Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten auttaa uupuvaa lukiolaista?
Lukion ekalla oleva tyttäremme on alkanut vaikuttaa uupuneelta ja masentuneelta. Ei saa aloitettua koulutehtäviä, pienienkin tehtävien tekeminen kestää tosi kauan ja huutaa ja karjuu, että ei tajua mitään, ei pysty tekemään. Ei innostu enää kivoistakaan asioista, kuten harrastuksista. Itkee paljon.
Haluaa apua suunnileen kaikkiin koulutehtäviin. Tuntuu hyötyvän erityisesti fyysisestä rauhoittelusta. Siis esim. silittämisestä tai jalkojen hieromisesta. On ihan ylikierroksilla ja sanoo, että ei pysty keskittymään mihinkään.
Ei missään nimessä halua mennä esim. koulupsykologille, olen kyllä ehdottanut. Oman masennuksen ja työuupumuksen kokeneena itselläkin olisi vinkkejä toipumiseen, mutta niistä tytär ei halu kuulla.
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolainen hoitaa koulunsa itse. Vanhemmat eivät auta millään tavalla.
Joo ja ohjeet lukion opintojaksojen (kurssien) valintoihin ja aikatauluttamiseen jos opolta on saatu, niin niillä,itsenäisesti eteenpäin. Meidän lukiossa jaettiin sellainen perusteellinen lukiolaisen opas, josta ollut iso hyöty kotoakäsin asioita tarkastellessa.
Minkäänlaista opasta ei ole lukiosta ainakaan meille kotiin tullut
Meillä se on koulun nettisivulla.
Lukiossa lukisin niitä aineita jotka kirjoittaa + pitkän matikan jos se yhtään sujuu. Täytteeksi kevyempää ja kiinnostavaa.
Koulun Wilmaan on linkitettty erittäin perusteellinen opas. Monta kertaa on se avattu, sekä nuori ja vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiolaisellenne kannattaa nyt myös vääntää rautalangasta se, ettei kukaan koskaan tule näkemään tai kysymään hänen kurssiarvosanojaan. Niillä ei nykyään oikeasti ole mitään merkitystä.
Vain kirjoitusten tuloksilla on väliä.
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisellenne kannattaa nyt myös vääntää rautalangasta se, ettei kukaan koskaan tule näkemään tai kysymään hänen kurssiarvosanojaan. Niillä ei nykyään oikeasti ole mitään merkitystä.
Vain kirjoitusten tuloksilla on väliä.
Mutta jos on ns kympin tyttö. Ei voi hyväksyä vähempää kuin kymppi.
Linkittäkääpä tänne niitä omien lukionnne oppaita, josko niistä mitään apua olisi opintojen suunnitteluun? Luultavasti niissä on vain penkkarikuvia.
Mä ite jätin lukion kesken ja luin yli parikymppisenä töiden ohessa yliopplaaksi. Tuli paljon kommenttia ettei sitten "vanhana" enää opi, mutta se oli juuri päin vastoin. Nuorena kun kaikki opiskelu perustui ainoastaan ulkoa oppimiseen, niin myöhemmällä iällä osasi yhdistellä asioita aiemmin opittuun. Keskityin matikkaan ja fysiikkaan ja anoin muut mennä rimaa hipoen läpi. Ja niillä pääsi teknilliseen korkeakouluun. Kieliä opiskelin myöhemmin avoimessa yliopistossa. Kuitenkin koko elin ikä aikaa, miksi kaikkee tunkee muutamaan vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Linkittäkääpä tänne niitä omien lukionnne oppaita, josko niistä mitään apua olisi opintojen suunnitteluun? Luultavasti niissä on vain penkkarikuvia.
Mitä hyötyä tuollaisesta oppaasta on? En tiedä, kun en ole koskaan sellaista nähnyt.
Meidän lasten lukiossa ainakin Wilmassa tehdään sekä alustavat valinnat, että valinnat ja vaihtoehdot sisältöineen on siinä näkyvissä.
Tosi hankalaa olisi samaa tietoa laitta johonkin oppaaseen.
