Onko pieni flirtti varattujen kesken väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä saan naisilta kauheasti panoviestejä ja ehdotuksia 😁😘😘 mutta luen ne kaikki aina mun vaimolle 👙👙👙👙💜💜💜🥿👠👙👙 Hänestä on hauskaa kun niin moni nainen haluaa miehensä sänkyyn🥰🥰🥰🥰🥰 me ollaan parhaat kuitenkin tosillemme 🥰😍😍😍😍😍

Joku ei selvästi hahmota, että hymyilyn ja panon välillä on aste-ero. 

Ei siinä mitään, itse en saanut edes torikauppoja tehtyä, kun minut, hymyilevä naisasiakas, piti häätää korumyyjän kojun luota torimyyjän tyttöystävän toimesta. Toivottavasti korukauppias on keksinyt itselleen uuden ammatin, korukauppias jonka luona naiset eivät saa käydä, on vähän epäkannattava liikeidea... 

nolo...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä flirtti on erittäin ok silloin, kun se on iloittelua ja määränpää sinällään, molemmat ymmärtävät, ettei sen kuulukaan johtaa mihinkään sen pidemmälle. Sen takia flirttailen vain tuttujen kanssa, joiden tiedän olevan samalla mielellä liikenteessä.

Mistä liikenteestä puhut?

Että meillä synkkaa ja molemmilla on sana ja sosiaaliset taidot hallussa. 

Ujolle möllille flirttailu olisi vain kiusallista. Se ei osaa reagoida tai pahimmillaan lukee tilanteen väärin.

Sosiaalisen ja hauskan kanssa on kiva ylläpitää energistä ja ystävällistä tunnelmaa sekä ruokkia toisen egoa silleen sopivasti. 

Pieni flirtti on naisten kesken ystävyyden edellytys. Kukapa ei olisi kehunut ystävän kampausta tai vaatetta tai nauranut ystävänsä seurassa? Flirtti ei ole seksuaalista, siinä haetaan henkistä yhteyttä. Keimailu ja iskeminen ovat erikseen...

Musta ok ja piristävää. Mut pidempään jatkuessa tosi helppo lipsahtaa yli niin että molemmille tai ainakin toiselle tulee tunne, että tuliskohan tästä jotain.

Vierailija kirjoitti:

"Pieni flirtti piristää molempia osapuolia."

Nämä ihmiset jotka vain flirttailevat vähän piristykseksi voisivat kertoa meille tyhmille että miten erottaa sen piristysflirtin ja flirtin jossa on mahdollisuus johonkin enempään? Miten vältetään väärinymmärrykset niin että toinen kuvittelee sen olevan jotain ja toinen jotain muuta? Onko siinä joku turvasana jolla tämä ilmaistaan vai miten se käytännössä tapahtuu?

Silleen ettei alunperinkään oleta jonkin silmäpelin tai hymyilyn pohjalta mitään. Minä hymyilen iloisesti tai sanon jotain kivaa kun vastaan tulee ihana koira. On mulla silti oma koira, enkä ole ajatellut vaihtaa. 

Joku vamma mulla on varmaan päässä kun en mieheni huomiosta osaa olla mustasukkainen. Hänestä on tullut niin väsynyt ja harmaa, että jopa toivoisin, että saisi elämäänsä vähän flirttiä jostain. En usko että on lähdössä mihinkään kuitenkaan kun taitaa rakastaa minua.