Olisiko virhe muuttaa pikkupaikkakunnalle?
Olen ikäni asunut Helsingissä ja Vantaalla, mutta saattaisin haluta täältä pois. Elän kaksin 6-vuotiaan lapseni kanssa, uutta parisuhdetta en ehkä enää kaipaa elämääni. Olen ammatiltani yliopistokoulutettu sote-puolen ihminen eli töitä varmaan löytyisi. Ajokorttia ei ole enkä sellaista halua. Ikää 45. Olen introvertti ja rauhallista elämää rakastava, en kaipaa baareja enkä muita hulinoita, takkatuli ja nojatuoli ja hyvä kirja riittää.
Kommentit (88)
Miksipä se olisi virhe? Pikkupaikkakunnillakin on fiksuja ihmisiä, erilaisia harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumia. Ei kaikilla maalaisillakaan ole ajokorttia, monilla paikoilla kulkee julkisetkin ja töitä tehdään myös etänä. Lapsi menee pian kouluun. Ehkä nyt olisi se hetki? Minua ainakin hirvittää nuorison touhut siellä ruuhka-Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mieltä sun lapses on?
Ei oikein mitään, hän on vasta kuusi, ei edes koulussa vielä. Ap
No johonkin pikkukaupunkiin varmaan voisit muuttaa, maalle et kyllä koska siellä auto on melkein pakko olla. Pikkupaikka on aika laaja käsite joten riippuu paikastakin.
Ei ikinä mihinkään peräjunttilaan!
Iisalmi oli ainakin aivan perseestä. Kemi kuulemma samaa sarjaa.
Ei ihan pienelle syrjäkylälle kannata muuttaa, ne vähäisetkin palvelut mitä nyt on loppuu yksi kerrallaan. Meiltä on esimerkiksi lähimpään terveyskeskukseen 45 kilometriä eikä joukkoliikennettä ole. Mutta varmasti joku pieni kaupunki on hyvä vaihtoehto, kun kaikki on sen verran lähellä että pääsee ilman autoa kulkemaan.
Pikku paikat voi olla ihan kivoja, mutta jos ei ole autoa niin se rajoittaa paljon. Ei joka paikassa ole myöskään kovin kummonen joukkoliikenne. Joten kannattaa muuttaa sellaiseen paikkaan missä on tiivis keskusta, että joka paikkaan pääsee kävelen tai pyörällä. Myös lapsesi pitää pystyä näkemään kavereita ja harrastamaan pyöräillen. Kaksi tälläistä kivaa pienempää ja kompaktia paikkaa tulee mieleen: Outokumpu ja Kristiinankaupunki. On niitä varmasti muitakin, mutta monet paikat on myös sellaisia missä autottomalla on tosi vaikeaa koska kaikki palvelut on aika etäällä toisistaan.
Pojanpoikani ehdotti eilen minulle kaupunkiin muuttoa perustellen, ettei kai niin pienessä paikassa voi olla mukavampi asua kuin kaupungissa. Mutta kyllä minusta on. Oletan, että oikea valinta olisi hänen kotikaupunkinsa.
Muuttaisin jonnekin pienelkebpaikkakunnalle, mutta kaupungin lähelle.
Komppaan edellisiä - pk-seudun ulkopuolella pakko olla oma auto, jopa Uudellamaalla radan varrella. Ei ole marketteja joka kulmassa, vaan käytännössä vain Cittari tai Prisma, jonne on pakko ajaa autolla.
Lisäksi harrastusmahdollisuuksia lapsille ei ole, koska pikkukaupunkien väkeä ei oikeasti kiinnosta mikään. Voi siis olla kohtalokas virhe lapsen kannalta, jos on yhtään taiteellista taipumusta tai muita välkympi, sillä pikkukaupungeissa ei kehittymismahdollisuuksia ei ole, vaan päinvastoin paikkoja, joissa unelmat tapetaan.
Takkatuli vaatinee yleensä omakotitalon, ja kun sinulla ei ole autoa, niin se pitäisi olla lähiössä, josta pääsee julkisella liikenteellä tai kävellen kauppoihin ja keskustaan. Kyllä nuo ehdot täyttäviä asuinalueita varmaan löytyy useimmista keskikokoisista kaupungeista. Ihan pikkupaikkakunnilla voi olla vaikeampaa, mutta jos sinulle riittää palveluksi yksi lähikauppa tms. niin kaiketi voisit hankkia talon jostain kyläkeskuksesta.
Jos olet valmis asumaan kerrostalossa, niin sittenhän autoa ei tarvitse oikeastaan missään.
Pikkupaikkakunnat ovat niin pieniä, että kaikki tietävät toistensa asiat. Käyt naapurissa pullakahveilla niin naapuri kertoo päivän juorut. Lapset tottuvat kaupunkielämään ja sen jälkeen he eivät halua asua keskellä ei mitään.
Jos et aivan kaupan lähellä asu eikä kulkuvälinettä ole, niin kauppamatkat eivät tule olemaan herkkua.
Lapsena oli kiva asua pikkupaikalla. Muutettiin, juuri ennen koulun alkua. Harrastuksia oli vaikka mitä, vaikkei ehkä mitään kovin tavoitteellista tasoa ainakaan urheilussa. Tai ehkä en vain ollut riittävän hyvä missään.
Teininä ärsytti pitkät välimatkat kavereille ja kaupunkiin. Ja huonot julkisen liikenteen yhteydet jo silloin.
Pienillä paikkakunnilla muut tietävät asiasi paremmin kuin sinä itse. Kokemusta on 2000 ja 35000 asukkaan kunnista. Tuolla pienemmässä kuulin vanhempien erosta kyliltä ennen kuin kotoa. Isommassa taas naapurusto tiesi minun olevan raskaana, no sitä en ole itse huomannut vieläkään.
Kysyt oikeilta ihmisiltä. Muutin pois pikkupaikkakunnalta 1985 enkä aio koskaan mennä sinne takaisin. Sitä kyyläämisen, kyttäämisen ja juoruilun määrää... Sitä näköalattomuutta, lyttäämistä, vähättelyä, nurkkakuntaista pelkoa ja muutosvastarintaa.
Pikkukoulusta puuttuvat oppilashuolto ja pätevät opettajat. Terveyskeskuksesta puuttuu vakituinen henkilökunta, joka huomaisi esim. lapsesi tarpeet ja ongelmat ajoissa.
Mikä sinulle on pieni paikkakunta? Onko esim. Naantali (20000 asukasta) pieni?
Riihimäki on hyvä paikka asua, vissiin vajaat 30000 ihmistä. Rauhallinen mesta ja ainakin vuokrakämpissä hyvät hintatasot.
Itse muuttaisin juuri nyt kun lapsi ei vielä koulussa. On niitä pikku paikkakuntia muuallakin kun pohjoisessa eikä kemikään erityisen pieni ole.
Mitäs mieltä sun lapses on?