Lue keskustelun säännöt.
Mitkä metatyöt on teidän taloudessa miehen vastuulla?
Olen eronnut, joten miestä ei ole, mutta meillä se meni niin, että minä mietin kaikki viikon ruokalistat ja tein kauppalaput, pidin huolen että kaapissa oli aina lapsille vuodenaikaan sopivat vaatteet, luistimet teroitettuna ennenkuin niitä tarvittiin, jne
Hoidin myös oman autoni renkaat, huollot ja katsastukset.
Mies huolehti omatoimisesti ilmanvaihtokoneen suodattimen vaihdosta. Muut asiat hoiti, kunhan muistutin. Minusta se muistuttelu oli aika raskasta. Kun jäin lasten kanssa taloon, oli jotenkin helpompaa.
Kommentit (597)
Vierailija kirjoitti:
Olemme pari ja olemme yhdessä vastuussa yhteisestä perheestämme. En tiedä onko enemmän naurettavaa vai surullista, että lasketaan tehtyjä töitä ja vertaillaan toisen tekemisiin.
Laiska töitään luettelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai se sentään itsestäkin on kiinni, paljonko sitä ottaa vastuulleen, kun toisen kanssa asuu. Jos on siis kaiken suunnittelun ja etukäteisvalmistelut suostunut yksin hoitamaan, saa varmaan syyttää vain itseään. Kyllä mies passattavaksi suostuu, jos kerran passataan.
Kyllä sen ihmisestä näkee hyvin nopeasti, kun johonkuhun tutustuu, että kuinka toinen osallistuu metatyöhön ja muuhunkin. Rakastuneena pitäisi muistaa tehdä myös arkisia havaintoja siitä toisesta, myös toisen aloitteellisuutta, suunnitelmallisuutta yms. Jos mies vaikuttaa epäaktiiviselta alussa, tuskin hän on sen aktiivisempi myöhemminkään. Ne, jotka esim. perheen asioitten suunnittelussa ja lasten kanssa ovat aktiivisia, ovat aktiivisia muissakin asioissa, ei tarvi odottaa avioliittoon ja lastensaamiseen asti, saadakseen tämmöiset asiat toisesta selville.
Ei rakastuneena tee mitään arkisia havaintoja toisesta, ellei sitten toinen esimerkiksi syö kuin porsas mässyttäen ja piereskelee samalla, mutta silloin tuskin mitään rakastumista tapahtuukaan. Ja en mä ainakaan silloin teininä kun aloin seurustelemaan ollut itsekään vielä mitenkään valmis perheen mama, mulla oli huone yhtä sekaisin kuin poikaystävälläni, vaatteet pisin lattioita, sänky petaamatta ja äidille kiukuttelin kun yritti opettaa mua elämään siistimmin.
Mutta en mä silti jatkanut sitä teiniangstailua läpi elämän, vaan kasvoin ottamaan muitakin huomioon. En passannut miestä alussa, se vaan muuttui sellaiseksi pikkuhiljaa, niin etten itsekään tajunnut tekeväni koko ajan enemmän kuin hän ja lopulta aivan kaiken. En tiedä mistä se johtuu, että niin monet miehet tuolla tavalla taantuu parisuhteissa, etenkin kun aletaan saamaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen arjen hallinta ei ole mitään "metatyörumbaa", vaan oletusarvo. Ehkä joku hallitsee sinun arkea sinun puolestasi ja pyyhkii perseesikin, niin et tiedä vieläkään mistä puhutaan.
Miksi sinua kiukuttaa noin paljon, että kaikille ihmisille arki ei ole mitään jatkuvaa hallintaa, vaan se sujuu ilman metatöitä ja kontrollointejakin? Vai onko sinulle vessakäyntikin joku metatyön muoto? :D
Vessassa käynti ei ole metatyötä, mutta siihenkin liittyy sellaista. Esimerkiksi jotkut jättää vaan paskaraidat pyttyyn ja uuden vessapaperirullan hakematta vaikka käytti viimeisen palan, tai saippuapurkin täyttämättä kun saippua loppui.
Ylipäätään sellaista muiden huomioimista, ettei elä vain omassa kuplassa, siis jos siellä asunnossa asuu muitakin ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kai se sentään itsestäkin on kiinni, paljonko sitä ottaa vastuulleen, kun toisen kanssa asuu. Jos on siis kaiken suunnittelun ja etukäteisvalmistelut suostunut yksin hoitamaan, saa varmaan syyttää vain itseään. Kyllä mies passattavaksi suostuu, jos kerran passataan.
