Lue keskustelun säännöt.
MTV uutiset: Lukiolaisten ja yläkoululaisten luku- ja kirjoitustaito karmealla tasolla
14.01.2024 |
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lukiolaisten-ja-ylakoululaisten-luk…
"Lukiolaisten ja yläkoululaisten luku- ja kirjoitustaito karmealla tasolla - "Leuhkitaan, ettei ole elämänsä aikana lukenut kokonaista kirjaa""
"MTV Uutisten haastattelemien äidinkielen opettajien mukaan sekä lukiolaisten että yläkoululaisten äidinkielen taidot ovat heikentyneet radikaalisti lyhyessä ajassa. Ilmiöstä ollaan huolissaan, koska opettajat katsovat luku- ja kirjoitustaidon vaikuttavan merkittävästi oppilaiden loppuelämään.
Sanavarasto on kaventunut, keskittymiskyky ei riitä parin sivun mittaisen tekstin lukemiseen ja joillain ei ole lainkaan käsialaa. Näin MTV Uutisten haastattelemat lukion ja yläkoulun äidinkielenopettajat kuvailevat oppilaiden romahtanutta äidinkielen osaamista."
"Sekä yläkouluun että lukioon tullaan entistä huonommilla pohjatiedoilla ja -taidoilla."
"Lukion äidinkielen opettajan mukaan ongelmat eivät koske enää yksittäisiä asioita, kuten oikeinkirjoitusta tai yhdyssanoja, vaan laajemmin esimerkiksi omien ajatusten sanoittamista. Hän on opettanut lukiolaisia vuodesta 2016 lähtien ja on huomannut suuren muutoksen vain muutamassa vuodessa.
Keskittymiskyvyn puute heijastuu moneen asiaan, kuten lukemiseen.
- Jotkut leuhkivat, etteivät ole koskaan lukeneet kokonaista kirjaa ja taivastelevat vain sivun mittaisia tekstejä, joita eivät jaksa lukea, sanoo yläkoulun äidinkielenopettaja.
Sama ilmiö näkyy myös lukiossa muun muassa lukemisen hitautena. Lukion opettajan mukaan opiskelijoiden työmuisti vaikuttaa heikentyneen, sillä opiskelijat saattavat lukea esimerkiksi parisivuisen tekstin muistamatta juurikaan mitään sen sisällöstä koko tekstin luettuaan.
- Tekninen lukeminen vie kaiken energian. Ei esimerkiksi osata tiivistää juuri luettua tekstiä."
"Myös niin sanottu luonnollinen kielitaju ja -korva ovat yläkoulun opettajan mukaan heikentyneet. Tällä tarkoitetaan luonnollista äidinkielen oppimista, joka ei vaadi varsinaista opiskelua. Suomen kielessä tällaisia ovat esimerkiksi persoonamuodot ja verbin taivutukset.
- Nämä pitäisi olla ihan peruskauraa, mutta nyt persoonamuodot ja verbin taivutus ovat osalle hepreaa. Saatetaan kirjoittaa vaikkapa "Sinä juoksee", ja ihmetellään, pitäisikö kaikki taivutusmuodot osata."
"Lisäksi oppilaat saattavat luoda teksteihin omia sanoja tai lauserakenteita, joita käytetään esimerkiksi englannin kielessä.
- Oppilas kirjoitti rakkaudellinen, kun tarkoitti sanaa romanttinen ja toinen puhui linnan kuolemasta tarkoittaen linnan raunioita. Myös sinä-passiivin käyttö on lisääntynyt ja tekstit vilisevät anglismeja."
"Kynällä käsin kirjottaminen kuuluu edelleen yläkoulun äidinkielen opetussuunnitelmaan, mikä tuottaa opettajan mukaan joillekin suuria vaikeuksia.
- Osalla ei yksinkertaisesti ole edes käsialaa, kun käsin ei juurikaan ole kirjoitettu. Siitä ei suoraan sanottuna meinaa tulla yhtään mitään, kun yläkoululaisen käsiala on pelkkää harakanvarvasta."
Kommentit (155)
Tärkeintä tuntuu olevan nykyään, ettei kenellekään tule paineita ja paha mieli. Kasvatetaan mimosoja, jotka eivät kestä mitään mukavaa oloa ikävämpää ja varsinkaan kovaa opiskelua ja työtä. Valtion pitäisi anta ilmaista leipää ja sirkushuvia kuten Bysantissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitus takaisin! Ja digijutut minimiin. Johan ne lapset muuten olisivat koko päivän näyttöpäätteen äärellä, ensin koulussa koneet/tabletit jne ja sitten kotona tapitetaan älypuhelinta.
