Isä jätti 8-vuotiaan yksin kotiin 4 h, ja meni treffeille naisystävänsä kanssa

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi on isäviikot käytännössä yksin, 8v soittaa minulle illalla pitkiä puheluja, koska on tylsää. Isi on treeneissä tai kavereilla, mutta kun pyydän, että olisi lapsen kanssa tai lapsi kokonaan minulla, saan kuulla olevani isästä lasta vieraannuttava äiti, jolta lapsi pitää ottaa kokonaan pois. Lastensuojelun kanssa kun juttelin, niin kyse on kuulemma vain siitä, että minun on hankala hyväksyä isän omanlaista isyyttä.

Lapsi voisi kertoa lastenvalvojalle, miten yksinäinen on. Onko mahdollista vaihtaa virkailijaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis koko pitkän viikonlopun aikana isä on ollut poissa 4 tuntia, ja se on liikaa? Mistä edes tiedät, ketä ja miksi hän ollut tapaamassa, tuskin hän treffeistä on sanana lapselle maininnut? 

 

Sillä ei mielestäni ole mitään väliä missä isä oli. Sama se, oliko isä vaikka halaamatta puuta 4 tuntia putkeen metsässä, mutta ongelmana tuossa on se, että isä on jättänyt lapsen 4 tunniksi yksin kotiin ilman, että kyseessä oli välttämätön meno, eikä siksi ajaksi järkännyt lapselleen seuraa/tekemistä. Se kertoo piittaamattomuudesta lapsen hyvinvointiin. 

Tuskin lapsi tietää onko kyseessä ollut välttämätön meno. Ja eihän nyt oikeasti kukaan keksi 8.v.lapselleen tekemistä 24/7, kyllähän tuon ikäinen ihan itse keksii. Eihän ydinperheissäkään vanhemmat ole jotain puuhatoimistoja tuon ikäisille lapsille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo muuta kerro kun miehen prioriteetit elämässä.

Jaa mies ei voi käydä viikonloppuna kertaluontoisesti treffeillä?

Lapsen äiti on vaa katkera, kun kyseessä oli treffit naisen kanssa. 

 

En minä äitinä kävisi omalla viikollani treffeillä, paitsi jos saisin sovittua niin, että lapsi menee kavereille siksi aikaa, ettei tarvitse olla yksin kotona. 

Lapsille kehittyy eroperheissä todella herkästi tunne, ettei heistä välitetä tai heitä rakasteta. Siksi on tärkeää, ettei tosissaan jätetä pitkiksi ajoiksi yksin kotiin. 

Ei ne lapsetkaan aina kavereita halua nähdä. Kyllä se kaverin tulo jo tossa iässä lähtee lapsen omasta halusta nähdä kaveria.

En tiedä teistä, mutta omat lapset alkoivat juuri siinä seitsemän - kahdeksan vuotiaana itse sopimaan tapaamisia kavereiden. Ja välillä niitä piti kieltää, kun haluttiin juuri siivousta ennen pyytää kaveri kylään. Ulos toki sai sitten mennä.

Osa tuntuu pitävän 8 vuotiaita lapsia ihan taaperoina. Ja toisilla he kulkuvat itse harrastuksiin polkupyörällä tai bussilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se ei oikeesti ole pidemmän päälle monelle hyväksi, että lapsivapaalla joko tehdään 200% töitä ja/tai biletetään menemään ja sit lapsiviikolla eletään lapsissa kiinni niinkuin ne tekis kuolemaa. " 

Mielestäni tälläinen ajattelutapa ei ole hyväksi kenellekkään. Ajattelet todella mustavalkoisesti. Sinulle se, että löytää lapselleen hoitopaikan omien treffien ajaksi on sama, kuin että bilettäisi tai tekisi töitä 200%. 

