Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuus sattuu h*lvetisti
13.01.2024 |
Teinkö kaiken turhaan elämässä? Opiskelin, valmistuin ja työskentelin. Kaikelta putoaa pohja, kun ei voi saada omaa lasta. En jaksa enää, haluan pois täältä.
Kommentit (248)
Ala vaikka "vara" äidiksi, paljon on pieniä ihmisiä jotka tarvii toista (kotia) silloin tällöin. Voit olla tosi tärkeä ihminen jonkun elämässä. Elämän voi täyttää monilla eri tavalla.
Voimia päiviin tuleviin <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on totta, se sattuu, mutta joskus he joille on lapsia siunaantunut joutuvat elämään todella vaikean elämän heidän vuokseen. Kaikessa on monta puolta. Voit joko hyväksyä asia, ottaa "kummi tai sijoituslapsen" kenties? Tai peräti adoptoida?
Mieti ja tutki mitä vaihtoehtoja sinulla on. Maailmassa on paljon lapsia jotka kaipaavat rakkauttasi.
En ole ap.
Adoptointi on nykyään lähes mahdotonta. Ja sieltä tulevat lapset erityislapsia, vammaisia tai sairaita.
Kaverini puolisoineen yritti adoptoida 15 vuotta. Heitä moitittiin, kun olivat kieltäneet monta sairautta, mitä lapsella saisi olla. (Hyväksyivät silti myös monta, kuten allergian, astman jne.) Mutta eivät hyväksyneet esim hiv tai raaja puuttuu tms.
Eivät saaneet lasta. Ikä tuli lopulta vastaan. Kuluja oli mennyt valtavasti tuohon prosessiin. (Koska se kesti kauan,
Juuri näin. Toivoisin, ettei kukaan neuvoisi perinteistä adoptiota, koska se on vain osoitus tietämättömyydestä. Paljon helpommin vuokraa kohdun ulkomailta ja saa ainakin puolison mies biologisen lapsen, jonka nainen sitten adoptoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata takertua mihinkään. Halusi lapsia tai ei. Ei lapsi tee sinua lopultakaan onnelliseksi, ap. Sen kertoo jo viestisi kirjoitustyyli. Sinä haluat, sinä tarvitset, sinun pitää saada. Mieti, mitä siinä niin kovasti haluat. Jos kyseessä ei olisi lapsi, haluaisit todennäköisesti jotain toista asiaa yhtä kovasti. Kyse on sinun halustasi, ei siitä varsinaisesta kohteesta.
Okei. Käsittääkseni on ihan normaali tilanne, että perheen perustaminen lähtee siitä, että halutaan perustaa se perhe.
On, mutta jos perheen haluaa, ei se lapsen saaminen ole mikään edellytys siihen. On olemassa monenlaisia perheitä. Onko esim. totaali-yh yhden lapsensa kanssa enemmän perhe kuin vela-pariskunta?
No, tässä kontekstissa ymmärrät varmaankin perheen tarkoittavan sitä perhettä, johon lapset kuuluvat.
Kun yritit nyt syyllistää ap:ta siitä, että tämä haluaa lapsia.
Kamppailen myös itse lapsettomuuden kanssa ja tiedän miten saakutin kivuliasta se on. Itse olen valinnut sen tien, että teen KAIKKENI lapsen saamiseksi ja tälläkin hetkellä maksan 30000e lainastani koko ajan lapsettomuusklinikalle.
Tämä on pirun raskasta, mutta ei auta kuin purra hammasta. Ja kyllä pistää vihreäksi kateudesta ne kaikki ihmiset joille lapsia siunaantuu hupsista vaan iso liuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata takertua mihinkään. Halusi lapsia tai ei. Ei lapsi tee sinua lopultakaan onnelliseksi, ap. Sen kertoo jo viestisi kirjoitustyyli. Sinä haluat, sinä tarvitset, sinun pitää saada. Mieti, mitä siinä niin kovasti haluat. Jos kyseessä ei olisi lapsi, haluaisit todennäköisesti jotain toista asiaa yhtä kovasti. Kyse on sinun halustasi, ei siitä varsinaisesta kohteesta.
Okei. Käsittääkseni on ihan normaali tilanne, että perheen perustaminen lähtee siitä, että halutaan perustaa se perhe.
On, mutta jos perheen haluaa, ei se lapsen saaminen ole mikään edellytys siihen. On olemassa monenlaisia perheitä. Onko esim. totaali-yh yhden lapsensa kanssa enemmän perhe kuin vela-pariskunta?