Kyllä sen ihmisestä näkee hyvin nopeasti, kun johonkuhun tutustuu, että kuinka toinen osallistuu metatyöhön ja muuhunkin. Rakastuneena pitäisi muistaa tehdä myös arkisia havaintoja siitä toisesta, myös toisen aloitteellisuutta, suunnitelmallisuutta yms. Jos mies vaikuttaa epäaktiiviselta alussa, tuskin hän on sen aktiivisempi myöhemminkään. Ne, jotka esim. perheen asioitten suunnittelussa ja lasten kanssa ovat aktiivisia, ovat aktiivisia muissakin asioissa, ei tarvi odottaa avioliittoon ja lastensaamiseen asti, saadakseen tämmöiset asiat toisesta selville.
Sehän se on, kun näihin tapoihin ajaudutaan. Ja sitä on paljon pohdittu, mikä näihin johtaa. Useita kertomuksia siitä, miten vastuut jakautuu eri tavoin, ennen lapsia. Ja se lasten tulo sit muuttaa dynamiikan.
Minusta on aina huono vedota siihen, et syypää on passaajassa. Mikä estää sen toisen ottamasta vastuuta? Ja jos näin tapahtuu molempien huomaamatta, pitää osata muuttaa omaa käytöstään siinä vaiheessa viimeistään, kun toinen ilmaisee uupuvansa taakan alle, oli siihen uupumiseen mikä syy tahansa.
Meillä muutos tapahtui, kun konkreettisesti uuvuin. Lapset olivat alaikäisiä ja mies tajusi, että hänen on pakko ottaa enemmän vastuuta.
"Hetkinen, 15 sekuntia??? Duunissa kaikkein eniten tuntuu kuluvan aikaa siihen, kun etsii kaikkien Outlookista kaikille sopivia aikoja tapaamisille, ja miettii tarvittavat resurssit ja toimintasuunnitelman. Ei ne ihan 15 sekunnissa synny. Ja sitten joku ilmoittaakin, et mulle ei valitettavasti sovikaan tuo suunniteltu aika, voisiko varata uuden.. No tottahan toki, kaikille 10:lle osallistujalle, easy peasy.."
Joo, se on jännä, että mitään metatöitä ei muka ole olemassakaan kuin hysteeristen naisten päissä, mutta silti firmoissa oikein palkataan ihmisiä hoitamaan ne työt. Firmatkin kaatuu jos niitä ei kukaan hoida, tai hoitaa ne huonosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" Entä, jos on lapsia ja lapset toivovat vaikkapa synttärijuhlia? Jos kumpaakaan vanhempaa ei kiinnosta järjestää, niin lapsi ei saa juhlia, vai miten tämä järjestetään?"
Yksi palstamies kertoi useaan otteeseen, että lapsen synttärijuhliin riittää se, että ostaa kaupasta tölkin Mehukattia ja keksipaketin ja laittaa kutsuille tekstiviestin. On ihan selvä, että hänellä ei ollut lapsia.
Varmaan se sama, joka ei tajunnut lasten vaatteita ja harrastusvälineitä, että ne on tosiaan uusittava jo ennen kuin lapsi on kasvanut niistä ohi.
"Mnusta on aina huono vedota siihen, et syypää on passaajassa. Mikä estää sen toisen ottamasta vastuuta? Ja jos näin tapahtuu molempien huomaamatta, pitää osata muuttaa omaa käytöstään siinä vaiheessa viimeistään, kun toinen ilmaisee uupuvansa taakan alle, oli siihen uupumiseen mikä syy tahansa."
Tämä juuri. Parisuhde ylipäätään, ilman lapsiakin, on yhdessä kasvamista. Ei me naisetkaan mitään valmiita äitejä olla syntymästämme asti, vaan asioita opetellaan sitä mukaan kun ne tulevat eteen. Ei sellainen nainenkaan ole hyvä äiti, joka elää elämäänsä vain fiilistensä vietävänä.
Ja sitten sekin mitä joku edellä sanoi, ettei lapsi siihen kuole, jos on unohdettu pukea hänelle kumisaappaat. Juuri tällaisiin asioihin puututaan nykyään herkästi. Tulee kyllä noottia ja mahdollisesti lasu-ilmoitus ja joudutaan oikein tarkkailun alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mnusta on aina huono vedota siihen, et syypää on passaajassa. Mikä estää sen toisen ottamasta vastuuta? Ja jos näin tapahtuu molempien huomaamatta, pitää osata muuttaa omaa käytöstään siinä vaiheessa viimeistään, kun toinen ilmaisee uupuvansa taakan alle, oli siihen uupumiseen mikä syy tahansa."