Terveellistä olisi ehkä opetella sellaista kultaisen keskitien kaltaista ajattelutyyliä. Treffeille voi mennä, mutta on hyvä saada siksi aikaa lapsi johonkin muualle, jossa on valvontaa tai tekemistä. 

Mutta jos osaat ajatella vain mustavalkoisesti, niin tuo lienee sinulle mahdottomuus. 

Miksi minun pitäisi etsiä mun kouluikäisille lapsille hoitopaikka mun

Kyllä ne heitteillejätöstä kiljuvat hysteerikot tässä ketjussa on niitä samoja, jotka syyttää ylipäätään lasten vanhempia ihan mistä tahansa mitä tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se ei oikeesti ole pidemmän päälle monelle hyväksi, että lapsivapaalla joko tehdään 200% töitä ja/tai biletetään menemään ja sit lapsiviikolla eletään lapsissa kiinni niinkuin ne tekis kuolemaa. " 

Mielestäni tälläinen ajattelutapa ei ole hyväksi kenellekkään. Ajattelet todella mustavalkoisesti. Sinulle se, että löytää lapselleen hoitopaikan omien treffien ajaksi on sama, kuin että bilettäisi tai tekisi töitä 200%. 

Terveellistä olisi ehkä opetella sellaista kultaisen keskitien kaltaista ajattelutyyliä. Treffeille voi mennä, mutta on hyvä saada siksi aikaa lapsi johonkin muualle, jossa on valvontaa tai tekemistä. 

Mutta jos osaat ajatella vain mustavalkoisesti, niin tuo lienee sinulle mahdottomuus. 

Miksi minun pitäisi etsiä mun kouluikäisille lapsille hoitopaikka mun

8-vuotias on tokaluokkalainen eikä mikään taapero. Jos tulipalo on sellainen ettei koululainen löydä ulos ei siinä samassa tilassa oleva aikuinen enää mitään pelastaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jouduin jo ekaluokkalaisena olemaan tuon 4 tuntia yksin kotona, ennen kuin vanhemmat tulivat töistä.

Kukaan ei nähnyt tätä ongelmaksi. Miksi isän neljän tunnin poissaolo olisi ongelma siis? Kunhan lapsi on turvassa ja ruokittu. 

Oliko sinusta kivaa olla se neljä tuntia itseksesi? Vaiko oliko sinulla seuraa? Oma lapseni ainakin 8-vuotiaana oli surullinen, kun joskus joutui olemaan neljä tuntia ilman kaveria, odottaessaan minua töistä. Siis selvisi kyllä, mutta eihän se kivaa ollut. 

 

Mun 8v taas ei ole ollenkaan pahoillaan jos joutuu olemaan yksin tuon aikaa. Lapsetkin on erilaisia, toiset viihtyy yksin ja toiset ei. Me ei tiedetä minkälainen ap:n lapsi on. 

Jos talo olisi syttynyt tuleen isän ollessa treffeillä ja lapsi olisi sinne kuollut, olisiko kommenttisi ollut sama? Vai olisitko sittenkin pää punaisena kiljunut, miten isä jätti lapsen heitteille? 

Siis eikö kyseessä ollut ihan normaali lapsi? Jos kolmasluokkalainen ei osaa lähteä pois palavasta talosta päivällä, niin sitten olisi kyllä lastensuojelulla todellakin tekemistä. 

Kontrollihulluilla ottaa koville, kun se ex ja exän koti ei ole yhtään millään tasolla heidän hallinnassaan.

Yrittäkää nyt vain tottua, mikään määrä alahuulen väpätystä tai eksän määräily-yrityksiä ei asiaa muuta.

Tulipalo voi syttyä 15 min kauppareissun aikanakin. Pähkinään voi tukehtelua muutamassa minuutissa roskien viennin aikana.