Kympin tyttöjen voi olla vaikea kestää, kun saa kaseja lukiossa. Mutta siitä vain eteenpäin. Omalla oli 9,6 keskiarvo ja lukiossa ehkä 8,5. Otti onneksi kevyesti tuon tiputuksen. Pitkä matikka pois, jos se on ja stressaa siinä pärjäämistä. Lukio on vain lukio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Linkittäkääpä tänne niitä omien lukionnne oppaita, josko niistä mitään apua olisi opintojen suunnitteluun? Luultavasti niissä on vain penkkarikuvia.
Mene ihan minkä tahansa suomen lukion sivulle ja lue sieltä, yhteisvalinta on alkamassa, sivuilla on tuoreet oppaat.
Vierailija kirjoitti:
Mä ite jätin lukion kesken ja luin yli parikymppisenä töiden ohessa yliopplaaksi. Tuli paljon kommenttia ettei sitten "vanhana" enää opi, mutta se oli juuri päin vastoin. Nuorena kun kaikki opiskelu perustui ainoastaan ulkoa oppimiseen, niin myöhemmällä iällä osasi yhdistellä asioita aiemmin opittuun. Keskityin matikkaan ja fysiikkaan ja anoin muut mennä rimaa hipoen läpi. Ja niillä pääsi teknilliseen korkeakouluun. Kieliä opiskelin myöhemmin avoimessa yliopistossa. Kuitenkin koko elin ikä aikaa, miksi kaikkee tunkee muutamaan vuoteen.
Nykyään allle 18v ei voi jättää toista astetta väliin ja mennä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mihin tässä hakupainealoilla viitataan, mutta esimerkiksi oikikseen ei tarvita käsittääkseni minkäänlaista matematiikkaa, ja se lienee yleisesti suosituimpien alojen joukossa.
Ylipäätään kaikki eivät kaikkialle pääse, ja hyvä olisi jo lukioaikana tunnistaa omat vahvuudet.
oikikseen saa äidinkielen Lstä todistusvalinnassa 33 pistettä ja Pitkän matematiikan Lstä 36,1 pistettä. Pitkän kielen Lstä 28,1 pistettä
https://yliopistovalinnat.fi/todistusvalinnan-pisteytykset-vuosina-2023…
Pitkän matematiikan L taas vie valtavasti aikaa ja voimia. Eli kannattaako sitä lähteä jahtaamaan, jos kielet ovat selvästi helpompia ja oikis on tavoitteena? Lyhyen matematiikan laudaturista saa melkein samat pisteet kuin pitkän eximiasta, työmäärillä eroa valtavasti.
1. Kaikkien ei ole pakko käydä lukiota, jos ei jaksa. Amis on keksitty.
2. Kaikkien ei ole pakko käydä lukiota 3 vuodessa. Moni käy 4-5 vuodessa ja keskittyy esim. urheiluun.
3. On typerää valittaa, jos ei suostu ottamaan vastaan apua koulupsykologilta tai opolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisipa kiva tietää, että missä määrin nämä lukiolaisten ahdistusoireet ja loppuunpalamiset esiintyvät niissä ns. hyvissä lukioissa, joiden asemaa erinäiset vertailut ovat tässä viime vuodet pönkittäneet?
Oliko kuitenkin se vanha malli parempi, että lukio valittiin ensisijaisesti omien aineyhdistelmien ja siedettävän koulumatkan perusteella? Ja kavereiden tietty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiolaisellenne kannattaa nyt myös vääntää rautalangasta se, ettei kukaan koskaan tule näkemään tai kysymään hänen kurssiarvosanojaan. Niillä ei nykyään oikeasti ole mitään merkitystä.
Vain kirjoitusten tuloksilla on väliä.
Mutta jos on ns kympin tyttö. Ei voi hyväksyä vähempää kuin kymppi.
Jos ysipuoli on katastrofi, niin voi-voi loppuelämää, kun tulee oleen vaikeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mihin tässä hakupainealoilla viitataan, mutta esimerkiksi oikikseen ei tarvita käsittääkseni minkäänlaista matematiikkaa, ja se lienee yleisesti suosituimpien alojen joukossa.
