Pirjo Nuotio on aina painanut 53kg, voi olla 2-3 päivää syömättä.
Oppinut (pakkomielteisen) tavan vartioida painoaan aanuin illoin omilta vanhemmiltaan. On tarkka än saman painoinen ollut koko elämänsä ja synnytyksenkin jälkeen vain pari viikkoa aikaa palautua normaaliksi. Nyt yli 70v hyväksyy uuden 54kg painonsa, vaikka edelleenkin se tavoite on 53. On välillä helpostikin 2-3 päivää syömättä, ettei vaan liho.
En tiedä mitä te muut olettemieltä, mutta minusta tämä oli hyvin surullista luettavaa. Ei mitenkään ihailtavaa.
Kommentit (371)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin pisti silmään se, ettei lapsuuden perheessä saanut lihota 🤔 Ihankuin se olis ihmisen arvo siitä kiinni.
Se on yksi arvo muiden mumukana huolehtia painostaan, ette läskisty koulukavereiden ja myöhemmin sulsten ym.haukuttavaksi.. Ulkonäkö Vaikutta psyykkeen ja omanarvon tuntoon.. Oli hyvä että äiti piti ruokavaliolla meidät tytöt normaalipainoisena.... Läskit saattavat joutua heikon omanarvontunnon takia joskus myymään pornokuvia...
Normaalipainossa vaihteluväli (kg) on kuitenkin aika laaja, eli muutaman kilon heilahtelu ei tee ihmisestä vielä huomattavasti ylipainoista.
Aika moni suomalainen mies saisi pitää paastopäiviä, sen verran lihavaa porukkaa ovat. Mutta mahtavatko pitää paastoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrankin rehellinen hoikka ihminen. Yleensähän nämä väittävät, että voivat syödä mitä tahansa ja vaikka kuinka paljon.
Juurikin näin. Oikeassa elämässä hoikat tietävät tasan tarkkaan, että mitä voivat syödä ja miten paljon. Eivät mussutan ja mässytä ja "syö mitä tahansa".
No kyllä minä vaan sanon, että syön mitä tahansa ja kuinka paljon vain haluan. Mutta se mittari on niin sisäänrakennettu, että siltä se tuntuu, kuin mistään mistä itse pitää ei tarvitse kieltäytyä. Luontaisesti vain syön sen verran mikä itsestä tuntuu hyvältä ja lopetan, kun ei enää tee mieli. Mitä se sitten on muuta kuin syön miten paljon vain haluaa? Tietysti hoikilla ihmisillä voi olla joitain ominaisuuksia, miksi se syöminen on sellaista. Esim itse en syö ollenkaan lisättyä sokeria, koska siitä tulee ihan hirveän paha olo. Myöskin muut liian nopeat sokerit tekee saman olon, esim en pysty juomaan lasillista omenamehua, koska pian alkaa kädet tärisemään ja menee tunto jaloista ja sormista, päässä humisee ja oksettaa.
Ikinä en ole kyllä tarkoituksella mitään painoa kytännyt, eikä minulla ole syömisen suhteen mitään ongelmia. Elän vain siten, mikä minulle parhaiten sopii.
Kyllä minä olen kuullut ihmisistä jotka paastoavat välillä ihan lääkärin luvalla. Siinä nautitaan vain nesteitä joka sisältää vitamiineja ja ravintoaineita. Anorekrikolle tämä ei tietenkään sovi. Siinä kuulemma koko keho ja mieli puhdistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syömishäiriö on ylensyönti. Joko tunnesyistä tai jostain muusta syystä.
Juuri näin. On suuri ongelmaisten joukko Suomessa ja muualla. Kaupoissa näkee miten tuhtit naiset tunkee pälyllen mättöä kärryyn. Tämä on säälittävää... Pahimman ahmijan näin tv syömässä sormillaan voita suoraan.... Kipin, kipin puntarille ... 🤭
Olko se BB ssä , kun joku pullukka veti voita rasiasta sormillaan lärviinsä.. Hui.
Eihän tuo kovin terveeltä kuulosta. Eikö normaalille ihmiselle riitä, että käy vaikka kerran kuussa puntarilla? Mutta hän käy joka päivä ja monta kertaa? Pakkomielteinen suhtautuminen harvoin on kovin hyvä asia. Sinänsä minusta paastoaminen silloin tällöin on varmasti terveydelle suotuisa juttu. Aiheesta on paljon tutkimustakin, mutta jotenkin tuntuu, että tässä sekin tehdään vääristä syistä. Harmittaa hänen puolesta, että ei ole saanut apua tuohon. Voisin kuvitella, että hän ei ole elämässään juurikaan pystynyt nauttimaan hyvästä ruuasta, joka itselle on kyllä tärkeää.