Osan jotka täällä kommentoi ei kyllä sovi lisääntyä. Kasvattaisivat vaan uusavuttomia peräkammarin poikia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis koko pitkän viikonlopun aikana isä on ollut poissa 4 tuntia, ja se on liikaa? Mistä edes tiedät, ketä ja miksi hän ollut tapaamassa, tuskin hän treffeistä on sanana lapselle maininnut? 

 

Sillä ei mielestäni ole mitään väliä missä isä oli. Sama se, oliko isä vaikka halaamatta puuta 4 tuntia putkeen metsässä, mutta ongelmana tuossa on se, että isä on jättänyt lapsen 4 tunniksi yksin kotiin ilman, että kyseessä oli välttämätön meno, eikä siksi ajaksi järkännyt lapselleen seuraa/tekemistä. Se kertoo piittaamattomuudesta lapsen hyvinvointiin. 

Tuskin lapsi tietää onko kyseessä ollut välttämätön meno. Ja eihän nyt oikeasti kukaan keksi 8.v.lapselleen tekemistä 24/7, kyllähän tuon ikäinen ihan itse keksii. Eihän ydinperheissäkään vanhemmat ole jotain puuhatoim

Lapselle on aika iso ero sillä onko aikuinen edes samassa rakennuksessa lapsen kanssa vai ei. Ei tietenkään järjestetä 24/7 puuhaa, ei ne lapset sellaista kaipaa, vaan aikuisen läsnäolo tuo turvaa ja vakautta. Sitä ne kaipaa ne lapset, läsnäoloa, turvaa, tunnetta siitä että on vanhemmille tärkeä ja rakas. Ja tärkeys tulee siitä millä tavalla asioita priorisoi. Lapset eivät ole tyhmiä, osaavat kyllä laskea 1+1 ja hahmottavat eroja välttämättömien menojen ja huvitusten välillä.

Täällä ei nyt lainaukset toimi. 

 

Mutta sille joka tulipaloista jauhaa, niin suosittelen vahvasti että alat sille sun 8-vuotiaalle kertomaan miten toimitaan tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa ja tarkastat palohälyttimet. Me muut ollaan opetettu jo leikki-ikäisille. Et sä voi aina olla varjelemassa kaikelta, kyllä niille lapsille pitää opettaa miten toimia jos ovat yksin tai jos sä saat vaikka sairaskohtauksen ja lyöt pääs etkä enää herää. 

 

Bonusäiti taas voi lopettaa saivartelun ja oman sädekehän kiillottelun. Eroperheen lapsilla on erotrauma, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heiltä saisi vaatia normaaleja, siihen ikään jo kuuluvia asioita (esim. että 8-vuotias pärjää kyllä välillä jo yksinkin). Heitä ei myöskään tarvi tukahduttaa sillä aikuisen täysin jatkuvalla läsnäololla ja iholle tunkemisella, vaan koska itsellä on jotenkin hankalaa olla lapsesta erosta tai on huono omatunto erosta. 

Ap olet aivan sekaisin, jos laitat viestiä tai soitat tuosta. Ihan normaalia olla neljä tuntia viikonlopun aikana poissa, jos lapsi on tuon ikäinen. Lapsi selkeästi myös kertoo sinulle ihan toista tarinaa sinua miellyttääkseen. Todennäköisesti tykkäsi, kun sai olla rauhassa kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä ydinperheessä varmaan ihan joka viikonloppu on tilanne, että molemmat vanhemmat on poissa tuon neljä tuntia, aika usein enemmänkin. Eikä koskaan ole lapset valittaneet, vaan ihan keksineet tekemistä. 

Mitä ihmettä? Missä te oikein juoksentelette ja molemmat ja joka viikonloppu???

Vierailija kirjoitti:

Tulipalo voi syttyä 15 min kauppareissun aikanakin. Pähkinään voi tukehtelua muutamassa minuutissa roskien viennin aikana.

Osan jotka täällä kommentoi ei kyllä sovi lisääntyä. Kasvattaisivat vaan uusavuttomia peräkammarin poikia.

