Lapsettomuus sattuu h*lvetisti

No parempi näin jos sun koko elämäsi olisi ollut lapsi. Miksi et aloittanut aiemmin jos muka niin iso haave.???

Onko tuo tapa ajatella / sen asian psykologia /tunne opittu muilta vai onko lapsi todella KOKO maailma? Muuta ei ole? Mistä tiedät olisiko lapsi voinut hyvin tässä ympäristössä ja ilmapiirissä. Entä sä itse, kumppani tai muut asiat universumissa. Mulla ei ole koskaan ollut varaa ajatella noin eikä ole kysytty mitä tunnet halusitko lapsia, koska ei ollut mahdollisuutta uraan, sopivaan kumppaniin, lapseen ja sellaiseen energiaan. Ehkä en ole vanhempityyppiä edes sitten lopulta, en silti pidä että kohdellaan aikuisia "tottelemattomina lapsina". Olen lapsia kohtaan silti ystävällinen yleensä. Mitä jos joku ei saa miestä tai koiraa, matkaa, taloa, perusrahaa edes ja tuntee samoin? Vai löytää jotain muuta elämään. Vai onko niin ettei unelmaa voi saada pois koskaan, elääkö sen asian kanssa jotenkin. Vai elääkö toisessa toiveessa.

Moni äiti ei osaa äitiydestä nauttia. Työnnetään älyluurit lapselle käteen, sanotaan pikkulasta tyhmäksi, roikutaan epötoivoisesti tinderissä tai siinä väkivaltaisessa miehessä eikä edes lasta viitsitä hirviöltä suojella. 

Miksi tämmöiset naiset saavat lapsia? Sitten he, joilla sopisi lapsi, niin ei. 

Kiität itseäsi sitten myöhemmin. Tiedän.  

Ei se perhe-elämä ole mitään luxusta ja auvoa. 

Maailmassa nyt on muutenkin ihan ylikansoittunut, sinähän teet ihmiskunnalle palveluksen kun jätät sen uniikkis lumihiutalees tekemättä.

Toivon sulle kaikkea hyvää. Uskon, että saat vertaistukea parhaiten esimerkiksi täältä: 

https://simpukka.info/tukea/vertaistapaamiset/

Mahdollisesti jo tiedät tuon, joten jos halusit täältä Vauvasta jotain lisää, niin pahoittelen. Vähän vain näyttää siltä, että täällä saa ilkeitä kommentteja ja tuolla on todennäköisesti aitoja kohtaamisia ja sut otetaan paremmin vastaan. 

Lapsettomuus ei satu. Sen tekevät ne kehämäiset ajatuskuviot, joita moni pyörittelee asian ympärillä. Tällaiset ajatuskuviot voivat syntyä monesta eri syystä.

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on. Ois kannattanut tehdä lapset nuorena, jolloin hedelmällisyys on hyvä. Nyt asetit työt ja opiskelut lasten edelle. Näin ollen lapsia et saa. Samoin et miestä, jos työt ja opiskelut menee edelle.

Jos on ongelmia hedelmällisyyden kanssa, ei niitä lapsia saa helposti nuorenakaan. Välttämättä yhtään sen helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tunteen. Kärsin tahattomasta lapsuudesta 17 vuotta ennen kuin tulin raskaaksi hedelmöityshoidoilla. Poikani täyttää pian 15 vuotta, itse olen pian 52. 



Paljon voimia sinulle! <3 

Sama täällä. n.7 vuotta lapsettomuushoitoja. Siinä vaiheessa kun itse olin valmis luovuttamaan, mies vaati jatkamaan vielä yhden kierroksen ja sitten tärppäsi.

Saatiin täydellinen ihana poika. Kaverilla sama historia, mutta sai vielä 44v luomusti yllätyslapsen.

Vierailija kirjoitti:

Niin sattuisi minuakin. Onneksi sain helposti kaksi lasta.

Onko se sinulle joku saavutus, että onnistuit tulemaan raskaaksi? :D 

Mikään ulkoinen ei voi tehdä sinua onnelliseksi ja "oma" lapsi sisältyy tähän sääntöön. Lapsi on vain jotain, mikä tulee kauttasi tähän maailmaan. Jos olet nyt onneton, niin olet onneton myös silloin, kun sinulla on lapsia, ellet ole tehnyt jotain muuttaaksesi asiaa.

Olen itse usein luullut, että jonkin asian puute tekee minusta onnettoman, mutta sitten kun olen sen saavuttanut, niin en ole tullut sen onnellisemmaksi.

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on. Ois kannattanut tehdä lapset nuorena, jolloin hedelmällisyys on hyvä. Nyt asetit työt ja opiskelut lasten edelle. Näin ollen lapsia et saa. Samoin et miestä, jos työt ja opiskelut menee edelle.

Ja sitten kun teet toisinpäin ja valittelee kuinka haastavaa on esim. saada asuntolainaa kun lapsi/lapset jo on, nälvitään tuota lausetta toisinpäin 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin sattuisi minuakin. Onneksi sain helposti kaksi lasta.