Tämä juuri. Parisuhde ylipäätään, ilman lapsiakin, on yhdessä kasvamista. Ei me naisetkaan mitään valmiita äitejä olla syntymästämme asti, vaan asioita opetellaan sitä mukaan kun ne tulevat eteen. Ei sellainen nainenkaan ole hyvä äiti, joka elää elämäänsä vain fiilistensä vietävänä.
Ja sitten sekin mitä joku edellä sanoi, ettei lapsi siihen kuole, jos on unohdettu pukea hänelle kumisaappaat. Juuri tällaisiin asioihin puututaan nykyään herkästi. Tulee kyllä noottia ja mahdollisesti lasu-ilmoitus ja joudutaan oikein tarkkailun alle.
Ei välttämättä ekasta kerrasta, mutta kuka haluaa, että lapsensa kastelee ne jalat edes kerran vain siksi, ettei viitsi paneutua lapsen pukeutumiseen sen vertaa.
Olen tehnyt keveämmät kotityöt aikalailla yksin vuosikymmeniä, mutta nyt on puoliso alkanut ottaa hommat haltuun, eikä minulla ole paljoakaan enää tekemistä. Ruokaa laitan, hoidan pyykit ja siivoan vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PILLUN lirputus.....
römpsänperän puuma
"Ei välttämättä ekasta kerrasta, mutta kuka haluaa, että lapsensa kastelee ne jalat edes kerran vain siksi, ettei viitsi paneutua lapsen pukeutumiseen sen vertaa."
Niinpä. Ja lapset tulevat muutenkin kipeiksi aikuisia helpommin. Mikä sitten taas sekoittaa pakkaa kun onkin ipana kipeänä ja pitää ilmoittaa siitä sinne ja tänne, jonkun pitää jäädä kotiin hoitamaan kipeää lasta, pitää peruuttaa muut sille päivälle sovitut menot, pitää ehkä käydä lääkärissä ja sen jälkeen apteekissa jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiran punnitus ja kynsienleikkuu, vauvan yösyöttö silloin kun niitä on, kirjahyllyn pölyjen pyyhkiminen, kausiverhojen vaihtaminen, ikkunanpesu, uunin pesu, kuivakukkien kevyt tuoreuttaminen, amppelikukat, mattojen tamppaus, imurointi ja nuohoojan tilaus. Kauppareissut.
Itselleni kuuluu auton renkaiden vaihto, pihan hiekoitus, sekä tarkistan kausittain että kaikilla on oikeanlaiset kaarituet. Koiran kävelytys. Lomamatkojen varaus puoliksi mietitään, yleensä päätän ettei mennä mihinkään.
En edes tiedä mitä nämä ovat, enkä jaksa moisista stressiä ottaa. Varmaan molemmat, minä ehkä enemmän.
Aivan yksi lysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En edes tiedä mitä nämä ovat, enkä jaksa moisista stressiä ottaa. Varmaan molemmat, minä ehkä enemmän.
Aivan yksi lysti.
Eli teillä ei ole tällaista ongelmaa. Silloin se onkin yksi lysti.
"Kuulostat oivalta puolisolta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka homma menee teillä näin, niin myös miehistä löytyy niitä, jotka eivät tee kotona n. mitään, vaan röhnöttävät sohvalla ja sanovat "häh?" kun kysytään jostain hoidettavasta asiasta jotakin, eivätkä tee oma-aloitteisesti mitään. Meidän äiti oli lapsuudessa myös raivopää, joten ymmärrän kyllä, että isä sitä koko hommaa piti kasassa (joskus liiallisellakin) viilipyttymäisyydellään."
Tästä tulee se ikävä mielleyhtymä, että naisen kannattaakin olla ihan pirttihirmu. Silloin mies passaa naista. Itse asiassa tällaisia pareja näkee, yllättävänkin paljon.
Joku on joskus sanonut, että parisuhteen tragedia on se, että toinen on yleensä se joka joustaa ja toinen se, joka antaa periksi. Ehkä siinä on jotain perää..?
Ei vaan että toinen on se joka EI JOUSTA ja toinen antaa periksi. Näin se piti mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu se lastenvaatteiden kanssa puljaus on tosiaan paljon helpompaa, jos tekee ne metatyöt eli varautuu ja miettii ja ostaa jo keväällä valmiiksi mitä tarvitsee.
