksessa puolen tunnin välein yöllä kailottamaan jotain naapurivuoteiden äitien kanssa. Ai sua väsyttää? Sellaista se äitiys vaan on.

 

Terveiset TAYSin hirviöille!

Niin no, kerta synnytyksesi meni hyvin, ei liene ollut estettä hakea ruokaa ja vaihtovaatteita. Ei ne sairaanhoitajat ole myöskään lapsenvahteja. Sairaalassa ollaan yleensä max. 2 yötä ja sitten pitää pärjätä kotona vauvan kanssa. Synnytyksen jälkeen sairaanhoitajien tehtävä on mm. seurata miten pärjäät vauvan kanssa.

Suurin syy sille, miksi pelkopotilaita on nykyään niin paljon, on se, että kivunlievitystä pihdataan. Toinen syy on henkilökunnan puute, jolloin näitä "hupsista, oho!"-juttuja nyt vain tapahtuu enemmän. Kolmas syy on varmasti synnytyksen jälkeisten tarkastusten puutteellisuus. Ne tekee nykyään joku kandi terkkarissa tai ei kukaan. Kurkataan nopeasti ja todetaan, että kaikki ok, vaikka pullistuisi peräsuoli emättimeen. Pikkujuttuja. 

Vierailija kirjoitti:

Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?

Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.

Tämä muuten minustakin paistoi läpi kirjoituksesta, ihan suorastaan täyskusipäinen asenne tuolta Aydinilta. Kuvaavaa on tuo, että oikein erikseen mainitaan, että "keisarileikkaus on ylilääkärin mukaan aina riski äidille ja sikiölle, vaikka Suomessa äiti- ja lapsikuolleisuus on hyvin alhainen." ihan niin kuin se kuolema olisi se ainoa mahdollinen ongelma ja ikävä seuraus alatiesynnytyksestä. 

Kipu voi aiheuttaa trauman, jos se on sietämätöntä, eikä kukaan suhtaudu siihen edes empatialla, jos lääkkeet eivät ole vaihtoehto. 

Omien lasten synnytystapana oli sektio. Ensimmäisen kanssa olisi kuoltu jos osaava lääkäri ei olisi tajunnut, että istukka on keskellä ja kaikki menossa päin helvettiä. Lapsivedet tuli kotona ja vastaanottava kätilö väitti olevan pissaa. No ei ollut. Lapsi perätilassa ja olin ensisynnyttäjä.  Syyllistettiin mm kätilöiden toimesta ihan viimeiseen asti kunnes lekutin päätöksellä kiireelliseen sektioon ja tämän jälkeen olin valmis lähtemään heti tokana päivänä hiiteen koko laitokselta. Lähdin kolmantena.

Toisen kohdalla aiempi trauma vaikutti siihen, että oli kova synnytyspelko joka vain vahvistui raskausviikkojen myötä. Vuosia myöhemmin ja sama inhottava kätilö tuli vastaan. Ei pahoittelut paskaa kohtelua vaan uusi syyllistäminen, on synnytettävä alatien kautta. En suostunut ja ihan viimeisille viikoille sain taistella, että päätös on ja pysyy. 

En tekisi lapsia jos nykyhetkessä pitäisi asiaa alkaa tappelemaan. On se kumma juttu ettei nainen saa itse valita itselleen elossa pitävää synnytystapaa varsinkin kun tuntee oman kehonsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?

Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.

Tämä muuten minustakin paistoi läpi kirjoituksesta, ihan suorastaan täyskusipäinen asenne tuolta Aydinilta. Kuvaavaa on tuo, että oikein erikseen mainitaan, että "keisarileikkaus on ylilääkärin mukaan aina riski äidille ja sikiölle, vaikka Suomessa äiti-

Miten sivistysvaltiossa voidaan käyttää edelleen onnistuneen synnytyksen mittarina pientä äiti- ja lapsiKUOLLEISUUTTA? Eli kaikki on täysi ok kunhan kumpikaan osapuoli ei kuole? 

Kuolemantapauksien lisäksi myös komplikaatiot ovat selvästi yleisempiä sektiossa kuin alatiesynnytyksessä.

Lähde: se Duodecim.

Vierailija kirjoitti:

Kuolemantapauksien lisäksi myös komplikaatiot ovat selvästi yleisempiä sektiossa kuin alatiesynnytyksessä.

Lähde: se Duodecim.

 

Niin, kun niissä on mukana hätäsektiot. Luulisi nyt sinunkin ymmärtävän, mitä eroa on suunnitellussa sektiossa ja hätäsektiossa. Hätäsektiossa lapsi pitää saada ulos minuuteissa, suunnitellussa ei ole kiire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kirjoitti yllä, että Ranskassa varataan jo synnytyssalissa kaikille synnyttäjille aika korjausleikkaukseen. Tuo on yhdenlaista synnytysväkivaltaa, vähän niin kuin entisajan isännäntikki. Tarkoitus oli tehdä miehen mieliksi tiukka tavara, mutta sitten tulikin naisille yhdyntävaikeuksia.

Synnytysväkivaltaa, että aiheutuneet vammat korjataan? Varmaan vähän eri asia kuin paikkoja kiristys miesten mieliksi.

Joka naiselle ei tule synnytyksestä vammoja. Joten jos joka naiselle varataan aika korjausleikkaukseen, on se nimenomaan sitä miesten mieliksi kiristelyä.

