Lue keskustelun säännöt.
Olisiko virhe muuttaa pikkupaikkakunnalle?
14.01.2024 |
Olen ikäni asunut Helsingissä ja Vantaalla, mutta saattaisin haluta täältä pois. Elän kaksin 6-vuotiaan lapseni kanssa, uutta parisuhdetta en ehkä enää kaipaa elämääni. Olen ammatiltani yliopistokoulutettu sote-puolen ihminen eli töitä varmaan löytyisi. Ajokorttia ei ole enkä sellaista halua. Ikää 45. Olen introvertti ja rauhallista elämää rakastava, en kaipaa baareja enkä muita hulinoita, takkatuli ja nojatuoli ja hyvä kirja riittää.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Komppaan edellisiä - pk-seudun ulkopuolella pakko olla oma auto, jopa Uudellamaalla radan varrella. Ei ole marketteja joka kulmassa, vaan käytännössä vain Cittari tai Prisma, jonne on pakko ajaa autolla.
Lisäksi harrastusmahdollisuuksia lapsille ei ole, koska pikkukaupunkien väkeä ei oikeasti kiinnosta mikään. Voi siis olla kohtalokas virhe lapsen kannalta, jos on yhtään taiteellista taipumusta tai muita välkympi, sillä pikkukaupungeissa ei kehittymismahdollisuuksia ei ole, vaan päinvastoin paikkoja, joissa unelmat tapetaan.
Höpö höpö! Ei muka ole edes ruokakauppoja? Ootko kuule ikinä käyny vaikka Hangossa? Tai vaikka Heinolassa?
Anna hänelle hänen tietämättömyytensä anteeksi sillä hän ei ole eläessään käynyt helsingin keskustan ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseudulla leimaudut autottomana köyhäksi.Pikkupaikkakunnilla yksinhuoltajia on paljon vähemmän kuin kaupungissa. Itse ehkä valitsisin jonkun ei ihan niin pienen paikkakunnan, koska bussilinjat voidaan lopettaa jos niille ei ole käyttöä.
Helsingissäkin tarvitsee auton jos haluaa citymarkettiin. Siellä ei keskustassa sellaista ole.
Pk-seudulla asuvien käsitys pikkupaikkakunnista on niin hellyttävä. Romantisoidaan jotain punaista mökkiä ja perunamaata, mutta todellisuus on sitä että naapurin pertsa ammuskelee kaikkea neljällä jalalla liikkuvaa ja teillä saa varoa henkensä puolesta, kun amikset hieman haluavat testailla tuunattua corollaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ok. Mutta iso paikkakunta on hyvä olla bussimatkan päässä. Kannattaa miettiä se aika kun lapsi on teini-ikäinen tai opiskeluiässä, pitäisi päästä liikkumaan tai haluaa mennä kaveriensa luokse. Ei sen ikäinen ole tuvassa kanssasi, ehkä koira on tai joku kissa. Entä onko matka autolla vaarallinen vai turvallinen. Maalla ei paarma-aikana, liian kuumassa tai inhottavalla pakkasella ole ulkona, muuten ehkä.
Meillä teineillä on omat kulkupelit. Tytöllä mopoauto ja pojalla hytillinen mönkijä. Vanhimmalle ostettiin juuri viimevuonna yksiö hänen opiskelupaikkakunnaltaan niin saa keskittyä paremmin opintoihinsa.
Ihan hölmöä keksiä ongelmia ja selityksiä koska kaikkeen on aina helppo ratkaisu.
Ja sitten itketään bensan hinnoista ja jo teini-ikäisillä on hillitön pelastusrengas vatsan ympärillä. On se niin hienoa. Mieluiten lapsi tai nuori pääsisi kulkemaan omin jaloin tai vaikka polkupyörällä. En keksi mitään mopoautoa nolompaa kapistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervemenoa, jos haluat ettei lapsellasi ole kunnon koulutusmahdollisuuksia.