Jos normaali elämänmeno on jotain "metatyötä" niin en yhtään ihmettele mistä kaikki kuvitteelliset MT-ongelmat nykyään juontavat juurensa.
Niin, siihen normaaliin elämän menoon kuuluu ne metatyöt, jotta se normaali elämän meno on sujuvaa. Ilman niitä metatöitä se ei ole niin sujuvaa. Mikä tässä nyt on niin kiukuttavaa, et pakko jankuttaa: byhyy en suostu en, et on mitään metatöitä, kun en tajuu enkä haluu, byhyy.
Se, ettet itse ymmärrä, ei tarkoita ettei ilmiötä ole.
Ehkä tuon sanan "metatyö" tilalle pitäisi saada joku paremmin sitä kuvaava sana, että yksinkertaisetkin ymmärtävät mistä puhutaan. Joku ehdotti sanaa "ennakointi". Joku ruikutti siitäkin, että miksi keksitään tällaisia uusia sanoja jatkuvasti kuvaamaan joitain ilmiöitä. No ehkä just sen takia, että se herättää keskustelua? Muuten ei tätäkään keskustelua olisi, olisi vain nalkuttavia vaimoja ja #miesvihanäkyväksi.
Vierailija kirjoitti:
"Hetkinen, 15 sekuntia??? Duunissa kaikkein eniten tuntuu kuluvan aikaa siihen, kun etsii kaikkien Outlookista kaikille sopivia aikoja tapaamisille, ja miettii tarvittavat resurssit ja toimintasuunnitelman. Ei ne ihan 15 sekunnissa synny. Ja sitten joku ilmoittaakin, et mulle ei valitettavasti sovikaan tuo suunniteltu aika, voisiko varata uuden.. No tottahan toki, kaikille 10:lle osallistujalle, easy peasy.."
Joo, se on jännä, että mitään metatöitä ei muka ole olemassakaan kuin hysteeristen naisten päissä, mutta silti firmoissa oikein palkataan ihmisiä hoitamaan ne työt. Firmatkin kaatuu jos niitä ei kukaan hoida, tai hoitaa ne huonosti.
Yksityiselämä on minusta elämää. On valinta asuuko yksin vai yhdessä, hankkii lapsia tai koiran. Valinnoilla on vaikutusta millaista arki on.
Perheellisillä useiden naisten valinta olla jakamatta vanhempaisvapaita, valinta jäädä kotihoidon tuella hoitamaan lapsia kotiin vuosikausiksi on varmasti hyvin suuri syy palstan naisten marinaketjuille: halutaan ottaa kontrolli lasten ja kodinhoidosta ja kun se on saatu maristaan ettei yksinäinen hoitovastuu olekaan kivaa. JOs heti alusta asti aidosti hyväksyy vastuun jakamisen, hyväksyy puolison erilaisen tavan suunnitella ja hoitaa asioita, silloin ei tarvitse pohtia koko metatyökonseptia, oma elämä on oman laista, parisuhde toimii ja vanhemmuus on aitoa vastuun jakamista. Paljon mukavampaa näin kuin tuo kitinä ja katkeroitumismalli. Erityisesti surettaa nämä jotka ovat jo eronneet, mutta vieläkin jäävät märehtimään katkeruuttaan.
Me olemme eläkeläispari, jonka luona yksi tai kaksi lasta saattaa visiteerata su-lounaalla. Kyllä me pyrimme käymään kaupassa max 2 x viikko (syynä lähinnä maidot, salaattitarpeet, hedelmät, tuore leipä ja juomien loppuminen).
Pakastimissa kyllä on ruokaa (sieniä, kalaa, lihaa, vihanneksia) aika moneksi kuukaudeksi, tulisi vaan käytetyksi.
Mutta muuten kaupoissa luuhaaminen on ajan hukkaa!
Joo ja näissä just hyvin huomaa milloin puhuu lapsiperheelliset ja milloin lapsettomat. En jaksa uskoa että yhtäkään lapsiperheellistä kiinnostaisi mennä joka päivä kauppaan hengailemaan vaikka kahden päiväkodista haetun väsyneen ja nälkäisen lapsen kanssa. SInne vähän hyllyjen väliin pohdiskelemaan että mitäs tänään hotsittaisi syödä, kun lapset kirkuu nälkäänsä ja väsymystään vieressä.