HS: keisarinleikkausten määrä uhkaa naisten potilasturvallisuutta
Upea synnyttäjiä painostava kirjoitus: Aydin Tekay syyttää synnyttäjiä siitä, että nämä haluavat terveen lapsen! Itsekäs synnyttäjä rapauttaa muiden potilasturvallisuutta, koska ikävällä tavalla katsoo asiaa vain omalta kannaltaan eikä ymmärrä, että hänen terve, hengittävä lapsensa estää jonkun kohdunpoistoleikkauksen.
Nähtävästi kohta ei suunniteltua sektiota saa kukaan, koska parempi vammautunut lapsi kuin se, että perheisiin syntyisi enemmän kuin yksi lapsi.
Kommentit (267)
Itsellä 1 sektio ja 3 alatiesynnytystä enkä ikimaailmassa vapaaehtoisesti sektioon menisi.
Mulle toisen lapsen jälkeen sanottiin, että en saisi enää alakautta synnyttää ja se sektion pelko oli niin suuri, että meinasi jäädä lapsiluku kahteen. Kun aloin kolmatta odottaa, koko odotusta varjosti pelko sektiosta. Onneksi sitten kuitenkin vuodet olivat kuluneet ja lääketieteen osaaminen kehittynyt ja sain synnyttää normaalisti :)
Ja siis sektiossa ei ollut mitään ongelmia, mutta se oli todella traumatisoiva kokemus.
En siis kykene ymmärtämään, miksi kukaan vapaaehtoisesti siihen lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
No, mulle sektio oli pikkuleikkaus, josta toivuin heittämällä. Ymmärrän ettei niitä kaikille tehdä, mutta kyllä se vaikuttaa naisten haluihin tehdä lapsia, jos pitää stressata siitäkin, saako sektiota tarvittaessa vai ei. Tai saako kivunlievitystä vai ei.
Mikä siinäkin muuten on että synnytystä ylistetään luonnolliseksi ja sen vuoksi pitäisi kestää kaikki? Syöpäkivut ovat ihan yhtä luonnollisia, jätetäänkö hoitamatta? Entä muistisairas vanhus, jätetäänkö omaisten sohvalle makaamaan p*skoihinsa, kun omaiset ovat töissä? Näinhän ennen vanhaankin tehtiin ja oli ihanaa ja luonnollista! Oikeasti ei ollut vaihtoehtoja.
Pikkuleikkaus se ei ole todellakaan. Hyvä että toivuit hyvin, mutta useimmille alatiestä toipuminen on huomattavasti helpompaa kuin sektiosta. Hyvä juttu kuitenkin on, että on olemassa lääkkeitä joilla myös leikkauksista toipuminen voidaan tehdä varsin siedettäväksi.
En myös ihan ymmärrä mitä tuo juttu on että ylistettäisiin synnytyskipuja luonnolliseksi että pitäisi vaan kestää? Itse synnytin omasta valinnastani toisen lapseni luomuna, ja minua yritettiin suorastaan taivutella ottamaan epiduraalipuudutus, varoiteltiin että sitä ei sitten välttämättä enää voi myöhemmin antaa jos sitten tuleekin olo ettei kestä. Ei todellakaan ollut ajattelua, että pitää vaan kestää, vaan kivunlievitystä tarjottiin aktiivisesti. (Ja näin yhden epiduraalilla ja yhden luomuna synnyttäneenä suosittelen kyllä sitä epiduraalia, oli se aika paljon rauhallisempi ja rennompi kokemus se synnytys kun ei ollut sitä valtava kipua ja pian myös kivun ja sen jatkumisen pelkoa)
"Viimeisimmät tutkimukset kertovat, ettei synnytystavalla ole merkittävää vaikutusta vauvan suoliston mikrobeihin. Eli se oli porua tyhjästä."
Lancet on arvostettu lääketieteen lehti, sen rivjuu jutun mukaan keisarinleikkauksesta kuitenkin selkeitä vaikutuksia esim. lasten allergisuuteen, atopiataipumukseen ja astmaan sekä mahdollisesti myöhempään lihavuuteen.Ja listaavat myös mikrobiomin. Onko käsitys muuttunut tuon jälkeen?
https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)3193…
Vierailija kirjoitti:
Tämä on todellakin surullista luettavaa.