Pikkupaikkakunnilla asuu paljon häiriintyneitä ihmisiä eikä nuorilla yleensä ole mitään järkevää tekemistä. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, ja olin hämmästynyt miten pk-seudulla nuoret eivät aloittaneet ryyppäämistä jo yläasteiässä. Jos olet introverti, niin et tule saamaan rauhaa uteliailta ihmisiltä. Jos sanot ääneen kenellekään, että olet pk-seudulta niin siitä ei seuraa mitään hyvää. Muuta ennemmin toiseen kunnon kaupunkiin, kuten vaikka Turkuun tai Tampereelle. Kuopio tai Oulukin olisi parempi vaihtoehto kuin pikkupaikkakunta.
Pikkupaikkakunnalla asuu häiriintyneitä vartijoita jotka tappaa ja teini jengejä jotka ryöstävät vaatteetkin päältä älkää muuttako sinne!! Siellä on susia! Paarmoja! Ei ole kauppoja!ei takseja eikä busseja! Koulutkin on kaikki lakkautettu ja sähkö on kallista!!
Vähänkö olette sekaisin 😂 huvittavinta tässä on se , että vaikka muutattekin kelan määrittelemiin slummialueen asuntoihin niin olette silti onnellisia vaikka teillä olisikin se 25-40 kilometriä matkaa sinne helsingin keskustaan hurstin leipää noutamaan koska muuhun ei ole varaa. 😂
Elämä on niitä omia valintoja .
Näin se vaan menee..
Vierailija kirjoitti:
Komppaan edellisiä - pk-seudun ulkopuolella pakko olla oma auto, jopa Uudellamaalla radan varrella. Ei ole marketteja joka kulmassa, vaan käytännössä vain Cittari tai Prisma, jonne on pakko ajaa autolla.
Lisäksi harrastusmahdollisuuksia lapsille ei ole, koska pikkukaupunkien väkeä ei oikeasti kiinnosta mikään. Voi siis olla kohtalokas virhe lapsen kannalta, jos on yhtään taiteellista taipumusta tai muita välkympi, sillä pikkukaupungeissa ei kehittymismahdollisuuksia ei ole, vaan päinvastoin paikkoja, joissa unelmat tapetaan.
Eikä tarvitse olla autoa. Radan varrella on vaikka kuinka paljon pikkupaikkakuntia ja asemia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koeta löytää sellainen itelle mukava. Käyt tutustumassa. Haluatko ihan maalle vai taajamaan-Entä liikenneyhteydet?
Sellein matka junalla työpaikalle, että on vara valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ok. Mutta iso paikkakunta on hyvä olla bussimatkan päässä. Kannattaa miettiä se aika kun lapsi on teini-ikäinen tai opiskeluiässä, pitäisi päästä liikkumaan tai haluaa mennä kaveriensa luokse. Ei sen ikäinen ole tuvassa kanssasi, ehkä koira on tai joku kissa. Entä onko matka autolla vaarallinen vai turvallinen. Maalla ei paarma-aikana, liian kuumassa tai inhottavalla pakkasella ole ulkona, muuten ehkä.
Meillä teineillä on omat kulkupelit. Tytöllä mopoauto ja pojalla hytillinen mönkijä. Vanhimmalle ostettiin juuri viimevuonna yksiö hänen opiskelupaikkakunnaltaan niin saa keskittyä paremmin opintoihinsa.
Ihan hölmöä keksiä ongelmia ja selityksiä koska kaikkeen on aina helppo ratkaisu.
Ja sitten itketään bensan hinnoista ja jo teini-ikäisillä on hillitön pelastusrengas vatsan ympäri
En ole koskaan itkenyt bensanhinnoista tai elämisen kuluista koska sellaiseen ei ole ollut koskaan tarvetta taikka syytä. Kerron sinulle salaisuuden. Käy koulusi loppuun, opiskele ammatti ja mene TÖIHIN tai perusta oma yritys. Niin minä olen tehnyt eikä harmita yhtään mikään. Ehkä se vähän harmittaa, että vaihdoin vanhan diesel moottorisen veneeni bensakäyttöiseen, mutta kestän sen kuin mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mieltä sun lapses on?
Ei 6-vuotiaalta kysytä mielipidettä tuollaiseen asiaan.
Ei varmasti kysytäkään, mutta ei lapsen elämää voi pilata muuttamalla paikkakunnalle jossa ei ole mitään tulevaisuutta! Ap vois miettiä lastaan eikä vain itseään.
Äiti on jo pilannut lapsensa elämän ja tulevaisuuden sillä hän on yyhhoo! Siinäkö on lasta ajateltu pätkän vertaa??