Minäkin olen painanut noin 53 kg viimeiset 30 vuotta. Syön terveellisesti, mutta määriä en mieti.
Paasto on terveellinen ja luonnollinen asia, ihminen on kehittynyt sitä varten. On saatettu olla päiviäkin syömättä, saada sitten suuri saalis jne. Ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon jos olisi kyse luonnottomasta asiasta. Mutta tässä toki paasto kontrolloi ihmistä eikä toisinpäin ja lähtökohtana jokin muu kuin terveys.
Olisiko kuitenkin järkevämpää suojautua murtumilta pitämällä lihaskuntoa yllä kuin lihottamalla itseään?
Lehti udellut ja hän vastannut. Tuskin omatoimisesti asiasta antanut lehdistötiedotetta. Tod näk hänelle automaatio nuoresta asti tuo syömisrytmi eikä siten mitään kärvistelyä. Sukulaisrouva, jo iäkäs, on myös vähän samanlainen. Se on hänelle ollut ihan normielämää ilman kieltäymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kuitenkin järkevämpää suojautua murtumilta pitämällä lihaskuntoa yllä kuin lihottamalla itseään?
Tämä siis vastaus kommenttiin: Vanhuudessa rasvakerroksen tarkoitus on myös suojata murtumilta.
Minusta surullista on se, jos lapsuudenperheestä saanut mallin missä punnittu itsensä (myös lapset?) joka päivä.
Omassa lähipiirissä kokemusta siitä, miten laihuus/laihduttaminen voi 'periytyä' jo (ainakin) 3.sukupolvessa, joista nuorin sitten sairaalahoitoon saakka päätynyt.
Paino on muutenkin aika huono mittari terveellisyydelle, sillä lihas painaa läskiä enemmän.
Esim. Nuotion tapauksessa hän ei varmaan ymmärrä sitä, että jos hän liikkuisi aktiivisesti ja 'lihoisi' muutaman kilon, se olisi hyvä asia kun lihakset kasvaa.
Syömättömyys ei ole hyvä asia, ja voi altistaa myös sairauksille, esim. osteoporoosille. Lihakset (ja läskikin) suojaa luita hieman esim. kaatumisissa.
Laihallakin voi olla lihaksia, esim. Assi Koivisto.
Paino ennen viikon vesipaastoa 101 kg, paino viikon syömättömyyden / vesipaaston jälkeen 101 kg. Tosin liikun ammatikseni, joten montaa vesipaastoviikkoa ei putkeen voi pitää, päätyy sairaalaan tiputukseen.
Vierailija kirjoitti:
Hieno juttu. Mietin vaan eikö keho mene säästöliekille jos useinkin on noita 2-3 päivän syömättömyysputkia? Itse olen pystynyt tuollaisia pitämään vain silloin kun olen ollut äärimmäisen stressin/ahdistuksen vallassa eikä ruoka ole maistunut.
Keho voi mennä säästöliekille, mutta siitä pääsee myös pois kun syö pari viikkoa enemmän. Ei se mikään peikko ole, jota tarvitsee pelätä. On ihan normaalia että laihdutuksen aikana tulee säästöliekki. Sitten parin viikon tauko normaalia syömistä ja kun säästöliekki on poistunut niin voi taas pudottaa painoa. Sitten taas pari viikkoa normaalia syömistä, jos se tulee takaisin ja tätä voi jatkaa kunnes on tavoitepainossa.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kuitenkin järkevämpää suojautua murtumilta pitämällä lihaskuntoa yllä kuin lihottamalla itseään?
Tottakai on parempi. Mitä sä tyhmiä kysyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syömishäiriö on ylensyönti. Joko tunnesyistä tai jostain muusta syystä.
Juuri näin. On suuri ongelmaisten joukko Suomessa ja muualla. Kaupoissa näkee miten tuhtit naiset tunkee pälyllen mättöä kärryyn. Tämä on säälittävää... Pahimman ahmijan näin tv syömässä sormillaan voita suoraan.... Kipin, kipin puntarille ... 🤭
Olko se BB ssä , kun joku pullukka veti voita rasiasta sormillaan lärviinsä.. Hui.
Oli. Se oli Jasmin Yaldis joka sitä voita söi.. On nyt ohjelmassa Sinkut paljaana... Ihan on samassa kunnossa kun niissä BB suihkukuvissa..🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo yleistäkin että ollaan yhtäkkiä kolme päivää syömättä kun pelätään lihomista? Niinkö te Pirjoa kehuvat teette?
Sitä samaa muut hoikat tekevät.
En todellakaan ole päiviä syömättä. Terv. hoikka
En minäkään, enkä haluaisi kokeilla. Muutaman tunnin välein syön jotakin.
Siltä vaikuttaa. Voi raukkoja.