Miksi opiskelit 3-6 vuotta kieltä, jota et silti osaa?
Normaalilla älyllä varustetun ihmisen on todettu kolmessa vuodessa oppivan uuden kielen. Mitenkäs on ruotsin kielesi kanssa? Pratar du flygande svenska? Jos et, niin mitä se kertoo sinusta?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opiskelin aikoinaan keskikoulun ekalta lukion loppuun, eli siitä tuli jotain 9 vuotta. Ja onneksi opinkin sen verran, että ymmärrän ruotsia kohtuullisen hyvin, esim svt:n uutiset. Ja joitakin ruotsalaisia telkkariohjelimakin katson sujuvasti.
Mutta en ole sitä tarvinnut kuin pari kertaa elämässäni puhua ihmisen kanssa. Chatissä joskus ruotsalaisten kanssa kenkkuillaan leikillisesti toistemme maiden paremmuudesta.
Eräskin erehtyi kehumaan, että heillä on eniten maailmassa nimityksiä lumelle ja jäälle. Antoi finlandille voiton, kun löin tiskiin, että meillä on jopa sana, joka tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta.
Tietääkös aapelaiset mikä se sana on?
Pälvi?
Opiskelin huonolla motivaatiolla ja menestyksellä 3 vuotta ruotsin, ja 6 vuotta englannin kieltä. Nykyään käytän lähes päivittäin englannin kieltä työssä, ja kotona ihan päivittäin. Kaksi kielinen perhe, Englanti ja Suomi. Nykyään käytetään jo enempi Suomen kieltä. Jotkut asiat on edelleen helpompi keskustella englannin kielellä.
M51
Vierailija kirjoitti:
Pakotettiin opiskelemaan entisen siirtomaan sortajien kieltä
En halunnut oppia 🛡🗡
Suunnilleen se alue, jota nyttemmin Suomeksi kutsutaan, ei ole koskaan ollut siirtomaa!
Mitäkö kertoo, no sen, etten ole 25 vuoteen puhunut tai lukenut sanaakaan ruotsia ja taito on hyvin olematon. On käynyt mielessä kerrata ruotsia, mutta se suunnitelma on aina jäänyt elämän jalkoihin. Tyvärr!
Tämä aloitustaitaa olla taas näitä trollitehtaan aikaansaamia millä yritetään lietsoa sisäistä eripuraa. Eli Savuskininkadun sirkus pyörii yhä vaikka pääpelle on poissa pelistä. Ap, muistatko kun vihjasin jo pari vuotta sitten että Jevgenille käy vielä huonosti kun hän erehtyy suututtamaan ison isännän (tsaarin)? No, miten kävi?
Kyllähän sen oppi, mutta eipä tuota tule käytettyä niin unohtuu, niin kuin kaikki muukin mille ei ole elämässä tarvetta.
Peruskoulu tai edes lukio eivät ole kovinkaan hyviä paikkoja oppia kieltä. Kouluopetus on liian kielioppikeskeistä ja sujuvalle keskustelutaidolle annetaan liian vähän fokusta. Vaikka joku opiskelisi 10 vuotta jotain kieltä valtion oppilaitoksessa, niin silti kommunikointikyvyt sillä kielellä ovat usein puutteelliset. Toista on, jos vaikka muuttaa toiseen maahan ja on jatkuvasti tekemisissä paikallisten kanssa turvautumatta kuitenkaan esim. englantiin, niin usein käykin niin, että perusosaaminen on saavutettu noin parissa vuodessa.
Homman juju on siinä, että mikäli kieltä ei tarvitse käyttää mihinkään, niin sitä ei varsinaisesti opi. Ruotsia en ole tarvinnut mihinkään, missään yhteydessä. Englantia joudun käyttämään töissä lähes päivittäin, ja englanti on muutenkin enemmän esillä oleva/käytetty kieli, kuin ruotsi.
Miten hyvin hallitset matematiikan, biologian, maantieteen, historian, uskonnon, englannin tai edes äidinkielen kouluopetuksen mukaiset tiedot nyt, elleivät ne muuten kuulu kiinnostuksenkohteisiisi? Kaikilla ei myöskään ole kouluaikanaankaan "kymppi kaikesta", vaan osa etenee juuri ja juuri 5-6:n tasoisesti, osa 7-8: n. Suurikaan suru tässä ei mielestäni ole juuri huonosti opittu ruotsi.
Opettelin, koska on tämä kieli on pienen vähimmistön pakottama kieli, jota he käyttävät enemmistön kyykyttämiseen.
koska oli pakko ja opiskelin vain sen verran että eteneminen ei jäänyt siitä kiinni
Vierailija kirjoitti:
Ruotsia opiskelin siksi, että oli pakko. Saksaa opiskelin, koska ajattelin että tykkään kielistä koska opin englantia helposti. En tykännytkään.
