Sinkkunainen, voitko naisena mielestäsi lähestyä samoin kuin miehetkin vai onko siinä jotain "väärää" jos nainen tekee niin?
Mulla ois tällanen kysymys sinkkunaisille? Mitä mieltä olet itse lähestymisestä? Että itse lähestyt miestä. Entä siitä jos mies lähestyy sua?
Anna mä kerron mitä tarkoitan. Uskon että tämä ei ole täysin eri asia, vaikka olen mies. Mulle nämä asiat oli vaikeita (kuten monille). Mun isoin tunne oli lähestymistä ja deittailua kohtaan aina et "mä en kuitenkaan riitä, ei se kuitenkaan onnistu ni turha yrittää". Pelko ja ahdistus käytännössä. Silti... mun oli pakko alkaa lähestymään itse.
Mulla oli 2 tavoitetta:
1. Ei "saada naisia", vaan aidosti ymmärtää naisia ja olla viehättävä mies (koska sä et vedä puoleesi mitä haluat, sä vedät puoleesi mitä olet = feikkaaminen vs aitous omana itsenä)
2. Olla aidosti itsevarma ja tuntea miltä sosiaalis-emotionaalinen hyvinvointi ihan oikeasti tuntuu
Ratkaisu oli käytännössä asian totaalinen opiskelu ja...itse lähestyminen. Usein. Ei siksi että "nyt on haku päällä", vaan siksi, että tästä tuli mulle mun koko minuutta kehittävä elämän osa. Ja se toimi. Voin sanoa suoraan, että mä onnistuin.
Eli mä haluaisin kysyä, että miltä tämä tuntuu sinkkunaisista? Entä miehistä, en halua jättää miehiä ulos tästä. Kuulostaako tämä siltä, että lähestyminen olisi vain miehille? Että ei nainen voisi kehittää omaa minuuttaan tällä tavalla ja oikeasti löytää unelmien miehen? Tiedän toki, että tällainen ajatus on Suomessa ehkä vieraan kuuloinen joka tapauksessa. Mutta ei ehkä niin harvinainen kuin luulet, en mä ole suinkaan ainoa joka on näin tehnyt tai tekee juuri nyt.
Koska mä väitän, että asia on näin:
1. Erilaiset ahdistukset ja pelot on usein läsnä, ja jotkut niistä on tosi voimakkaita
2. Jos odottelee, että ne häviää itsestään, se ei tule tapahtumaan
3. Jos lähtee kohtaamaan pelkoja ja ahdistuksia, silloin aukeaa heti mahdollisuus niiden voittamiseen
4. Jos sen tekee deittailuun liittyen, näin sä voit myös samalla löytää oikeasti aidon rakkauden
5. Ymmärrät ja opit myös välttämään kaikki ne asiat, joita sä ET halua ja mikä EI sovi sulle ja suojelemaan itseäsi vääränlaisilta kumppaneilta jo ennen suhdetta
6. Pelkkä "sosiaalinen kehitys" ei riitä, koska jos vain yrittää "jutella vähän enemmän ihmisille", silloin tunteet ei ole oikeasti pelissä eli et ole oikeasti intiimisti tekemisissä itsesi ja toisen kanssa
7. Ei tän tarvitse olla jotain kamalaa jatkuvaa pelkojen kohtaamista, se on myös iloista ja jännittävää hyvällä tavalla ja siinä tulee syviä mahtavia elämyksiä ja kokemuksia. Ei se ole tarkoitettu vain siihen, jos ahdistaa, vaan kelle tahansa. Eikä sille tarvitse koko elämää omistaa.
8. Osa rakkaudesta on numeropeliä, eli suurin osa ihmisistä ei valitettavasti ole "oikeita" kumppaneita. Sen sijaan, että odottelee mitä tulee vastaan, kannattaa mennä itse löytämään se unelmien kumppani. Tiedän, vähän epäromanttista, mutta oikea elämä ei ole aina romanttista.
Ymmärrän, että tästä voi tulla miljoona väärinkäsitystä. Että "mitäs outoa kamaluutta ja pahuutta tämä nyt oikein on". "Onks tää nyt jotain väkisin yrittämistä?". Ei ole mitään tuollaista. Tarkoitus on tosiaan aivan terve ja positiivinen.
Eli mitä ajatuksia herää tällaisesta "oudosta" asiasta, kun Suomessa tällainen ei tosiaan ole ehkä ainakaan laajalti vielä niin esillä? Mutta mä sanoisin, että tämä on ihan uskomaton mahdollisuus oikeaan hyvään oloon omana itsenä ja rakkaudessa myös naisille, eikä siinä ole mitään pahaa.
Kommentit (156)
Tää on kyl hyvä avaus. Mä toivon usein et miehet tekis ne alotteet mut toisaalta miksei sitä vois tehdä itsekin, sittenhä vois ainaki ite valita enemmän et kenen kanssa vois tulla juttua eikä vaan tarttis aina odotella eka kiinnostavan miehen alotusta ja sit olla sillee et no mitä jos täl kertaa toi tyyppi joka alko puhuu mulle ois hyvä tyyppi
En jaksanut lukea, kun pidin kauheana jaaritteluna.
Olen naisena niin sinkkuna kuin varattunakin lähestynyt haluamaani miestä miettimättä asiaa yhtään sen enempää.
Voitko referoida, että mitä pitäis miettiä, tai vastata että onko nyt niin väärin lähestyä sen kummempia miettimättä?
Mäki haluisin et miehet tekis ne alotteet...mut sit niin, miksei sitä tekis iteki...mut ku se jänskättää :D
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea, kun pidin kauheana jaaritteluna.