Mutta se jatkuvuus tulee vain lapsista. Oishan se vähän hassua, jos tässä yksinasuvana yhtäkkiä päättäisin että tämä on nyt perhe. Eli perhe on sellanen jossa on lapsia. Ja jatkuvuus on omalla kohdalla, se että kirjoitan kirjaa. Mutta voihan se olla myös taidetta tai sävellystäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsettomista voi jäädä tähän maailmaan paljon enemmän hyvää kuin jostain, jolla on lapsi. Se lapsikin kuolee jossain vaiheessa. Ihminen voi aikaansaada paljon hyvää maailmaan, oli lapsia tai ei. Tai sitten pahaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse lopulta asian pakon edessä hyväksyin ja sitten se ei sattunut enää. Mutta se hyväksyminen tapahtui vasta nelikymppisenä. Mulla lapsettomuuden syy on, etten löytänyt miestä, enkä yksinkään lasta täysin turvaverkottomana halunnut. Neljässäkympissä tuli ensin voimakas ahdistus siitä että aika loppuu, epätoivoista deittailua yms, mutta lopulta ymmärrys, että itse asiassa en taida itsekään enää lasta haluta. Elämäni on mukavaa ilmankin.
Se on todella mukavaa ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainahan voi adoptoida, ei se sen kummempi ole. Itsellä meni kyky saada lapsia jo nuorena, ja tuntuu ihan normaalilta tuo ajatus. Ja jos ei adoptoi, onpahan varaa elää leveästi - kun katsoo adoption hintoja, ei sekään pahalta tunnu.
"Ainahan voi adoptoida..."
Uskomatonta tietämättömyyttä. Adoptioon on monia rajoituksia, kaikki eivät todellakaan voi tai edes halua adoptoida. Prosessi on pitkä ja raskas, ymmärrän, jos siihen ei edes halua lähteä..
-sivusta seurannut vuosien raskaan prosessin ja syynin, ja lisäksi vieraasta kulttuurista (ei-vauvana) tulleen lapsen vaikeat sopeutumisongelmat Suomeen
Vierailija kirjoitti:
Kamppailen myös itse lapsettomuuden kanssa ja tiedän miten saakutin kivuliasta se on. Itse olen valinnut sen tien, että teen KAIKKENI lapsen saamiseksi ja tälläkin hetkellä maksan 30000e lainastani koko ajan lapsettomuusklinikalle.
Tämä on pirun raskasta, mutta ei auta kuin purra hammasta. Ja kyllä pistää vihreäksi kateudesta ne kaikki ihmiset joille lapsia siunaantuu hupsista vaan iso liuta.
Melkoinen summa. Kävitkö ensin hoidot julkisella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kantsii etsiä asioiden positiivinen puoli. Voithan sinä ryhtyä vaikka lastenhoitajaksi. Varmasti on perheitä, jotka tarvitsee hoitajaa silloin tällöin.
Vai että vielä lapsenpiiaksi pitäisi ryhtyä muille. Ensin tulee mieleen, että onpa sulla otsaa.Todenäköisesti olet kuitenkin vain ymmärtämätön ja ajattelematon. Ehkä jossain määrin empatiakyvytön myös.
Ymmärrän tahattomasti lapsettoman tuskan, vaikka olen itse äiti. Se tuska vastaa perheenjäsenen menetystä. Toisten ihmisten pienet lapset yleensä vain muistuttavat surusta ja saattavat lisätä tuskaa. On röyhkeää ja ymmärtämätöntä ehdottaa yleispätevänä ratkaisuna, että voithan sä sit hoitaa muiden lapset. Ikään kuin se korvaisi oman lapsen.
Mutta jos sitä omaa lasta ei saa, vaihtoehto voi olla viettää aikaa tuttujen lasten kanssa, jos kerran lapsista ilmeisesti kivasti pitää.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsitoiminta on avustustapa, jolla tuetaan kehitysmaiden lapsia. Kummi voi olla yksittäinen ihminen, perhe, koululuokka, seurakunta, yhteisö tai yritys. Kummisuhde on määräaikainen, ja usein sen tarkoitus on kestää koulunkäynnin loppuun saakka tai kun lapsi alkaa tulla toimeen itsenäisesti.
Meillä oli kaksi kummilasta, ja karvainen lapsi (kissa) emme saaneet lasta, mutta se että voi tarjota jollekkin paremman elämänalun lohdutti.