Lapsi joutuu elämään rikkonaisessa perheessä isättömänä ja äiti kasvattaa hänestä nössön ilman miehen mallia kasvaneen soijjapojan. 🤮 Mitä tulevaisuutta sellaisella tunnehäiriintyneellä reppana lapsella voisi olla ?
Vierailija kirjoitti:
Pysyttele siellä eteläisessä Suomessa. Huonot kokemukset on eri murrealueelle muutosta. Takertuvat sanoihin, joita eivät itse käytä. Junttia porukkaa. Sisäsiittoista ja sisäänpäinkääntyneitä.
Valitse pikkukaupunki, tai kaupunki, jossa lapsesi voi kouluttautua lukionkin jälkeen ammattiin. Täälläpäin on kaupunki, jossa lukion jälkeen pystyy opiskelemaan vain paria hassua alaa. Ei hyvä ollenkaan.
Lapsi kaipaa ikäistänsä seuraa. Sellainen kulmakunta on hyvä, missä on paljon lapsiperheitä. Netistä löytyykin ihan sivusto, jossa kerrotaan kunnittain väestörakenne ja asukasmäärät ikäryhmittäin.
Eihän kakarat eli kersat käy missään ulkona vaan ne seurustelee online netissä. Ääliö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muutin miehen kanssa oikeasti pikkupaikkakunnalle, enkä ole katunut. Samalla rahalla asutaan nyt kerrostaloasunnon sijasta omakotitalossa, jossa on iso piha ja oma ranta, kävelymatkan päästä keskustasta ja työpaikoista. Liikuntaharrastukseni maksaa suunnilleen saman verran vuodessa kuin mitä maksoin kaupungissa kuukaudesta. Ulkoilumahdollisuudet on todella paljon paremmat. Ihmiset on ottaneet tosi hyvin vastaan, täällä ollaan paljon välittömämämpiä kuin kaupungissa jossa piti vain esitellä omaa statustaan. Suosittelen lämpimästi, samalla rahalla vaan saa niin paljon parempaa elämänlaatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen Hämeenlinnaa, mistä on lyhyt matka junalla moneen muuhun lähikaupunkiin (alan työpaikkojakin ajatellen). Hämeenlinna sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän lapsiystävällinen-kunta tunnuksen vuonna 2013. Tunnen hyvin ko. kaupungin ja olen itse asunut aiemmin esim. Espoossa, Helsingissä ja eräässä noin 20 000 asukkaan paikkakunnalla Uudellamaalla. Jälkimmäisestä kokemuksesta en pitänyt yhtään, koska piirit olivat todella pienet sekä työelämässä että asuinkunnassa. Järkytyin kuinka ko. paikassa oli paljon sote-alalla ihan selvää nepotismia ja kavereiden suosimista. Tuntui että kaikki tunsi toisensa ja vapaa-ajalla koko paikkakunta ahdisti niin paljon, että oli pakko lähteä jonnekin pois.
Sote-alan ammattilaisena saatat haluta työskennellä lapsen kasvettua jossakin muualla kuin asumassasi kaupungissa (totean tämän itsekin sote-alan ammattilaisena), jotta saat etäisyytta asiakkaisiisi. Hämeenlinnasta tämä onnistuisi mainiosti tosiaan varsinkin junalla.
Ota selvää ennen päätöstä lapsesi tulevasta koulutilanteesta. Jättikouluja (luokattomia) on rakennettu pieniinkin kaupunkeihin. Hämeenlinnasta suosittelisin sinulle esim. rautatieaseman läheltä Asemantaustan tai Hätilän aluetta. Sen lähellä on todella upeat ja monipuoliset Aulangon ulkoilumaastot. Koulu ja kaupatkin löytyvät lähistöltä.
Tuttäreni asuu perheineen Tampereella ja vihtyy todella hyvin. Varsinkin Pyynikki ja Pispala ovat aivan ihania kaupunginosia upeine ulkoilumaastoineen (etenkin kylämäiset vanhat puutalokorttelit). Tampereen hinnoissa niissä on kalliita asuntoja, mutta Helsingin mittapuun mukaan vielä kohtuuhintaisia. Mielestäni Tampereella ihmiset ovat rentoja ja ulospäinsuuntautuneita, mutta Hämeenlinnassa sulkeutuneempia (puhun kokemuksesta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla hyvä idea muuttaa ennen kuin lapsesi menee kouluun ja saa ne omat koulukaverit. Ota selvää minkälainen koulu on uudella paikkakunnalla.