Tämä! Meillä on ratkaistu asia niin, että lapset on ihan opetettu toimimaan ja hälyttämään apua. Ja ovat ihan asian kerran osanneet, kun soittivat apua jonkun saadessa sairaskohtauksen puistossa. 

Vierailija kirjoitti:

Moni joutuu olemaan koulun jälkeen ihan normaalisti tuon aikaa yksin. Saa olla vihainen, mutta ei tässä mitään sen kummempaa ole. 

No nyt ei ollut "koulun jälkeen" vaan lauantaina, jolloin isän olisi pitänyt omistautua lapselleen.

Vierailija kirjoitti:

Ap olet aivan sekaisin, jos laitat viestiä tai soitat tuosta. Ihan normaalia olla neljä tuntia viikonlopun aikana poissa, jos lapsi on tuon ikäinen. Lapsi selkeästi myös kertoo sinulle ihan toista tarinaa sinua miellyttääkseen. Todennäköisesti tykkäsi, kun sai olla rauhassa kotona. 

Ton ikäset on jo taitavia manupuloimaan. Suosikkivanhempi vaihtuu aina välillä ja samalla etuudet kasvoivat. Ap varmaankin lohdutti lasta isolla karkkipussilla tai uudella pelillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo muuta kerro kun miehen prioriteetit elämässä.

Jaa mies ei voi käydä viikonloppuna kertaluontoisesti treffeillä?

Lapsen äiti on vaa katkera, kun kyseessä oli treffit naisen kanssa. 

 

En minä äitinä kävisi omalla viikollani treffeillä, paitsi jos saisin sovittua niin, että lapsi menee kavereille siksi aikaa, ettei tarvitse olla yksin kotona. 

Lapsille kehittyy eroperheissä todella herkästi tunne, ettei heistä välitetä tai heitä rakasteta. Siksi on tärkeää, ettei tosissaan jätetä pitkiksi ajoiksi yksin kotiin. 

Ei ne lapsetkaan aina kavereita halua nähdä. Kyllä se kaverin tulo jo tossa iässä lähtee lapsen omasta halusta nähdä kaveria.

En tiedä teistä, mu

Se on juuri näin. Enkä edes ajatellut asiaa, ennen kuin lapsen luokkakaverin äiti ei antanut lapsensa kulkea meille 200 metrin matkaa, suoraa turvallista tietä, kahdestaan lapseni kanssa koulun jälkeen. Ei kuulemma ole tottunut itse kulkemaan vaan joka paikkaan kuljetetaan. 

 

No mun 8-vuotias oli kulkenut itsenäisesti kouluun ja takas jo koko vuoden, kävi itsenäisesti lähikaupassa, sai mennä kavereiden kanssa jo kotipihaa edemmäs esim. puistoon yms. Miksi en antaisi, kun fiksu ja osaava tyttö kyseessä ja lapsella herkkyyskausi itsenäiseksi kasvamiselle? 

onko se ongelma nyt kuitenkin ne treffit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä ydinperheessä varmaan ihan joka viikonloppu on tilanne, että molemmat vanhemmat on poissa tuon neljä tuntia, aika usein enemmänkin. Eikä koskaan ole lapset valittaneet, vaan ihan keksineet tekemistä. 

Mitä ihmettä? Missä te oikein juoksentelette ja molemmat ja joka viikonloppu???

No ihan töissä, kaupassa ja lenkillä sekä harrastus ja turnausvienneissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meillä ydinperheessä varmaan ihan joka viikonloppu on tilanne, että molemmat vanhemmat on poissa tuon neljä tuntia, aika usein enemmänkin. Eikä koskaan ole lapset valittaneet, vaan ihan keksineet tekemistä. 

Mitä ihmettä? Missä te oikein juoksentelette ja molemmat ja joka viikonloppu???

Teillä ei ilmeisesti harrasteta mitään, jos tuota kysyt..