Ihmetyttää, miksi ette ensisijaisesti auta suomalaisia lapsia? Mikä vika heissä on, ettei auttaminen kiinnosta? Mainostat ilmeisesti jotain palvelua täällä, mutta auttakaa aina ensisijaisesti naapuriston lapsia ja suomalaisia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on täynnä sijoitusperhettä tai tukihenkilöä odottavia lapsia, voisitko harkita tällaista vaihtoehtoa ? Entä adoptio ?
Vierailija kirjoitti:
Itse sain ainokaiseni helposti nuorempana, onneksi en ollut viallinen kuten AP.
Luin juuri jostain, että helpoin tapa tunnistaa tyhmä ihminen, on hänen julmuutensa. Älykkyys auttaa asettumaan toisen asemaan ja etsimään tapoja löytää yhteinen sävel. Tämä on mahdollistanut ihmiskunnan kehityksen. Loppuviimein kun kaikki aggressio on vain molemmilta pois, eikä anna kenellekään mitään.
Parempaa jatkoa sinulle.
-Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Ole iloinen ja pidä hauskaa.
Eihän lapsista oo kuin työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata takertua mihinkään. Halusi lapsia tai ei. Ei lapsi tee sinua lopultakaan onnelliseksi, ap. Sen kertoo jo viestisi kirjoitustyyli. Sinä haluat, sinä tarvitset, sinun pitää saada. Mieti, mitä siinä niin kovasti haluat. Jos kyseessä ei olisi lapsi, haluaisit todennäköisesti jotain toista asiaa yhtä kovasti. Kyse on sinun halustasi, ei siitä varsinaisesta kohteesta.
Onpa taas viiden pennin viisauksia. Tietenkin on kyse omista haluista, vai muidenko halujen mukaan pitäisi mielestäsi elää? Tai vain ajelehtia elämässä haluttomana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata takertua mihinkään. Halusi lapsia tai ei. Ei lapsi tee sinua lopultakaan onnelliseksi, ap. Sen kertoo jo viestisi kirjoitustyyli. Sinä haluat, sinä tarvitset, sinun pitää saada. Mieti, mitä siinä niin kovasti haluat. Jos kyseessä ei olisi lapsi, haluaisit todennäköisesti jotain toista asiaa yhtä kovasti. Kyse on sinun halustasi, ei siitä varsinaisesta kohteesta.
Okei. Käsittääkseni on ihan normaali tilanne, että perheen perustaminen lähtee siitä, että halutaan perustaa se perhe.
On, mutta jos perheen haluaa, ei se lapsen saaminen ole mikään edellytys siihen. On olemassa monenlaisia perheitä. Onko esim. totaali-yh yhden lapsensa kanssa enemmän perhe kuin vela-pariskunta?
Kyllä, olen yh-äiti
Olet äitinä perhe?!😂😂
Ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsitoiminta on avustustapa, jolla tuetaan kehitysmaiden lapsia. Kummi voi olla yksittäinen ihminen, perhe, koululuokka, seurakunta, yhteisö tai yritys. Kummisuhde on määräaikainen, ja usein sen tarkoitus on kestää koulunkäynnin loppuun saakka tai kun lapsi alkaa tulla toimeen itsenäisesti.
Meillä oli kaksi kummilasta, ja karvainen lapsi (kissa) emme saaneet lasta, mutta se että voi tarjota jollekkin paremman elämänalun lohdutti.
Ihmetyttää, miksi ette ensisijaisesti auta suomalaisia lapsia? Mikä vika heissä on, ettei auttaminen kiinnosta? Mainostat ilmeisesti jotain palvelua täällä, mutta auttakaa aina ensisijaisesti naapuriston lapsia ja suomalaisia lapsia.
Itselläni on kummilapsia sen takia, että muuten lapset kuolisivat nälkään ilman tukeani. Suomessa yksikään lapsi ei kuole nälkään.
Ohis, mutta virallisesti perhe muodostuu avioliitosta ja suomen yleisin perhemuoto on lapseton pariskunta.
Tervetuloa vuoteen 2024.
Joka tapauksessa kiitos kaikille asiallisille kommentoijille. Voimia ja lämpöä kaikille lapsettomuudesta kärsiville! Olen onnellinen myös niiden puolesta, jotka pitkän yrityksen jälkeen saavat pienokaisen.
Ap