Olen naisena niin sinkkuna kuin varattunakin lähestynyt haluamaani miestä miettimättä asiaa yhtään sen enempää.
Voitko referoida, että mitä pitäis miettiä, tai vastata että onko nyt niin väärin lähestyä sen kummempia miettimättä?
Ai että varattunakin tosta vaan lähestytään mitään miettimättä...?
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyl hyvä avaus. Mä toivon usein et miehet tekis ne alotteet mut toisaalta miksei sitä vois tehdä itsekin, sittenhä vois ainaki ite valita enemmän et kenen kanssa vois tulla juttua eikä vaan tarttis aina odotella eka kiinnostavan miehen alotusta ja sit olla sillee et no mitä jos täl kertaa toi tyyppi joka alko puhuu mulle ois hyvä tyyppi
Sama mulla
Mulle ei ole sopinut livenä lähestymiset. Tai seksiin kyllä, mutta parisuhteeseen ei. Siksi mun parisuhteet ovat alkaneet deittipalstalta tai Tinderistä. Koska todennäköisyys sille, että se toinenkin on hakemassa parisuhdetta niin kuin minäkin, on suurempi esim. Tinderissä.
Ja nyt varmaan kysyt, että miten seksiä saa livenä? No ihan siitä, että mies istuu yksin pöydässä ja menee juttelemaan sille. Ihan näin yksinkertaista.
mä jo teen tätä hehheh...kyl se toimii, varsinkin naisella kunhan pitää mielessä et ei se kuitenkaan ihan helppoa ole kun torjunta tuntuu kuitenkin aina ikävältä mutta se on ihan normaalia :)
Jos jäät odottelemaan, että nainen lähestyy miestä, niin siinä on ihmisikä lyhyt aika. Vaikka naiset itse ovat toista mieltä, että itsenäinen nainen aivan hyvin tosta noin vaan, heittää pikku flirtin kiinnostavalle miehelle, niin melkein pyytäisin lataamaan youtubeen, jos jollekin on noin käynyt?
Liian pitkä stoori. Mä olen lähestynyt monet kerrat miehiä. Naista saa lähestyä mutta pitää uskoa jos naista ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
kyl musta tuntuu usein, et ikään ku nainen ei "saisi" lähestyä, että on jotenkin "epätoivoista" tai jotain..
Tietenkin naiset saa lähestyä ja ihan suotavaa se olisikin. Omista kokemuksista vaan noin 80% on ollut eri tavoin outoja ja toisinaan jo päälle päin erikoisilta naisilta. Koen siis samaistumista naisten kanssa kun ihme hyypiöt tekevät iskujaan, mutta miehinä tietenkin seison tukevasti valtapositiossa niin voin suhtautua tuohon huumorilla, toisin kuin naiset.
Pienellä harjoittelulla ja itsensä sivistämisellä noista meikäläisenkin iskijöistä varmaan valtaosa olisi vaikuttanut ihan tolkullisilta.
Kelle tahansa saa puhua, mutta kuka tahansa saa sanoa siihen että ei halua puhua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyl musta tuntuu usein, et ikään ku nainen ei "saisi" lähestyä, että on jotenkin "epätoivoista" tai jotain..
Tietenkin naiset saa lähestyä ja ihan suotavaa se olisikin. Omista kokemuksista vaan noin 80% on ollut eri tavoin outoja ja toisinaan jo päälle päin erikoisilta naisilta. Koen siis samaistumista naisten kanssa kun ihme hyypiöt tekevät iskujaan, mutta miehinä tietenkin seison tukevasti valtapositiossa niin voin suhtautua tuohon huumorilla, toisin kuin naiset.
Pienellä harjoittelulla ja itsensä sivistämisellä noista meikäläisenkin iskijöistä varmaan valtaosa olisi vaikuttanut ihan tolkullisilta.
Oisko tässä just se, että kun tällaista lähestymistä ei kovin yleisesti tehdä ainakaan oman itsevarmuuden jne kehittämisen kannalta, niin se voi sitten usein olla vähän "erikoisen" näköistä. Mut kyl mun mielestä tällasta varten pitäis olla enemmän ns "opetusta" tms niin nettiä kuin live-lähestymisiäkin varten. Ihmisiä me kaikki kuitenkin ollaan, niin miksei tätä aihealuetta vieläkään oteta sen enempää esiin vaan mennään vaan sillä vanhalla että "no kyllä se joku tuolta sitten itsestään löytyy joskus". No ei löydy. Ei löydy ihan tosta vaan kaikille naisillekaan, vaikka joku varmaan ajattelee, että nainenhan saa aina koska vaan kenet vaan.
Minä kysyin puolitutulta mieheltä haluaisiko hän lähteä treffeille. Halusi ja siitä se sitten jatkui.
Vierailija kirjoitti:
Ei pysty lukemaan tuollaista mä-kieltä.
Sama. Lopetin osittain tuosta syystä lukemisen kesken.
En jaksanut lukea aloitusta kokonaan, mutta jos asian ydin oli se, että voivatko naiset tehdä aloitteen, niin tietenkin voivat ja tekevätkin.
Eli aloittajan mielestä hän on onnistunut elämässään, kun on onnistunut deittailemaan monia naisia? Eikö todella onnistunut ole hän joka deittasi vain yhtä koko elämänsä?
Onko onnistunutta antaa itsestään niin hyvä kuva, että toinen luulee, että sinusta olisi kumppaniksi, vaikka puolen vuoden päästä tai jo aikaisemmin hän tajuaakin, ettei sinusta mihinkään ollutkaan?
kyl musta tuntuu usein, et ikään ku nainen ei "saisi" lähestyä, että on jotenkin "epätoivoista" tai jotain..