Suomessa itketään vauvapulaa ja sitten ollaan totaalisia puusilmiä tämän tyyppisille asenteille. Uskon vahvasti, että lapsia syntyisi lisää, mikäli nasta kohdeltaisiin inhimillisemmin synnytykseen liittyvissä asioissa.
Olen itse lapseni sektiolla synnyttänyt. Ikäni ja ammattini puolesta tiesin oikeuteni ja näinollen minua ei pystynyt painostamaan. Mutta voin kertoa, että yritys oli todella voimakasta.
nuorten naisten pitää saada henkistä tukea enemmän. ennen oli mies rinnalla nykyään harvemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vääristä. Jutussahan on kyse siitä, että hyvin toiminut neuvolatoiminta ja pelkopkl toiminta on romutettu, ne Aydin haluaisi takaisin. Säästöä väärässä kohti, kun perusterveydenhoito ei toimi, se kuormittaa kallista erikoissairaanhoitoa
Jos lapsia halutaan enemmän, niin sektiot ovat juuri sitä erikoissairaanhoitoa, johon todellakin kannattaisi panostaa.
Pelkopolit ovat mielestäni yksi aste painostamisessa. Toki toisilla voi auttaa, mutta minä koin koko tapaamisen todella ahdistavana, eikä siinä mitään pelkoja vähennetty.
Kas kun ei suoraan sijais synnyttäjät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia, ei lapsia.
Parempi niin. Nykyään on niin paljon kädettömiä vanhempia ja perus eläväistä taaperoa pidetään adhd-tapauksena, arkea ei kestetä uupumatta jne., että kannattaa tosissaan miettiä ONKO MINUSTA VANHEMMAKSI.
Aikuiset ei ole enää sillä tavalla aikuisia, eivät kestä elämää eli miten he voisivat ketään kasvattaa? Individualisteista ei ole vanhemmiksi.
Ihmisiä ei enää kasvateta vanhemmiksi. Siksi on niin paljon lapsi vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?
Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.
Miehiä pelottaa enemmän selviääkö lapsi ja äiti. Ovat valmiita antaa vaikka oman henkensä heidän puolesta.
Tänä päivänä naisia mietityttää enemmän oma alapää kuin lapsen terveys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?
Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.
Synnytyskertomuksessani on kirjaus lääkärin toimista, mutta ei hän edes käynyt huoneessa. Todennäköisesti jossain on monitori, jonka avulla hän saattoi todeta tehneensä sisätutkimuksen ja voivansa sanoa, että kivunlievitykselle ei tarvetta. '
Tois
mitä miehesi teki asian eteen? miksi hän ei vaatinut toista lääkäriä ja parempaa hoitoa?
Vierailija kirjoitti:
No, mulle sektio oli pikkuleikkaus, josta toivuin heittämällä. Ymmärrän ettei niitä kaikille tehdä, mutta kyllä se vaikuttaa naisten haluihin tehdä lapsia, jos pitää stressata siitäkin, saako sektiota tarvittaessa vai ei. Tai saako kivunlievitystä vai ei.
Mikä siinäkin muuten on että synnytystä ylistetään luonnolliseksi ja sen vuoksi pitäisi kestää kaikki? Syöpäkivut ovat ihan yhtä luonnollisia, jätetäänkö hoitamatta? Entä muistisairas vanhus, jätetäänkö omaisten sohvalle makaamaan p*skoihinsa, kun omaiset ovat töissä? Näinhän ennen vanhaankin tehtiin ja oli ihanaa ja luonnollista! Oikeasti ei ollut vaihtoehtoja.
psykiatria on se joka vaikuttaa naisen haluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on todellakin surullista luettavaa.
Suomessa itketään vauvapulaa ja sitten ollaan totaalisia puusilmiä tämän tyyppisille asenteille. Uskon vahvasti, että lapsia syntyisi lisää, mikäli nasta kohdeltaisiin inhimillisemmin synnytykseen liittyvissä asioissa.