Mikä pakko kotona on notkua puhelimella? Koulu on koulua, vapaa-ajalla voi lukea, ulkoilla, liikkua tai tehdä ihan mitä muuta vaan koko illan.
Vierailija kirjoitti:
On alueita, joilla jo useassa sukupolvessa pidetään koulua välttämättömänä pahana. Ainoa tavoite on päästä sieltä äkkiä pois.
Ja kuitenkin sama vuosimäärä siellä istutaan. Luulisi olevan fiksumpaa käyttää se aika hyödyksi, kuin tappaa vain aikaa päästäkseen...niin, mihin?
Pitäiskö se opettaminen aloittaa peruskoulun ensimmäiseltä, eikä vasta seiskalta. Peruskoulussa on yhdeksän vuotta, opettajan pitäisi turvata jatkuvuus ja hoitaa koko opetus, eikä valikoida vain ylempiä luokkia siksi, että alemmat ovat hänen arvolleen liian helppoja ja vähäpätöisiä. Peruskoulun opetus perustuu siihen, että uusi asia opetetaan vanhan pohjalle. Ja tässä unohdettiin amiksen opetus kokonaan?
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä tuntuu olevan nykyään, ettei kenellekään tule paineita ja paha mieli. Kasvatetaan mimosoja, jotka eivät kestä mitään mukavaa oloa ikävämpää ja varsinkaan kovaa opiskelua ja työtä. Valtion pitäisi anta ilmaista leipää ja sirkushuvia kuten Bysantissa.
Tuo on totta. Leipä ja sirkushuvit ovat vain kivojen juttujen lisäksi innoittajia, psykologeja, kuraattoreja ja ties ketä, joille voi käydä sanoittamassa tunteita, kun opettaja ei antanut rääkyä tunnilla ja pisti ruotuun muiden kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiasia on että jokainen kieli muuttuu ja kansainvälistyy. Kirjoitustaitoa ei tarvitse enää koska kaikki digitalisoituu.
On vanhanaikaista vaatia kirjoittamaan käsin, tulevaisuudessa se on turha taito.
T. Opettaja
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on että jokainen kieli muuttuu ja kansainvälistyy. Kirjoitustaitoa ei tarvitse enää koska kaikki digitalisoituu.
On vanhanaikaista vaatia kirjoittamaan käsin, tulevaisuudessa se on turha taito.
T. Opettaja
Suurin osa koulussa opittavista asioista on turhaa tietoa, kun ne asiat voi googlettaa nykyään. Kirjoitustaidon harjoittelussa on kyse paljon muustakin kuin vain teknisestä kynän käytön osaamisesta. Tutkitusti asiat esimerkiksi painuvat paremmin mieleen paperille kirjoittamalla, sekä silmä-käsi-koordinaatiokyky paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa mitkä vaihtoehdot on niillä jotka hoitaa koulunsa ja oikeasti opiskelee kunnolla + hoitaa asiansa muutenkin. Ennen toi oli normaalia, nyt ilmeisesti poikkeuksellista osaamista.
Tulevaisuudessa ei ole niillekään tarvetta. Tekoäly ja robotit korvaavat ihmiset. Lapset ymmärtävät asian eikä ole motivaatiota opiskella. Voi olla että jokaikinen ihminen laitetaan kaasukammioon turhana kulueränä
Kyllä ihminen pärjää ilman luku- ja kirjoitustaitoja. T. Vasemmiston kannattaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin heikkoa ainesta koko peruskoulun ajan. Vaikeuksia teki lukihäiriö ja adhd, joista sain diagnoosit vasta lukiossa. (Kirjoitin paskat A:n paperit) En keskittynyt koulussa oikein mihinkään, opettajat turhautuivat eikä vanhempia kiinnostanut. Olen surkea englannissa, jonka vuoksi yliopisto on täysin poissuljettu. Kotona ei kannustettu kirjojen lukemiseen.
Kehuskelin yläasteella sillä, etten lue kirjoja. Kaduttaa etten yrittänyt enemmän koulussa. 2000-luvulla ei edes kiinnitetty huomiota tyttöjen adhd:seen. Kuitenkin lukiossa ollessani vain päätin, että alan lukemaan kirjoja. Nykyään jopa nautin siitä. Menin lukion jälkeen ammattikouluun ja olen töissä.