Varmaan sen leikkausajan voi perua, jos alapää paranee hyvin.

Menin 3 viikkoa aiemmin Naistenklinikalla, raskausajan diabetes  ja ikä yli 40 v. Suunnitelmissa oli nk luonnollinen synnytys, voin koko raskausajan hyvin, kerran oksensin ja 2 kertaa pyörryin kotona. Lääkäri tarkkaili monitorista minua ja kävi muutaman kerran huoneessa. Illalla tuli 3 su ja sano että nyt leikkaukseen. Mulla oli sormukset, kello ja korvikset. Otin ne ja sanoin että käyn vessassa. Sanovat että nyt kiireesti mennään leikkaussaliin, eihän siinä ehtinyt jännittää. Poika tuli maailmaan komiasti  keisarinkyydillä. 

Ei tullut komplikaatioita ja ihan hyvin voin. Viihdyin hyvin ja sain olla viikon ja raskausajan diabetes katosi ku pieru Saharaan.  Oli nk kiireellinen sektio. Enkä edes kysynyt syytä miksi. 

Onko totta että synnytyksessä oletetaan että nainen haluaa olla siinä kamalassa puoli-istuvassa asennossa? Se nyt ainakin näyttää täydelliseltä reseptiltä sille että kaikki paikat repeää, ei pääse edes painovoima auttamaan



Miksiköhän muuten ei vaivauduta tutkimaan tarpeeksi ennen synnytystä minkä kokoinen vauva sieltä on tulossa eikä turhaan väsytetä äitiä ponnistelemaan tuntikausia ylisuurta vauvaa ulos kun helpoin olisi leikata, vai onko tää taas sitä että aivan sama vaikka tulisi rantapallo kunhan molemmat äiti ja vauva ovat elossa?

Vierailija kirjoitti:

Pitkän traumaattisen ensisynnytyksen ja kiireellisen sektion läpikäyneenä en jaa näitä näkemyksiä, että sektio on helppo, henkilökunta ilkeää ja vihamielistä eikä välitä synnyttäjästä, ja että alapään repeytyminen olisi kamalampaa kuin se, että sinun vatsasi revitään auki. 

Tässäkin keskustelussa saa kuvan, että sektio on pikkuleikkaus josta toipuu heittämällä. Sitä ei voi etukäteen tietää yhtään sen paremmin kuin sitä, repeytyykö alatiesynnytyksessä pahoin vai ei. Suurin osa sekä sektion että alatien läpikäyneistä suosittelee alatietä. Siitä toipuu oikeasti nopeammin ja paremmin kuin sektiosta. 

Sektiosta kuitenkin toipuu jossain vaiheessa, toisin kuin pahimmista alapäävaurioista, joita ei edelleenkään kaikkia pystytä korjaamaan (koska kyse on venyvistä kudoksista, joiden kimmoisuutta ei voida palauttaa).

up

Jotenkin uskomatonta että jokaisessa artikkelissa missä pohditaan koko ajan laskevaa syntyvyyttä, ei koskaan oteta huomioon millääntavalla naisten synnytyskokemuksia ja niiden vaikutuksia. Aika hälyttävää että jos lapsiluku toive on alunperin ollut 2 tai jopa 3, ja sitten se laskee siihen 1 traumojen tähden. 



Onko tässä se pointti että jos leikitään ettei mitään ongelmaa synnäreillä ole, niin ne ongelmat vain katoaa?



 

Näkikö kukaan muu uutista jossa mainittiin että synnytysosastoja karsittaisiin säästötoimenpiteenä? Juu, karsikaa vain niin syntyy vielä vähemmän vauvoja tähän maahan. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?

Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.

Tämä muuten minustakin paistoi läpi kirjoituksesta, ihan suorastaan täyskusipäinen asenne tuolta Aydinilta. Kuvaavaa on tuo, että oikein erikseen mainitaan, että "keisarileikkaus on ylilääkärin mukaan aina riski äidille ja sikiölle, vaikka Suomessa äiti-

Aydin Tekay on turkkilainen. 

Vierailija kirjoitti:

Pitkän traumaattisen ensisynnytyksen ja kiireellisen sektion läpikäyneenä en jaa näitä näkemyksiä, että sektio on helppo, henkilökunta ilkeää ja vihamielistä eikä välitä synnyttäjästä, ja että alapään repeytyminen olisi kamalampaa kuin se, että sinun vatsasi revitään auki. 

Tässäkin keskustelussa saa kuvan, että sektio on pikkuleikkaus josta toipuu heittämällä. Sitä ei voi etukäteen tietää yhtään sen paremmin kuin sitä, repeytyykö alatiesynnytyksessä pahoin vai ei. Suurin osa sekä sektion että alatien läpikäyneistä suosittelee alatietä. Siitä toipuu oikeasti nopeammin ja paremmin kuin sektiosta. 

Kiireellinen sektio on erilainen toimenpide kuin suunniteltu sektio. Et voi verrata niitä ja niistä toipumista. Haluaisin myös nähdä lähdettä tuolle suurin osa suosittelee väitteelle, sekä onko siinä kyseessä kiireelliset vai suunnitellut sektiot. Oman kokemukseni perusteella huonot sektiokokemukset ovat juuri kiireellisistä, suunnittelemattomista sektioista.

Itse valitsen mieluummin vähän hitaamman ja kivuliaamman toipumisen sektiosta kuin loppuelämän vammat alapäässä.