Olen itse lapseni sektiolla synnyttänyt. Ikäni ja ammattini puolesta tiesin oikeuteni ja näinollen minua ei pystynyt painostamaan. Mutta voin kertoa, että yritys oli todella voimakasta.
Synnytysvalmennus takaisin ja pelkoneuvolat myös. Ymmärrän pelon,mutta sektio on jopa nykypäivän Suomessa todella vaarallinen toimenpide sekä lapselle, että äidille- pahimmassa tapauksessa molemmat voivat jopa kuolla.
Ihan jokainen vatsan alueen leikkaus ihan kenelle tahansa on sitten ihan yhtä vaarallinen kuin sektio perusterveelle nuorelle naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?
Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.
Miehiä pelottaa enemmän selviääkö lapsi ja äiti. Ovat valmiita antaa vaikka oman henkensä heidän puolesta.
Tänä päivänä naisia mietityttää enemmän oma alapää kuin lapsen terveys.
Itseni kyllä pelotti eniten se, että vauva jää jumiin ja hapenpuutteesta aiheutuisi vammoja. Joku äidinvaisto sitten, kun kiireellisellä sektiolla syntynyt vauva oli huomattavasti kookkaampi kuin loppuvaiheen kokoarviosta oli arvioitu. Ja ennen kuin alkaa syyllistäminen, niin kärsin rv 4-41 (eli koko raskausajan) niin voimakkaista pahoinvoinneista, että oksensin jo haistaessani mitään roskaruokaa, oli työ saada ihan perusruokakaan pysymään sisällä. Joten ei nyt valitettavasti päästä minun elintapojani tässä syyllistämään.
Ja kyllä, alapäälle tulevat vauriot mietityttivät siltä kantilta, että mitäpä jos esim. menettää pidätyskyvyn kokonaan. Siinä on kuitenkin jo loppuelämää vahvasti rajoittava vamma.
No, selvittiin vähän tuurilla, kun ennen koko synnytystä jo jouduttiin kiireelliseen sektioon, josta toivuttiin vauvan kanssa kumpikin hyvin. Mutta lapsiluku jäi yhteen.
Itse pelkäisin enemmän keisarileikkausta.
Synnytin 2 lasta alateitse ilman kivunlievitystä.
Vierailija kirjoitti:
Viereisessä synnytyssalissa oli melkein puolet klaanissa mukana synnytyksessä ja meteli melkoinen. Jostain syystä näitä uusmuotoisia synnytyksiä ei pidetä millään tavalla hankalina, vaikka paikalle tarvittiin 3 kätilöä minun ja jonkun toisen jäädessä vaille hoitoa. Mies otti kopin, kun vauva tuli maailmaan ja saatiin moitteita siitä, että menin ponnistamaan, vaikka ei ollut lupaa.
Klaanista? Ja mikä on uusmuotoinen synnytys? En ymmärtänyt.
kiinnostaisi tietää miksi sektio on aina se ongelma ja riskit hirveitä mutta alatie synnytyksen riskeistä ei puhuta mitään?
länsimaissa muutenkin keskitytään aivan liikaa ajattelemaan vauvaa unohtaen kokonaan sen äidin ja äidin synnytyksen jälkeisen jälkihoidon. Täällä tunnutaan ajattelevan että sama se miten äiti voi kunhan vain ja ainoastaan vauva voi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aydin Tekay näkee vain toimenpiteiden vaatimat resurssit, eikä pätkääkään välitä synnyttävistä naisista. Synnytystä on aivan aiheellista pelätä, hirvittävän kivulias kokemus, jossa alapää repeää sekä mahdollisesti vammautuu pysyvästi ja lapsellekin voi sattua mitä vaan. Eikö miehiä pelottaisi oman alapään hallitsematon repeytyminen, onko Aydin nyt ihan tosissaan ja noin voimakkaasti sisäistänyt naisvihan?
Kätilö käy alatiesynnytyksessä huoneessa vain satunnaisesti kääntymässä ennen ponnistusvaihetta, siinäpä sitä turvallista oloa kerrassaan alatiesynnytyksessä. Lääkäriä ei usein edes näe.
Miehiä pelottaa enemmän selviääkö lapsi ja äiti. Ovat valmiita antaa vaikka oman henkensä heidän puolesta.