Ylipäätään kaikki eivät kaikkialle pääse, ja hyvä olisi jo lukioaikana tunnistaa omat vahvuudet.
oikikseen saa äidinkielen Lstä todistusvalinnassa 33 pistettä ja Pitkän matematiikan Lstä 36,1 pistettä. Pitkän kielen Lstä 28,1 pistettä
https://yliopistovalinnat.fi/todistusvalinnan-pisteytykset-vuosina-2023…
Entä pisteytys vuodesta 2026 eteenpäin? Silloinhan aloittajan lapsi kirjoittaa.
ohis
Mistä oikein on kyse? ONko aloittanut huumeiden käytön tai onka lukio liian vaikea heikkolahjaiselle. Voi toki opetuksessa olla vikaa mutta harvoin siitä on kyse.
Tunnetusti suomalaisesa peruskoulussa ei vaadita mitään että pääsee läpi joten jos lukiossa vaaditaan työntekoa jottta oppisi niin tuleeko ikään kuin yllätyksenä. Oppia ei voi ilman että keskittyy ja käyttää siihen aikaa.
Hitaampi tahti? Lukiota voi käydä neljä, jopa viisi vuotta. Iltakoulussa vaikka. Aikuisen elämään ehtii myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Kympin tyttöjen voi olla vaikea kestää, kun saa kaseja lukiossa. Mutta siitä vain eteenpäin. Omalla oli 9,6 keskiarvo ja lukiossa ehkä 8,5. Otti onneksi kevyesti tuon tiputuksen. Pitkä matikka pois, jos se on ja stressaa siinä pärjäämistä. Lukio on vain lukio.
Lukio on vain lukio ja ei siellä matematiikassa kovin pitkälle mennä. Jos jatkaa pitemmälle matematiikan tai fysiikan parissa yliopistossa niin siellä voi tulla yllätyksenä miten haastavia kurssit voivat olla,
Kun lukion kympin oppilaat pääsevät rimaa hipoen tentistä läpi niin sitten pitää alkaa oikeasti tekemään työtä (=laskemaan) jos haluaa menestyä. Lukiossakin voi olla vaikeita tehtäviä mutta ei siellä ole mitään tensoreja ja vektorilaskentaa, ääretön ulotteisia avaruuksia jne.
Asioiden oppiminen vaatii työtä ja perusasiat kannattaa opiskella kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa kiva tietää, että missä määrin nämä lukiolaisten ahdistusoireet ja loppuunpalamiset esiintyvät niissä ns. hyvissä lukioissa, joiden asemaa erinäiset vertailut ovat tässä viime vuodet pönkittäneet?
Oliko kuitenkin se vanha malli parempi, että lukio valittiin ensisijaisesti omien aineyhdistelmien ja siedettävän koulumatkan perusteella? Ja kavereiden tietty.
Vuosikymmeniä sitten lähes poikkeuksetta lukio käytiin kolmessa vuodessa ja kirjoitettiin kerralla kaikki aineet. Nykyinen meno jakaa kirjoitukset osiin ja opiskella vaikka neljä vuotta on käsittämätön. Nuoret eivät ole tyhmentyneet mutta tuntuu että lukion lisäksi on aivan liian paljon muuta joka haittaa oppimista.
Vierailija kirjoitti:
Linkittäkääpä tänne niitä omien lukionnne oppaita, josko niistä mitään apua olisi opintojen suunnitteluun? Luultavasti niissä on vain penkkarikuvia.
Googlaamalla löytyy. Eikä ole penkkarikuvia.
Alue: Aihe vapaa
oikikseen saa äidinkielen Lstä todistusvalinnassa 33 pistettä ja Pitkän matematiikan Lstä 36,1 pistettä. Pitkän kielen Lstä 28,1 pistettä
https://yliopistovalinnat.fi/todistusvalinnan-pisteytykset-vuosina-2023…