Saksa on kaikin puolin looginen ja systemaattinen kieli englantiin verrattuna. Englanti vaatii idiomien ja kieliopin ulkoaopettelun, saksa ei. Ruotsi taas on yksinkertaistettua saksaa.
Tietysti englanti, joka tarvitaan someen tai sähköposteihin, on helppoa. Mutta kirjoitapa tieteellisiä raportteja englanniksi, niin sanasto ja jopa tarvittava kielioppi on erilaista.
On ihmisiä, joilla ei ole kielitaitoa. Jos tämä henkilö oppii kielen, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta oppia kieltä tosielämässä, hän ei todennäköisesti menesty. Se on kuten muutkin aiheet, minulla oli mm. B. valtavia ongelmia matematiikan ja fysiikan kanssa normaalilla älyllä. Toisaalta kielet, historia, filosofia ja biologia eivät koskaan olleet minulle ongelma, päinvastoin (Suomi on muuten minulle vieras kieli).
Ja sitten on jotain vastenmielisyyttä: jos en pidä jostain, en pidä sen oppimisesta. Näin kävi minulle kemian kanssa, minulla oli kemian opettaja, josta en todellakaan pitänyt ja toimin tyhmästi.
Ruotsin kielen kouluun vieminen Suomessa on muutenkin typerää hommaa, miksei ihminen voi päättää mitä kieltä hän oppii? Miksei saksaksi, ranskaksi tai espanjaksi?
Saksa on myös germaaninen kieli, esim. B ja helpottaa muiden germaanisten kielten oppimista. Espanja on romaaninen kieli ja sitä puhutaan monissa maissa.
Miksi lapsen pitäisi oppia kieli, jota puhutaan vain Ruotsissa (ja 6 % Suomessa)? Se on kuin venäjä DDR:ssä
Ei se kielitaito pysy, jos ei sitä kieltä käytä aktiivisesti. Itse osasin joskus ruotsia, mutta viimeisistä ruotsin opinnoista on kohta 10 vuotta, niin en osaa sanoa enää paljon mitään.
Olen elämäni aikana opiskellut neljää eri ulkomaan kieltä niitä kuitenkaan erityisemmin osaamatta, jos osaamisella tarkoitetaan kuullun ymmärtämistä ja kielen puhumista.
Oikeastaan harmittaa, että niinkin paljon olen käyttänyt aikaa vieraan kielen kanssa ihan turhaan vain jonkun yleissivistyksen vuoksi.
Ei voinut valita. Pakko oli opiskella englantia, saksaa ja ruotsia. Senkin ajan kun olisi käyttänyt johonkin järkevään, vaikka matematiikan tai biologian opiskeluun niin olisi ollut jotain hyötyä.
Kertoo sitä etten ole tarvinnut sitä missään ja siksi unohtunut. Olen asunut 15 vuotta Englannissa ja englannin lisäksi puhun sujuvasti espanjaa, ranskaa, saksaa, ja italiaa.
Motivaatio on aika hiton tärkeä tekijä oppimisessa. AP on vissiin itse niin dille, ettei sitä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo kielenopettajien ammattitaidosta, jos eivät ole 9 vuodessa saaneet opetuksi oppilailleen riittävää kielitaitoa?
Itse opiskelin siksi, että oli pakko.
Onko ap huomannut, että esimerkiksi ruotsalaisia urheilijoita suomalaiset toimittajat haastattelevat englanniksi? Eräitä jopa suomeksi, mutta todella harvoin ruotsiksi. Vain ravilähetyksissä olen kuullut ruotsinkielisiä haastatteluja, on mutta niissä on puhuttu joskus ranskaakin.
"Voit viedä varsan joelle, mutta et voi pakottaa sitä juomaan."
Kyllä opiskelin aikoinaan keskikoulun ekalta lukion loppuun, eli siitä tuli jotain 9 vuotta. Ja onneksi opinkin sen verran, että ymmärrän ruotsia kohtuullisen hyvin, esim svt:n uutiset. Ja joitakin ruotsalaisia telkkariohjelimakin katson sujuvasti.
Mutta en ole sitä tarvinnut kuin pari kertaa elämässäni puhua ihmisen kanssa. Chatissä joskus ruotsalaisten kanssa kenkkuillaan leikillisesti toistemme maiden paremmuudesta.
Eräskin erehtyi kehumaan, että heillä on eniten maailmassa nimityksiä lumelle ja jäälle. Antoi finlandille voiton, kun löin tiskiin, että meillä on jopa sana, joka tarkoittaa paikkaa, jossa ei ole lunta.
Tietääkös aapelaiset mikä se sana on?