Kunnes pikkupaikkakunnan koulu lakkautetaan kokonaan ja lähin koulu on 50 km päässä. Lapsi kiittää!
Ja lapsi saa koulukuljetuksen kotiovelta.
Meillä koulu 5,5 km päässä ja lapset haetaan ja palautetaan kotipihaan joka koulupäivä. K-supermarket 1km päässä ja keskustaan matkaa noin 4km. On se kurjaa. Lähin bussipysäkki on tuossa 500 metrin päässä, mutta en tarvitse koska kuljen mieluummin omalla autolla kuten vaimokin.
eikö teillä vanhemmat velvoita lapsia esim. pyöräilemään tuota 5,5 km matkaa? Minä ainakin pyöräilin syksyisin ja keväisin, kun oli hyvät ilmat, niin saman matkan. Toki jos ovat ihan pieniä vielä, niin ei sitten tarvitse, mutta isompana. Saavat hyötyliikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Iisalmi oli ainakin aivan perseestä. Kemi kuulemma samaa sarjaa.
Helsinki kuulema ihan sieltä suolen perältä asti.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla leimaudut autottomana köyhäksi.Pikkupaikkakunnilla yksinhuoltajia on paljon vähemmän kuin kaupungissa. Itse ehkä valitsisin jonkun ei ihan niin pienen paikkakunnan, koska bussilinjat voidaan lopettaa jos niille ei ole käyttöä.
Onpa outoa. Muka pikkupaikkakunnalla vähempi kun kaupungissa. Onkohan asuntojakin vähempi siellä pikkupaikkakunnalla?
50: Todennäköisesti tienaan aika paljon enemmän kuin sinä. Asun omakotitalossa Helsingissä. Toisin kuin sinun homekuutio, mun kiinteistö tontteineen ei menetä arvoaan eikä ole mitään tarvetta ostella teinille jotain invamopoja.
En ikinä antaisi teinini nolata itseään invamopon kyydissä, eikä ole tarvettakaan koska hän osaa kulkea ympäriinsä aivan itsenäisesti ja ihan lihasvoimalla. Pyörälläkin osaa ajaa ilman apupyöriä eikä ole niin pullamössöä, etteikö kulkisi myös talvella polkien. Ennen kaikkea tätä muksua ei ole koskaan tarvinnut kuskata mihinkään, koska hänellä riittää fyysinen kunto niin hyötyliikuntaan kuin kilpaurheiluunkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla hyvä idea muuttaa ennen kuin lapsesi menee kouluun ja saa ne omat koulukaverit. Ota selvää minkälainen koulu on uudella paikkakunnalla.
Kunnes pikkupaikkakunnan koulu lakkautetaan kokonaan ja lähin koulu on 50 km päässä. Lapsi kiittää!
Ja lapsi saa koulukuljetuksen kotiovelta.
Meillä koulu 5,5 km päässä ja lapset haetaan ja palautetaan kotipihaan joka koulupäivä. K-supermarket 1km päässä ja keskustaan matkaa noin 4km. On se kurjaa. Lähin bussipysäkki on tuossa 500 metrin päässä, mutta en tarvitse koska kuljen mieluummin omalla autolla kuten vaimokin.
eikö teillä vanhemmat velvoita lapsia esim. pyöräilemään tuota 5,5 km matkaa? Minä ainakin pyöräilin syksyisin ja keväisin, kun ol
Maaseudun pullamössöä ei voi velvoittaa mihinkään fyysiseen. Minäkin kuljin tuollaisen matkan kouluun pyöräillen, myös talvella.
Mun tuttu asui Herttoniemessä ja lapsella alkoi olla ongelmanuoria. Laittoi asunnon vuokralle, sanoi lapselle ei ole varaa asua täällä ja muuttivat pienemmälle paikkakunnalle. Otti selvää kouluista ennen päätöksiä ja valitsi paikkakunnan yhden opettajan perusteella.
Opettaja tuki kaverisuhteissa ja elämä on hyvää