 

Onko se sinulle joku saavutus, että onnistuit tulemaan raskaaksi? :D 

Joillekin naisille lasten saaminen on elämän suurin saavutus.

Vierailija kirjoitti:

Moni äiti ei osaa äitiydestä nauttia. Työnnetään älyluurit lapselle käteen, sanotaan pikkulasta tyhmäksi, roikutaan epötoivoisesti tinderissä tai siinä väkivaltaisessa miehessä eikä edes lasta viitsitä hirviöltä suojella. 

Miksi tämmöiset naiset saavat lapsia? Sitten he, joilla sopisi lapsi, niin ei. 

Onpa sulla kapea näkemys asioista. Kukaan ei voi tietää millainen vanhempi tulee olemaan ennen lapsen saamista. Varsinkaan ulkopuolinen, et sinä tiedä kenelle sopisi lapsi ja kenelle ei. Joku kiltinoloinen voi vaikka lapsen saatuaan masentua, erota, tai muuta vastaavaa eikä jaksakaan huolehtia lapsensa ja itsensä hyvinvoinnista. Jotkut myös masentuvat, kun lapsi ei olekaan sellainen mitä toivoi ja sitten ei enää vanhemmuus kiinnostakaan ja sitä kadutaan pahimmassa tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Se on totta, se sattuu, mutta joskus he joille on lapsia siunaantunut joutuvat elämään todella vaikean elämän heidän vuokseen.  Kaikessa on monta puolta. Voit joko hyväksyä asia, ottaa "kummi tai sijoituslapsen" kenties?  Tai peräti adoptoida?

Mieti ja tutki mitä vaihtoehtoja sinulla on. Maailmassa on paljon lapsia jotka kaipaavat rakkauttasi.

En ole ap.

Adoptointi on nykyään lähes mahdotonta. Ja sieltä tulevat lapset erityislapsia, vammaisia tai sairaita. 

Kaverini puolisoineen yritti adoptoida 15 vuotta. Heitä moitittiin, kun olivat kieltäneet monta sairautta, mitä lapsella saisi olla. (Hyväksyivät silti myös monta, kuten allergian, astman jne.) Mutta eivät hyväksyneet esim hiv tai raaja puuttuu tms. 

Eivät saaneet lasta. Ikä tuli lopulta vastaan.  Kuluja oli mennyt valtavasti tuohon prosessiin. (Koska se kesti kauan, monet kurssit ja lääkärintodistukset ja kodin katselmukset ym vaadittiin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ap tiedät, ettet voi saada omaa lasta? Onko ikää jo liikaa? 

 

Ikää on 28 vuotta. Onko se liikaa, en tiedä. Minulla on niin vaikea endometrioosi, että hedelmöittyminen ei onnistu.

Ap

Olisiko toivoa, että 10 vuodessa voisi olla sinulle toimivampia hoitoja? Sijaissynnytys ulkomailla? Sitäkin tehdään.

Jos olet yli nelikymppinen niin sitten sanoisin et ehkä opiskelit liian pitkään. Muussa tapauksessa lapsi tulee kun puoliso on oikea. Ystäväni yritti 10 vuotta miehensä kanssa lasta. Erosivat ja sai uuden miehen kanssa lapsen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin sattuisi minuakin. Onneksi sain helposti kaksi lasta.

 

Onko se sinulle joku saavutus, että onnistuit tulemaan raskaaksi? :D 

Onhan se monelle näköjään saavutus, jos ei kaikilta edes onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Semmoista se on. Ois kannattanut tehdä lapset nuorena, jolloin hedelmällisyys on hyvä. Nyt asetit työt ja opiskelut lasten edelle. Näin ollen lapsia et saa. Samoin et miestä, jos työt ja opiskelut menee edelle.

Jos on ongelmia hedelmällisyyden kanssa, ei niitä lapsia saa helposti nuorenakaan. Välttämättä yhtään sen helpommin.

Itse aloitin raskauden yrittämisen 24-vuotiaana, ainoa lapsi syntyi kun olin 27v. Ei mitään selittäviä tekijöitä kummallakaan vanhemmalla, miksi raskauden alkamiseen meni noin kauan, vaikka noin nuorena "pitäisi" tulla raskaaksi jo tyyliin kun ajatteleekin asiaa. Ja juu, en ollut silloin eläessäni käyttänyt hormonallista ehkäisyä, niin senkään syyksi ei voinut pistää.

Eipä näitä voi etukäteen tietää.

Vierailija kirjoitti:

Mikään ulkoinen ei voi tehdä sinua onnelliseksi ja "oma" lapsi sisältyy tähän sääntöön. Lapsi on vain jotain, mikä tulee kauttasi tähän maailmaan. Jos olet nyt onneton, niin olet onneton myös silloin, kun sinulla on lapsia, ellet ole tehnyt jotain muuttaaksesi asiaa.

Olen itse usein luullut, että jonkin asian puute tekee minusta onnettoman, mutta sitten kun olen sen saavuttanut, niin en ole tullut sen onnellisemmaksi.

Ei varmaa ole kyse ihan tuosta mitä tarkoitat. Lapsi on erilainen toive kuin joku unelmatalo.