Se että on huono peruskoulussa ei välttämättä sulje ovia kaikkeen. Mutta kyllähän se englannin, matematiikan ja äidinkielen heikko taso vaikuttaa jatko-opiskeluun: vaikea kiriä muita kiinni että pystyisi opiskelemaan esim. Yliopistossa. Kuinka voi käydä ylipäätään missään työssä jos ei osaa lukea tai kirjoittaa? Kaikki on itsestä ja omasta motivaatiosta kiinni. Kuinka tämä saadaan iskostettua nuorten päähän?
Lukeminen on kyllä hyödyllistä: sanavarasto kasvaa jne. Harmi kun en tehnyt sitä lapsena. Olen huomannut, että monet tuttuni jotka lukivat lapsena, eivät pysty tekemään sitä enää. Sanovat, ettei ole keskittymiskykyä. Jos on pystynyt siihen lapsena, mutta ei enää niin se kertoo vain puhelimesta johtuvasta riippuvuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kirjoitustaitoa nykypäivänä tarvitse. Varmasti pärjäävät elämässä vaikkeivat lukisi yhtään kirjaa.
Et nähtävästi ole lukenut itse, kun noin pystyt ajattelemaan...
Olen lukenut koulukirjoja ja sarjakuvia. Lisäksi Sinuhe egyptiläisen.
Äänikirjana korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisten koululaisten vanhemmat ovat niitä jotka ovat itsekin lukeneet kirjan viimeksi koulussa. Vai monessako nuoremman aikuisen kodissa on enää kirjahylly?
Mistä siis se koululainen olisi edes saanut mallin lukemisesta jos näkee sitä ensimmäisen kerran koulussa?
Kirjahyllyn omistaminen ei kyllä korreloi sen kanssa paljonko kirjoja ihminen lukee. Joillakin on pramea kirjahylly täynnä teoksia joihin ei kosketa ikinä. Itse taas luen paljon, mutta en omista yhden ainutta kirjaa, sillä osaan käyttää kirjaston palveluja.
Itsekin osaan käyttää kirjaston palveluja. Silti Itselläni on toistakymmentä hyllymetriä kirjoja, mitä pidän hyvin pienenä määränä, kun yritän pitää itseäni edes jollain tavalla sivistyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Tosiasia on että jokainen kieli muuttuu ja kansainvälistyy. Kirjoitustaitoa ei tarvitse enää koska kaikki digitalisoituu.
On vanhanaikaista vaatia kirjoittamaan käsin, tulevaisuudessa se on turha taito.
T. Opettaja
Jos olet opettaja, olet selvästikin opiskellut väärään ammattiin. Terveisin FT humanistiselta alalta.
Olisin enemmänkin huolissani äikän sijaan siitä, että edes matikkaa ei enää,osata. Suomen vienti nojaa teknologisiin aloihin, luonnontieteet, kemianteollisuus etunenässä. Mistähän Suomi saa jatkossa luonnontieteiden osaajia ja valtion kanssaan kolikoita?
Äikän opettajat näyttävät ottavan kaiken irti pisatuloksista ja huutavat joka puolella äikkää lisää virkkeitä Ja lisää kielitietoisuutta yms.. Mitä jos matikan opet alkais rummuttamaan samaa, että nyt tqrvitaan jakoryhmän matikkaan jokatunnille, lisää luma-aineita jokaisessa oppiaineessa samoin kuin äikän opet vaatii, että äikän asioita pitäisi käsitellä joka oppiaineessa
Ilman persoonamuotoja ja verbon modaaleja ja motuksia innessiivista illatiiviin osaan kyllä lukea ja kirjoittaa suomea. En tarvitse sitä tietoa mikä pillatiivin superlatiivin imperfektin perfektin pluskvanperfekti. Jos kiinnostaa kielet, opin ne viimeistään silloin.
Sen sijaan että huudetaan moduksia ja parisiipin pefektejä, pitäisikö herätä siihen, että jos lukija ei ymmärrä lukemaansa, vika ei ole nominatiivien osaamisessa, vaan teksin ymmärtämisist eikä sitä tue, että toitotetaan subjektia ja predekaattio milloin akkusatiivia objektin sijaan Vaan lukemisen osaamista.. Ehkä kannattaisi ne 10vvt yläkoulussa käyttää ikässä lukemisen ymmärtämiseen suurelta osin.
Kirjahyllyn omistaminen ei kyllä korreloi sen kanssa paljonko kirjoja ihminen lukee. Joillakin on pramea kirjahylly täynnä teoksia joihin ei kosketa ikinä. Itse taas luen paljon, mutta en omista yhden ainutta kirjaa, sillä osaan käyttää kirjaston palveluja.