Tänä päivänä naisia mietityttää enemmän oma alapää kuin lapsen terveys.
Synnytyksessä aiheutuneet vaivat voivat olla elinikäisiä, joten en ihmettele huolestumista. Repeytymät voivat olla todella pahoja ja niistä toipuminen vie kauemmin kuin sektiosta toipuminen. Olen yllättynyt kuinka monelle ystävälleni on tullut pahoja repytymiä, joita on jouduttu korjaamaan jälkikäteen leikkauksilla.
Ap:lla ilmeisesti vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Tai sitten on trolli.
Vierailija kirjoitti:
kiinnostaisi tietää miksi sektio on aina se ongelma ja riskit hirveitä mutta alatie synnytyksen riskeistä ei puhuta mitään?
länsimaissa muutenkin keskitytään aivan liikaa ajattelemaan vauvaa unohtaen kokonaan sen äidin ja äidin synnytyksen jälkeisen jälkihoidon. Täällä tunnutaan ajattelevan että sama se miten äiti voi kunhan vain ja ainoastaan vauva voi hyvin.
Ja mikä vaikutus sillä voisi olla syntyvyyteen, jos äidille jäisi synnytyksestä ja sen jälkihoidosta hyvät kokemukset. Kun itse päätin jo lapsivuodeosastolla, etten enää koskaan palaa tänne uuden vauvan merkeissä.
Olin kiireellisessä seltiossa, mutta jo siitä seuraavana päivänä olisi pitänyt hakea ruoka itse käytävältä. Minkä tahansa muun syyn takia ikinä olen sairaalassa ollut, niin ruoka on aina tuotu. Mutta sektion jälkeen pitää heti lähteä liikkeelle, koska veritulpat.
Vierailija kirjoitti:
No, mulle sektio oli pikkuleikkaus, josta toivuin heittämällä. Ymmärrän ettei niitä kaikille tehdä, mutta kyllä se vaikuttaa naisten haluihin tehdä lapsia, jos pitää stressata siitäkin, saako sektiota tarvittaessa vai ei. Tai saako kivunlievitystä vai ei.
Mikä siinäkin muuten on että synnytystä ylistetään luonnolliseksi ja sen vuoksi pitäisi kestää kaikki? Syöpäkivut ovat ihan yhtä luonnollisia, jätetäänkö hoitamatta? Entä muistisairas vanhus, jätetäänkö omaisten sohvalle makaamaan p*skoihinsa, kun omaiset ovat töissä? Näinhän ennen vanhaankin tehtiin ja oli ihanaa ja luonnollista! Oikeasti ei ollut vaihtoehtoja.
Oletko siis kokenut alatiesynnytystä, vai selektiivisen sektion? Vai mistä muodostat käsityksen, että kivunlievitystä ei saisi tai edes sektiota kesken alatieyrityksen?
Joskus sektio on parempi vaihtoehto kuin alatie, mutta olen lääkärien kanssa yhtä mieltä, että oma ahdistus ja pelko ei saa olla se painavin syy sektiolle. Ahdistusta ja pelkoa pitää oppia käsittelemään ja hyväksymään se, että synnytys ei ole asia, jota voi täysin hallita.
Alatiestä toipuu keskimäärin nopeammin kuin sektiosta, se on fakta. Sektiostakin voi jäädä elinikäisiä ongelmia, mm. kohdun repeytymisriski seuraavissa raskauksissa. Jos alatiessä tulee ongelmia, jota ei muin keinoin voi ohittaa, henkilökunta kyllä kärrää sinut leikkaussaliin - erittäin nopeastikin.
On haitallista levitellä ensisynnyttäjille kauhutarinoita. Erittäin haitallista se on silloin, kun muuta tukea ei juuri ole. Kuten tässäkin lääkäri kritisoi valmennuksien puutetta ja resurssipulaa, joka pahimmillaan vaarantaa jo potilasturvallisuuden.
Ihan paskanvaletta väittää että kivunlievitystä aina saa. Ei saa jos anestesialääkäriä ei ole juuri silloin saatavilla. Mulla ehti ponnistusvaihe alkaa ennen puudutuksen saamista.
Lasten teko on epäitsekästä.